Kokeilun on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2025 ja kestää 31.12.2027 asti.

Miten kokeilun mukaisia palveluita olisi eri puolilla Suomea tarjolla? Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaa Demokraatille, että asiaa 0n vaikea ennakoida, koska kyse on kokeilusta.

– Arvioimme, että tällä voidaan lisätä 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta.

– Mutta tämä kokeilu voi myös vauhdittaa sitä ihan hyvää pinnan alla olevaa kehitystä yksittäisistä kunnanlääkäreistä tai kivijalka-ammatinharjoittajalääkäreistä, Grahn-Laasonen uskoo.

Hän nostaa tästä positiivisena esimerkkinä esiin Sievissä toimivan yksityislääkärin.

– Mikäli kokeilu tulevaisuudessa vakiintuisi, se saattaisi jopa palauttaa terveyspalveluja joihinkin kuntiin, joista julkinen terveysasema on kadonnut.

Kun ministerille heittää, että tämä kuulostaa vähän keskustan vaalilupaukselta, jossa sote-asema on joka kunnassa, hän toteaa, että kyseessä ei ole lupaus.

– Kuvasin mahdollisuuden, että tätä kokeilua voivat hyödyntää myös yksittäiset ammatinharjoittajalääkärit niin tahtoessaan.

KOKEILU vie Suomessa kohti omalääkärimallia ja on Grahn-Laasosen mukaan osa sen kehittämistä.

– Hyvinvointialueiden ohella nyt myös Kela-korvausten kautta kehitetään Suomessa omalääkärimallia, jonka ydinajatus on tuttu lääkäri ja hoidon jatkuvuus, Grahn-Laasonen toteaa.

– Kela-korvaukset toimivat omalääkärimallin kehittämiseen muun muassa sitä kautta, että siinä asiakas voi valita itse oman lääkärinsä ja hoitopaikkansa sekä myös valita uudelleen saman lääkärin, jolloin lääkäristä tulee omalääkäri, tuttu lääkäri.

Grahn-Laasonen huomauttaa, että on laaja poliittinen yhteisymmärrys suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kulkemisesta kohti omalääkärimallia.

– Sen hyödyt tunnetaan laajasti. Se tuottaa hoidon jatkuvuutta, parempaa asiakaskokemusta, vaikuttavampaa hoitoa sekä on myös kustannustehokas.

KYSYTTÄESSÄ omalääkärimallin vaikutusta julkisen ja yksityisen puolen terveydenhuollon rooleihin, Grahn-Laasonen sanoo, että Suomessa on vahva pääpaino hyvinvointialueilla ja julkisessa terveydenhuollossa.

– Kela-korvaukset täydentävät julkista terveydenhuoltoa.

Oppositio on kritisoinut sitä, että hallitus syytää rahoja Kela-korvauksiin ja sitä kautta yksityisten terveysfirmojen taskuun. Tämän nähdään heikentävän julkisen puolen palveluita ja lisäävän pulaa hoitajista ja lääkäreistä.

Grahn-Laasonen ei ota suoraan kantaa kritiikkiin.

– Tämä kokeilu kohdennetaan 65 vuotta täyttäneelle väestöllemme, jolla on paljon terveydenhuollon tarvetta. On vaikea keksiä vaikuttavampaa kohdennusta kuin meidän kasvava eläkeläisväestö, joka tarvitsee nopeaa hoitoonpääsyä ja palveluja.

GRAHN-LAASONEN ei usko, että tietyn ikäryhmän valinnanvapauskokeilu pysähtyisi perustuslain tarkasteluun.

– Lain valmistelijat ovat arvioineet, että kokeilu voidaan toteuttaa, koska se ei ole keneltäkään pois, vaan se on julkista terveydenhuoltoa täydentävää ja 65 vuotta täyttäneelle väestölle lisää. Mutta viime kädessä tietysti arvion perustuslainmukaisuudesta tekee perustuslakivaliokunta eduskunnassa.

SDP:n kansanedustaja, ex-perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén ehti jo tiedottaa tänään, että hallituksen aikeisiin liittyy useita ongelmia.

Hän näkee, että hallituksen suunnitelma on jatkoa sen aiemmille hankkeille kasvattaa yksityisten lääkärikäyntien volyymiä julkisella rahoituksella.

– Tähänastiset tulokset ovat olleet heikkoja, lähinnä rahaa on palanut, hinnat ovat nousseet ja asiakasmäärät ovat kasvaneet yksityisellä vain vähän, Lindén sanoo tiedotteessaan.

Hän pelkää, ettei yksittäisten lääkärikäyntien korvaaminen tue hoidon jatkuvuutta ja raha käytetään pistemäisiin toimiin, joilla ei ole vaikuttavuutta. Samaan aikaan hyvinvointialueilla joudutaan tekemään kohtuuttomia säästöjä.

