Tutkimuksen mukaan varsinkin yrittäjät ovat aktiivisia eläkesäästäjiä. Yrittäjien ohella myös miehet, 55–64-vuotiaat sekä korkeasti koulutetut varautuvat eläkeaikaan säästämällä.

–  Säästäjien osuus on kivunnut seitsemän prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Samalla säästämättä jättäneiden osuus on pienentynyt viidellä prosenttiyksiköllä, ETK:n ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo tiedotteessa.

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo eläkesäästöjen ensisijaiseksi käyttökohteeksi jokapäiväisen elämän kulut. Lisäksi lähes yhtä moni sanoo säästävänsä yllättävien menojen kattamiseksi. Noin kolmannes vastaajista puolestaan säästää terveys- ja hoivapalveluihin, harrastuksiin tai lomamatkoihin.

Säästämättä jättäneistä kolme viidestä kertoi tutkimuksessa, ettei eläkesäästäminen ole heille mahdollista. Naiset, työttömät ja heikossa taloudellisessa asemassa olevat kokevat eläkesäästämisessä muita useammin taloudellisia rajoitteita. Lisäksi lähes neljännes säästämättä jättäneistä aikoo käyttää rahansa mieluummin tämänhetkiseen kulutukseen säästämisen sijaan.

Tutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia arvioi eläkkeellä toimeentulonsa hyväksi, melko hyväksi tai kohtalaiseksi. Neljännes arvioi sen puolestaan huonoksi tai melko huonoksi.

ETK:n ekonomisti Tenhunen sanoo, että myös luottamuksella eläkejärjestelmään voi olla merkitystä vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen.

–  Luottamuksen yhteys säästämiseen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Yhtäältä ne, jotka kokevat eläkejärjestelmän epäluotettavana, säästävät useammin. Toisaalta säästäminen oli yleisempää myös niillä, jotka kokevat eläkkeiden turvaavan kohtuullisen toimeentulon ja ajattelevat esimerkiksi eläkevaroja hoidettavan luotettavasti, Tenhunen sanoo.

ETK:n tutkimus toteutettiin lomakekyselyllä syys–joulukuussa 2019 ja siihen vastasi 1  757 25–67-vuotiasta suomalaista.