Valitusta jatkettiin Korkeimpaa hallinto-oikeuteen, joka totesi:

”Tampereen kaupunginvaltuuston päätös on hallinto-oikeuden päätöksessä todetun mukaisesti koskenut jakamatonta sopimuskokonaisuutta, jonka osat eivät olleet erotettavissa toisistaan, ja joka on kuulunut kokonaisuudessaan hankintalainsäädännön soveltamisalaan. Hankintalain mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolain käyttölain nojalla.”

Maanantaina, 11. syyskuuta, Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa kriittisimmät äänet kaipailivat asian käsittelyä kuntalain mukaan. Perustelut sille, minkä lain piiriin asia kuuluu, ei selvinnyt maallikolle. Kun kuntalain mukaan ei kuitenkaan menty, arvostelijat väittivät kuntalain rapautuvan, taustavaikuttajien roolin jäävän pimentoon ja prosessin kätkeytyvän oikeusoppineiden sanahelinän taakse.

Hintaan keskittyneestä kilpailusta huonot tulokset

Valtuutettu Esa Kanervan (sd) mielestä hankintojen valmistelu vaatii toki monipuolista osaamista. Pelkkään hintaan tuijottaminen kilpailutuksessa vie huonoihin tuloksiin.

­- Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnat ovat niin monimutkaisia, että niissä ei pelkästään tavaranhankintalogiikalla ja juristerialla pärjää. Hankinnoissa pitää olla mukana ammattilaisia, ja onnistuminen edellyttää muun muassa palvelun tarpeen ja vaikuttavuuden ymmärtämistä.

– Hankinnat vaativat osaamista ja työtä ennen kilpailutusta ja sen jälkeenkin. Myös palvelujen laadulla, ei pelkästään hinnalla, voidaan kilpailuttaa.

Kanervan mielestä työllistämisehdon ja –edellytysten käyttäminen kaikissa niissä kilpailutuksissa, joissa se suinkin on mahdollista, on pormestariohjelman mukaista. Samoin kuin se, että mietitään palveluverkkoa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkökulmasta.

– Hankintaosaaminen on tiimityötä, joka vaatii johtamistaitoja. Se on substanssi- eli asiaosaamista hankittavasta palvelusta, yhteistyötaitoja ja talousosaamista, ja tietysti sen lisäksi juridiikan hallintaa.

Tietoa kuntalaisille lisätään

Valtuuston esityslistalla  ei ollut  juuri muita kuin oikeuslaitoksen  päätöksiä ja valtuustoaloitteisiin annettuja vastauksia.

Valtuutettu Aila Dündar-Järvisen (sd.) tekemässä aloitteessa esitettiin, että nykyiset ao. pykälät saatettaisiin kaupungin konserniohjeessa vastaamaan uutta kuntalakia, kaupunki ottaisi käyttöön valtuuston iltakoulut ja julkiset kuntalaistilaisuudet. Tavoiteena olisi nimenomaan kaupunkikonsernin yhtiöiden ajankohtaisista asioista tiedottaminen.

Toisessa Dündar – Järvisen valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunginvaltuustolle tuodaan ”reaaliaikaisesti ja säännöllisesti tiedoksi kaikki asiat koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehitystä”.

Asiasta käydyn keskustelun kuittasivat konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja pormestari Lauri Lyly (sd.). Yli-Rajala kertoi esimerkiksi Ratikka-allianssin kanssa kaupungin sopineen tiedon vaihdosta. Se toimii jo kaupunginhallituksen osalta.

Lylyn ja Yli-Rajalan mukaan tiedot saadaan myös valtuutetuille. Kaupunki kehittää edelleen jo varsin monipuolista viestintäänsä myös suoraa kaupunkilaisille.