Mielipiteet

Lahti 1918: saksalaisia kylvetettiin ja juotettiin – valtuustolta perittiin kuluja

Kevään 1918 tapahtumia käsiteltiin laajasti Lahden kaupungin kunnallishallinnon vuosikertomuksessa. Heti kirjan ensimmäisellä sivulla on kuva kaupungintalosta, jonka torni on saanut pieniä vaurioita pommituksessa. Kuva on vappupäivältä 1918, jolloin tornissa liehuivat Suomen ja Saksan liput rinnakkain. Saksalaiset olivat tulleet Lahteen huhtikuun 19. päivänä, ja kunnalliskertomuksessa tilanne käydään lyhyesti läpi:

”Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot aamulla alkoivat liikehtimisensä kaupungin vapauttamiseksi, jotka johtivatkin niin hyvään tulokseen, että kaupunki seuravana aamuna noin klo 8 seuduilla voitiin pitää kapinallisista niin hyvin puhdistettuna, että ainoastaan joitakuita kellareissa, vinneillä ja muissa piilopaikoissa  lymyileviä kapinallisia enään saattoi saattoi tavata.”

Yksi kaupunginvaltuutetuistakin oli talven kahakoissa kuollut: ”Kauppias Kustaa Kyläkallio joutui huvilallaan Rengon pitäjässä kapinallisten uhriksi. Hänessä valtuusto menetti hyvän ja älyllään työkyvyn ja rehdin ihmisen.”

Kaupunginvaltuustossa oli 24 jäsentä: neljä liikemiestä, kaksi kauppiasta, kaksi insinööriä, kaksi maisteria, kaupunginlääkäri, kunnanlääkäri, tehtailija, konttoripäällikkö, pankinjohtaja, asemapäällikkö, ratamestari, apteekkari, varamaamittari, tuomari, rehtori, kansankoulunopettaja ja varatuomari. Valtuusto oli pitänyt ensimmäisen kokouksensa itsenäisessä Suomessa 10.1.1918, mutta seuraavan se pystyi pitämään vasta 21.4.

Rahanmenoa syntyi siksikin, että kaupungin rakennuksia oli kansalaissodan aikana vaurioitunut. Kaupungintalon lisäksi korjattavaa oli kunnallissairaalan päärakennuksessa, kulkutautisairaalassa, yhteiskoulussa, kansakoulussa, tullikamarilla, vesijohtolaitoksella, teurastuslaitoksella.

Tuossa huhtikuun kokouksessa valtuusto laati kiitoskirjelmän saksalaisjoukkoja johtaneelle eversti Otto von Brandensteinille. Kirjeessä mainittiin, että kiitollisuuden ja myötätunnon osoituksena Lahden kaupunki lahjoittaa 50 000 Suomen markkaa jaettavaksi niiden sotilashenkilöiden jälkeenjääneille omaisille, joiden pojat ja miehet kaupungin valtauksessa olivat saaneet sankarikuoleman. Toukokuussa tuli Brandensteinilta kiitoskirje.

Saksalaisten oleskelusta Lahdessa aiheutui myös sellaisia kuluja, joita myöhemmin perittiin kaupungilta. Esimerkiksi O.Y. Mallasjuoma anoi korvausta saksalaisten sotajoukkojen yhtiöltä ottamista mallasjuomista. Tehtailija Ernst Mattsson kirjoitti, että saksalaisten tullessa Lahteen oli Mallasjuoma antanut sotilaille aluksi ilmaiseksi juomia, ja saksalaisten komendantti Postrach oli ymmärtänyt tämän pysyväksi vieraanvaraisuudeksi, eikä hyväksynyt panimolta saamaansa 46 000 markan laskua. Saksalaiset häipyivät maksamatta laskua ja lopulta kaupunginvaltuusto korvasi Mallasjuomalla 10 000 markkaa.

Vastaavanlaisen anomuksen valtuustolle teki saunanomistaja Ida Veltheim, joka oli kylvettänyt saksalaisia sotilaita saamatta heiltä maksuja. Valtuusto myönsi 1000 markkaa.

Muitakin korvausvaatimuksia tuli. Rahanmenoa syntyi siksikin, että kaupungin rakennuksia oli kansalaissodan aikana vaurioitunut. Kaupungintalon lisäksi korjattavaa oli kunnallissairaalan päärakennuksessa, kulkutautisairaalassa, yhteiskoulussa, kansakoulussa, tullikamarilla, vesijohtolaitoksella, teurastuslaitoksella. Näihin korjauksiin varattiin määrärahoja 112 000 markkaa.

Kaupungin budjetti vuonna 1918 oli 3,6 miljoonaa markkaa, mikä nykyrahaksi muutettuna on suunnilleen 300 000 euroa. Sodan aiheuttamista ylimääräisistä kuluista huolimatta kaupungin tilinpäätöksessä todettiin, että säästöön jäi seuraavaa vuotta varten 62 000 markkaa.

PUNAISTEN OTTAMAA
LAINAA EI MAKSETTU

Kesäkuussa 1918 tuli eteen tilanne, jossa selvitettiin punaisten kapinallisten Suomen Pankista ottamaa 72 000 markan lainaa. Valtuusto totesi tähän, että Lahden kaupungilla ei ole mitään tekemistä tuon lainan kanssa, koska kapinalliset eivät olleet jättäneet lainan vastikkeeksi mitään kaupungin omaisuutta, vaan se oli heidän omalla takuullaan. Näin olleen kaupunki ei maksa lainaa takaisin.

Lahden väkiluku oli vuoden 1918 lopussa kirkonkirjojen mukaan 6459. Siinä oli vähennystä 107 henkeä, koska kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Vuoden aikana oli kuollut 167 miestä ja 66 naista. Lapsia oli syntynyt 126, joista aviottomia oli 11.

Yleinen terveydentila pysyi vuoden aikana yllättävän hyvänä, vaikka olosuhteet olivat vaikeita. Isorokkotapauksiakin oli vain yksi. Sen sijaan veneeristen tautien määrä oli normaalia suurempi.

Vuosikertomus sisältää myös poliisilaitoksen toiminnan. Tapauksia tilastoitiin seuraavasti: elintarvikelain rikkomisia 231, varkauksia 122, punakaartin omaisuusryöstöjä 94, saksalaisten omaisuusryöstöjä 24, juopuneita pidätetty 21, petoksia 18, viinan luvatonta myyntiä 7, vääriä rahoja takavarikoitiin 6595 mk, maaherran käsittelyyn lähetettiin 22 irtolaista, heikkomielisiä 4, itsemurhia 1

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Demokraatti 1/20
ÄÄRIPÄÄT - Miksi vastakkainasettelu kiinnostaa?
KANSA JA KAPITALISMI - Joillakin on varaa sijoittaa
MISSÄ OLET NYT - Ari Korhonen
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Rane Aunimo

Jussi Halla-ahon mukaan ilmasto lämpenee ja se liittyy ihmisen toimintaan – viiden lapsen isä julisti Helsingissä sanomaa, mutta flirtti olikin tutun ivallinen
23.1.2020

Luetuimmat


Uusimmat