– On myös huomattava, että yli 65-vuotiasta palveluiden tarpeessa olevaa väestöä on eniten alueilla, joilla yksityispalveluja on vähiten tarjolla. Niinpä lisärahoituksen ohjaaminen hyvinvointialueille vastaisi paremmin väestön tarpeisiin alueellisesti, Lindén näkee.

Hän katsoo myös, että hallitus luo uudistuksellaan lisää kannusteita lääkäreille siirtyä pois julkiselta sektorilta.

– Hallitus on valmis lisäämään terveyspalvelujärjestelmän hajanaisuutta ja päällekkäisyyksiä ja nakertamaan merkittävästi julkista sote-järjestelmään parin vuoden pilotilla. Iso kysymys kuuluu, mikä on terveydenhuollon tila vuonna 2028 pilotin päättyessä? Ja mikä on suomalaisten terveyden, ja terveyden tasa-arvon tila? Lindén kyselee.

Sinänsä SDP:kin on linjannut, että perusterveydenhuollossa on otettava käyttöön omalääkäri- ja omahoitajamalli. Puolueen mielestä kuitenkaan nykyinen yksityisen terveyspalvelun käytöstä maksettu Kela-korvaus ei kannusta terveydenhuollon tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen.

HALLITUKSEN valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneiden yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnit korvattaisiin niin, että asiakkaan itse maksettava osuus olisi enintään julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynnistä perittävän asiakasmaksun verran, eli noin 28 euroa.

Hintakatolla määritettäisiin, kuinka paljon kokeilun mukaiset vastaanottokäynnit ja tutkimukset voisivat enintään maksaa. Asiakkaan omavastuu voisi myös olla vähemmän kuin 28 euroa, jos palveluntuottaja tarjoaisi palvelua enimmäishinnan alittavalla hinnalla.

Omavastuun ylittävä määrä korvattaisiin Kela-korvauksilla palveluntuottajalle.

Kokeilun mukaisen Kela-korvauksen voisi saada yksityisen lääkärin vastaanottokäynneistä ja tutkimuksista enintään kolme kertaa kalenterivuodessa. Syksyllä 2025 korvauksen voi saada kahdesta käynnistä.

Kokeilu kattaisi arvion mukaan ikäryhmälle yleisimmin määrätyt tutkimukset, kuten esimerkiksi verikokeet, virtsatutkimukset, EKG:n ja keuhkokuvan. Yleislääkärin määräämistä kokeiluun kuuluvista laboratoriotutkimuksista ja näytteenotosta korvattaisiin puolet hintakaton määrittämästä enimmäishinnasta.

STM:n tiedotteen mukaan kokeilu mahdollistaa asiakkaalle käyntien keskittämisen tutulle lääkärille, mikä vahvistaa hoidon jatkuvuutta.

Vuonna 2025 kokeilu lisäisi Kela-korvausmenoja noin 27,6 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 14,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2026 ja 2027 Kela-korvausmenojen arvioidaan kasvavan vuosittain noin 82,9 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 42,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallitus on varannut eri Kela-korvauksia kehittäviin hankkeiden valtion rahoitusosuudeksi yhteensä 335 miljoonaa euroa vuosille 2024-2027.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma kiittää hallitusta Kela-kokeilun edistämisestä.

– 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on erinomainen esimerkki asiakaslähtöisyydestä, jossa rakenteiden sijaan ratissa on ihminen itse, Aunesluoma sanoo tiedotteessa.

Halissa nähdään, että vaikka kokeilu vaikuttaa lupaavalta, yksityiskohdat on valmisteltava huolellisesti. Esimerkiksi kokeiluun sisällytettävien diagnostisten tutkimusten on oltava tarkoituksenmukainen kokonaisuus hoidon näkökulmasta, jotta asiakasta ei jouduta pompottelemaan paikasta toiseen.

– Ammattilaisten on voitava tehdä riittävällä tasolla laboratoriotutkimuksia, jotta he voivat diagnosoida potilaita. Tämä on niin ammattilaisen kuin hoitoa tarvitsevan potilaan etu. Ilman riittävää diagnostiikkaa lääkäreillä on hyvin rajatut mahdollisuudet hoitaa potilaita, mikä voi vaikuttaa yritysten ja yrittäjälääkärien halukkuuteen lähteä mukaan pilottiin, Aunesluoma toteaa.

Hali pitää Kela-kokeilua hyvin kohdennettuna. 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä ei tyypillisesti ole enää työterveyden piirissä eikä toisaalta voi saada sairauskuluvakuutusta, joten päällekkäisiä järjestelmiä ei juuri ole.