Eräs keskeisimmistä kiistakysymyksistä liittyy paikallista sopimista koskevaan hallituksen lakiluonnokseen, josta SAK keskustelee tänään iltapäivällä työministeri Arto Satosen (kok.). kanssa.

Mikäli edellytyksiä kompromissille ei ole, lakot uhkaavat jatkua.

Demokraatti kysyi SAK:n työmarkkinapäälliköltä Rami Lindströmiltä, mistä kiistassa paikallisesta sopimisesta on kyse. Lindstömin mukaan hallituksen lakiluonnos vaarantaisi toteutuessaan yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän.

MIKÄLI työnantaja haluaa poiketa työlainsäädännöstä, se on mahdollista valtakunnallisen työehtosopimuksen puitteissa. Sopimuksen sisältöön voi vaikuttaa osana työehdoista neuvottelevaa työnantajajärjestöä, joten työnantajilla on kannuste järjestäytymiseen.

– Nyt, kun tämä mahdollisuus annetaan yrityskohtaisille sopimukselle, niin työnantajalta poistuu yksi järjestäytymisen kannustin. Silloin työehtosopimusten kattavuus laskee ja siirrytään valtakunnallisista yrityskohtaisiin sopimuksiin. Mitä enemmän meillä on yrityskohtaisia sopimuksia, sitä vähemmän sopimukset ovat yleissitovia ja sitä vähemmän meillä on ihmisiä työehtosopimusten piirissä, Lindström toteaa.

Nykyinen käytössä oleva paikallisen sopimisen malli edellyttää työnantajien järjestäytymistä. Myös työntekijät vastapuolella ovat usein järjestäytyneitä ja heillä on valittu edustaja, luottamushenkilö, jolla on koulutus muun muassa omaa alaansa koskevan työehtosopimuksen sisältöön.

– Samaan aikaan työnantajapuolella on valvontavelvollisuus. Jos tämä järjestelmä poistetaan paikallisen sopimisen ympäriltä, sopiminen menee aika villiksi. Ei ole mekanismeja valvoa ja varmistaa, että asiat etenevät sovittujen sääntöjen mukaan.

Miksi luottamusmiehen asema on SAK:lle niin tärkeä?

– Kun osapuolet työehtosopimuksessa sopivat paikallisen sopimisen mahdollisuuksista, siinä arvioidaan mitkä ne sopivat osapuolet ovat. Ei ole merkityksetöntä kuka sopii. On asioita, joita voi sopia yksittäisen työntekijän kanssa ja asioita, joista voi sopia koko henkilöstön kanssa. Hankalammat asiat ovat osana isompaa kokonaisuutta. Niissä tarvitaan enemmän ymmärrystä ja linkki ammattiliittoon. Silloin katsotaan, että tämä on asia, josta ainoastaan koulutettu henkilöstön edustaja eli luottamusmies voi sopia.

– Nyt lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä on ajatuksena, että vaikka luottamusmies olisi valittu järjestäytymättömässä yrityksessä, hän edustaa vain niitä, jotka ovat voineet osallistua hänen valintaansa. Jos on kymmenen työntekijää, joista neljä on järjestäytyneitä ja he valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen, niin sen luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoo vain niitä neljää. Se sekoittaa koko mekanismin.

– Tällä hetkellä järjestäytyneessä kentässä on ajatus, että luottamusmies on työehtosopimuksen jatke. Kun hän sopii, se sitoo kaikkia niitä, joita työehtosopimuskin sitoo.

Tarkoittaisiko tämä sitä, että samaa työtä tekeville voisi työpaikoilla tulla esimerkiksi kaksi työehtosopimusta?

– Periaatteessa kyllä. Siellä voitaisiin sopia erikseen niiden osalta, jotka ovat järjestäytyneitä ja joilla on luottamusmies, ja erikseen niiden osalta, joilla ei ole. Työnantajapuoli on työryhmissä kiistänyt, että tällaista olisi tarkoitus tehdä ja sen pitäisi myös olla työelämän yhdenvertaisuuden vastaista, mutta sellainen mahdollisuus tässä aukeaa.

Mitä tämä tarkoittaisi työntekijän kannalta?

– Käytännössä se voisi tarkoittaa sitä, että jos et kuulu liittoon niin saat bonuksen, mikä on lainvastaista mutta sellainen mekanismi voisi syntyä.

– Jos järjestäytymättömän yrityksen kymmenestä työntekijästä neljä kuuluu ammattiliittoon, hallituksen lakiluonnos antaisi kuudelle järjestäytymättömälle työntekijälle mahdollisuuden sopia asioista enemmistöpäätöksellä heidän ylitseen. Vaikka neljä liittoon kuuluvaa työntekijää olisi valinnut työpaikalle luottamusmiehen, hänet voidaan ohittaa, jos työnantaja ei luottamusmiehen asemaa tunnusta.

