Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva työrauhalaki tuo poliittiset lakot ja myötätuntotyötaistelut työrauhavelvollisuuden piiriin. Mikäli laki tulisi voimaan kesken käynnissä olevan työtaistelun, silloin työtaistelu olisi alkanut tilanteessa, jossa työrauhavelvollisuus ei ole vielä voimassa.

On kuitenkin epäselvää, miten lakia tällaisessa tilanteessa tulkittaisiin.

Demokraatti kysyi asiaa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta.

– Jos työrauhalaissa ilmoitettaisiin, että sillä puututaan olemassa oleviin laillisina alkaneisiin määräaikaisiin työtaisteluihin ne keskeyttäen, niin silloin tämä vaihtoehto olisi pitänyt käydä läpi myös perustuslakivaliokunnassa. Se olisi sellaista puuttumista työtaisteluun, jota meillä ei ole aikaisemmin tapahtunut, Koskinen sanoo.

Kun perusteluja ei ole, ei lakia pitäisi Koskisen mukaan käyttää mahdollisen lain voimaantulon hetkellä käynnissä olevan työtaistelun keskeyttämiseen.

– Sellaisia perusteluja ei ole esitetty, jotka oikeuttaisivat puuttumaan myös käynnissä olevaan työtaisteluun.

Jos työrauhalain soveltuvuutta haluttaisiin testata sen voimaantulon aikana käynnissä olevaan poliittiseen lakkoon, tulkintaa pitäisi hakea työtuomioistuimelta.

LAKKOLAKEJA käsittelevässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on odotettu jännityksellä, aikooko hallitus saattaa lakkolait voimaan jo vapun tietämillä. Tähän asti tarkoitus on ollut, että voimaantulopäivä olisi 1. heinäkuuta. Oppositiossa kuitenkin uskotaan, että hallitus nopeuttaisi voimaantuloa.

Tasan vappuna voimaantulo tuskin kuitenkaan toteutuu.

– Minusta vappu on jo symbolinen asia ja voisi olla turha provokaatio, pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut.

Tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on ehtinyt jo kokoontua kaksi kertaa. Valiokunnassa muun muassa äänestettiin opposition toimesta siitä, että oikeuskanslerilta pitäisi pyytää kantaa siihen, milloin lakkolait voisivat tulla voimaan sen jälkeen, kun ne on säädetty.

Valiokunnan kokouksen pöytäkirjassa on merkintä, jonka mukaan SDP:n kansanedustaja, valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly ehdotti kansanedustaja Piritta Rantasen (sd.) kannattamana, että oikeuskanslerilta pyydetään selvitys siitä, kuinka pitkän ajan ehdotettujen lakien toimeenpano vaatii.

Demokraatin tietojen mukaan oppositiossa katsottiin esimerkiksi, että olisi hyvä olla kohtuullinen aika asian voimaantulolle, jotta kansalaiset ymmärtävät, mitä seurauksia lailla voi olla. Lakiehdotuksen mukaan työntekijälle voitaisiin määrätä esimerkiksi 200 euron suuruinen hyvityssakko.

Asia ei päätynyt valiokunnasta oikeuskanslerin käsittelyyn äänin 11-5.

Demokraatin tietojen mukaan ilmassa oli myös, että opposition edustajia olisi jättänyt saapumatta valiokunnan päivän viimeiseen kokoukseen, joka piti järjestää täysistunnon jälkeen. Oppositiossa katsottiin muun muassa, että pitäisi siirtyä työ- ja elinkeinoministeriön valiokuntalausuntoihin liittyvän vastineen käsittelyyn. Vastineen on määrä saapua valiokunta huomenna.

Nyt valiokunnan tämän päivän viimeinen kokous on päätetty perua ja seuraava kokous on huomenna kello 9.

DEMOKRAATTI kysyi ennen eduskunnan kyselytuntia työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalta Saara-Sofia Siréniltä (kok.), miksi torstai-iltapäivän toinen kokous on peruttu.

– Me olemme pyrkineet varaamaan valmistelevalle keskustelulle sen tarvitseman ajan ja järjestämään ylimääräisiä kokouksia sen mukaan, mikä tarve on. Nyt huomenna meillä on vastinekuuleminen ja sen jälkeen valmistava keskustelu jatkuu. Valiokunta yhdessä totesi, että tämä on hyvä etenemistapa.

Sirén toteaa, että huomenna aamulla valiokunnalla on ministeriön vastine käytössä.

– Meillä on vastinekuuleminen aamulla ja sen jälkeen valmistava keskustelu jatkuu.

Siihen, milloin työrauhalainsäädäntö voisi mahdollisesti astua voimaan Sirénillä ei ole uutta kommentoivaa.

Hän viittaa Demokraatissa julkaistuun oikeuskansleri Tuomas Pöystin haastatteluun lakiprosessin loppuun viemisestä ja askeleista, jotka otetaan sen jälkeen, kun eduskunta on mietinnön hyväksynyt.

Sirén ei halua kommentoida voimaantuloaikataulua ja mietinnön sisältöä ennen kuin se on valmis.

– Mutta kuten sanottua, mietinnössä on mahdollista tehdä muutoksia ja ottaa kantaa yksityiskohtiin. Sitten eduskuntakäsittelyn jälkeen valtioneuvoston istunto vielä käsittelee ja lopullisesti voimaantulopäivämäärä vahvistuu presidentin esittelyssä.

Sirén huomauttaa myös, että oikeuskansleri arvioi hallituksen esitysten lainmukaisuutta jo siinä vaiheessa, kun esitykset tulevat eduskuntaan.