– Hoito- ja hoivatyö koetaan kiinnostavina ja henkisesti palkitsevina aloina, mutta työolosuhteita ja palkkausta tulee parantaa, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo tiedotteessa.

Liiton mukaan lähihoitajat työllistyvät opintojen päättymisen jälkeen hyvin, mutta työttömäksi jää kuitenkin neljä prosenttia valmistuneista. Lähihoitajien työttömyys kaikkiaan on tällä hetkellä seitsemän prosenttia. Samaan aikaan hakijoista on pulaa lähes koko maassa.

Kansallista lähihoitajapäivää vietetään maanantaina. Superin aloitteesta vuosittain järjestettävän lähihoitajapäivän teema on tänä vuonna ”ammatistaan ylpeä lähihoitaja”. Lähihoitajan työssä korostuvat laaja-alaisen tiedon lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot, eettiset periaatteet ja potilas- ja asiakasturvallisuus, joita Super haluaa korostaa.

– Lähihoitajat huolehtivat hyvinvointipalveluista, jotka koskettavat kaikkia kansalaisia, Paavola kiteyttää.

Valtaosa lähihoitajista työskentelee julkisella sektorilla. Ala on naisvaltainen. Lähihoitaja on Superin mukaan kolmanneksi yleisin 30-vuotiaan naisen ammatti, mutta miesten osuus lähihoitajista on kuitenkin hieman kasvanut.

Lähihoitajatutkinnossa on kahdeksan osaamisalaa: ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen, jalkojenhoidon, lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon, mielenterveys- ja päihdetyön, sairaanhoidon ja huolenpidon, suunhoidon, vammaistyön sekä perustason ensihoidon osaamisalat.

Superin mukaan lähihoitajat ovat yksi voimakkaimmin eläköityvistä ammattiryhmistä.

– Pelkästään kuntasektorilla siirtyy vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle 22 000 lähihoitajaa seuraavan 20 vuoden aikana.

Lähihoitajan nimikkeellä työskentelee julkisella sektorilla 65 prosenttia, yksityisellä sektorilla yrityksissä 23 prosenttia ja järjestöissä 12 prosenttia. Kuntasektorin lähihoitajista työskentelee vanhainkodeissa ja palvelutaloissa 30 prosenttia, terveyskeskuksissa 15 prosenttia, päiväkodeissa 15 prosenttia, kotipalvelussa 15 prosenttia ja sairaaloissa 10 prosenttia.