– Tämä rikkoisi koko järjestelmän. Samaan aikaan se olisi kansainvälisten sopimusten vastaista. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) valvontakäytäntö lähtee siitä, että luottamusmies on ensisijainen ja järjestäytymistä suojataan.

SAK:lla olisi valmius hyväksyä henkilöstön edustajaksi myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä, minkälaisilla ehdoilla tämä olisi hyväksyttävissä?

– Teimme sen kompromissiesityksen, joka oli aika iso vastaantulo. Jos luottamusmiestä ei ole työpaikalle syystä tai toisesta valittu, silloin voisi olla mahdollista, että rakennetaan mekanismit muunlaiseen sopimiseen. Ykkössääntönä pitäisi olla se, että jos luottamusmies on valittu, niin sen kanssa sovitaan, piste, että ei tule rinnakkaisia järjestelmiä. Ja hän edustaa silloin kaikkia työntekijöitä, joihin työehtosopimusta sovelletaan.

– Jos sovitaan sen sijaan henkilöstön kanssa, silloin pitää sopia aidosti koko henkilöstön kanssa. Enemmistöajattelu ei tässä oikein toimi. Kun tehtävät paikalliset sopimukset ovat työsopimustasoisia, niin ajatus siitä, että enemmistö päättäisi kaikkien työsopimuksista sotii myös sitä ajatusta vastaan, että jokainen solmii henkilökohtaisesti työsopimuksensa.

Millaiseen kompromissiin SAK voisi paikallisessa sopimisessa suostua? Onko se nyt se julkisuuteen jo kerrottu kompromissiesitys?

– Kyllä se varmaan se on. Sekin kävelee jo yli sen mitä työehtosopimuksissa on sovittu osapuolista. Vaikka työehtosopimuksessa lukee, että luottamusmies, sopimuksen voisi kuitenkin tehdä esimerkiksi luottamusvaltuutetun kanssa. Ei siitä hirveän paljon pidemmälle pystytä menemään.

KÄYTÄNNÖSSÄ SAK:n ehtona on luottamusmiehen aseman varmistaminen. Jos työpaikalle on luottamusmies valittu, hänen tulee edustaa kaikkia työntekijöitä. Toisin sanoen hallituksen pitäisi SAK:n mielestä luopua enemmistöpäätöksenteosta.

Lindströmin mukaan myös sopimusten valvonta pitäisi ratkaista järjestäytymättömien yritysten kentässä.

– Ei oikein riitä, että sanotaan työsuojeluviranomaisen vastaavan siitä, kun tiedetään, että resursseja ei aidosti ole tälläkään hetkellä.

Voisiko SAK suostua siihen, että myös järjestäytymättömät työntekijät voisivat osallistua luottamusmiehen valintaan?

– Tämä pitäisi jättää työehtosopimusosapuolille päätettäväksi. Joissain työehtosopimuksissa tämä mahdollisuus on jo, esimerkiksi teollisuudessa ja rakennusalalla. Toki tästäkin voi osana kokonaisuutta keskustella.

Pitäisikö järjestäytymättömien yritysten tekemiä paikallisia sopimuksia voida julkistaa?

– Kyllä, yksi ajatus voisi olla että tehdyt sopimukset pitäisi toimittaa liitoille ja työsuojeluviranomaiselle.

Miten hallituksen esitysluonnos eroaa Sipilän hallituksen esittämästä paikallisen sopimisen mallista?

– Sipilän mallissa oli mukana niin sanottu luottamusmieslukko. Paikallisessa sopimisessa olisi siis edellytetty työehtosopimuksessa mainittua luottamusmiestä. Suomen Yrittäjät ei mallia tämän takia hyväksynyt.

– Nykyisen hallitusohjelman kirjaus on, että mennään Sipilän 2016 mietinnöllä mutta ilman luottamusmieslukkoa. Sipilän mallissa on myös monia muita elementtejä, jotka poikkeavat nykyisestä hallituksen esityksestä kuten enemmistöajattelu. Sitä ei siellä ollut. Kuten ei myöskään sitä, että luottamusmies edustaa vain hänet valinneita työntekijöitä. Ne ovat uusia.

– Aika iso muutos on myös se, että Sipilän mietinnössä paikallisen sopimuksen irtisanomisaika järjestäytymättömässä kentässä olisi ollut kaksi viikkoa. Nyt se on hallituksen esityksessä kolme kuukautta. Nykyisessä luonnoksessa lukee niin, että jos sopimistilanteessa on ollut jotakin epäasiallista, sopimus on mahdollista irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Se kuulostaa käsittämättömältä, jos toista osapuolta on huijattu tekemään sopimus.