Kallas muistelee aikanaan hämmästelleensä, miten nopeasti Krimin valtaus lännessä lopulta sivuutettiin ja miten odotettua vaisumpi vastareaktio rohkaisi Venäjää. Se arkaili aiemmin tunnustaa olevansa osapuoli sodassa ja kierteli puhumalla “pienistä vihreistä miehistä”.

Vuosia myöhemmin Venäjällä ei ole ollut Kallaksen mukaan mitään vaikeutta sanoa avoimesti hyökkäävänsä Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta vastaan.

-  Jos he pääsevät nyt ilman seurauksia, kaikilla tulee olemaan vielä paljon rankempaa, Kallas ennustaa.

Vastuu on noussut esiin avaintekijäksi, kun Kallas on pohtinut, miten historiallinen kierre Venäjän jatkuvasta hyökkäilystä naapureidensa kimppuun saataisiin katkaistua. Hän muistuttaa, että Nürnbergissä ja Tokiossa oli toisen maailmansodan jälkeen omat tuomioistuimensa, mutta Moskovassa sellaista ei ole koskaan ollut.

Kallas kertoi yllättyneensä lukiessaan, että Nürnbergin tuomioistuinta oli suunniteltu jo vuonna 1942 sodan ollessa kaikkea muuta kuin ohi. Samoin tulisi toimia nyt Venäjän käydessä sotaa Ukrainassa.

-  Koska sitten kun sota on ohi, kukaan ei halua enää puhua tästä, Kallas ennustaa.

KALLAKSEN mukaan länsimaiden puolitoista vuotta kestänyt yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa ei ole vielä vaarassa, vaikka eri demokraattisissa liittolaismaissa on odotetusti noussut esiin myös kotimaisia huolenaiheita.

-  En sanoisi, että yhtenäisyys on vielä rakoillut, koska kaikki ymmärtävät yhä, mitä tässä on pelissä, Kallas sanoi perjantaiaamuna laivamatkalla Suomeen tehdyssä haastattelussa.

Vaikeammaksi yhtenäisyyden ylläpitäminen voi Kallaksen mukaan kuitenkin käydä, mihin myös Venäjän presidentti Vladimir Putin luonnollisesti lataa paljon toiveita.

-  Putin ilman muuta toivoo, että aika olisi hänen puolellaan, mutta meidän on osoitettava hänen olevan väärässä. Muuten heräämme nykyistä paljon vaarallisemmassa maailmassa, Kallas sanoo.

Venäjä pyrkii Kallaksen mukaan pelaamaan eri länsimaissa esiintyvillä peloilla joko vihjaillen ydinaseiden käytöllä tai vaikka pakolaisongelman kärjistämisellä. Juristina Kallas sanoo olevansa hyvin kiinnostunut määritelmistä, ja Venäjän toimintaa kuvaa hänen mukaansa hyvin terrorismi. Siinä ihmisten pelkoja käytetään hyväksi uhkailussa, mikä saa ihmiset luopumaan päätöksistä, joita he muuten olisivat tehneet.

-  Tämä täytyy pitää mielessä, ettemme antaisi periksi terrorismille, hän muistuttaa.

Onko lännessä sitten arkailtu turhaan eskalaation eli sodan laajenemisen pelon edessä? Kallaksen mukaan tilanne sodassa olisi epäilemättä nyt toisenlainen, jos Ukrainalle olisi annettu jo sodan alussa – tai mieluummin vähän ennen – kaikki ne aseet, joita maa on nyt vähitellen ulkomailta saanut.

JÄLKIVIISAUDEN sijaan Kallas sanoo katsovansa mieluummin tulevaan. Venäjän vastuuseen saamisen ohella siellä häämöttää kysymys Ukrainan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Kallaksen mukaan kysymys on periaatteessa yksinkertainen.

-  Uskon vahvasti, että kaikenlaiset harmaat alueet ovat konfliktien lähteitä. Eli Ukrainan on oltava selvästi joko sisällä tai ulkona, hän sanoo.

Vaikka Ukrainan jäsenyys ei ole sodan aikana mahdollinen, viestin maan kuulumisesta Natoon pitäisi olla Kallaksen mukaan selkeä. Tässäkään ei pidä antaa periksi turhille peloille, sillä ne ovat Ukrainan osalta nyt paljolti samoja kuin olivat aikanaan Viron ja muiden Baltian maiden hakeutuessa Naton jäseniksi.

-  Ja meidän esimerkkimme osoittaa, että Nato-jäsenyys toimii – ei meillä ole sotaa, Kallas muistuttaa.

-  Se, mitä Venäjä todella pelkää, on demokratian leviäminen, koska demokratioissa johtajat joutuvat säännöllisesti vastuuseen vaaleissa, hän jatkaa.

Tuoreimman Nato-jäsenen Suomen osalta etelänaapurin pääministerillä ei ole erityisiä toiveita osallistumisesta Baltian ilmavalvontaan tai monikansallisiin EFP-joukkoihin. Nämä kuuluvat sotilaiden tekemiin puolustussuunnitelmiin, joihin Kallas sanoo luottavansa. Hänen mukaansa johonkin maahan sijoittumista tärkeämpiä ovat yhteiset harjoitukset, komentorakenteet ja kommunikaatioyhteydet.

-  Virossa olevien liittolaistemme Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltain kanssa olemme saaneet tämän toimimaan erittäin hyvin, ja minusta näin pitäisi tehdä myös Suomen kanssa, Kallas sanoo.

SUOMESSA on virinnyt keskustelua maan tulevan Nato-roolin pohjoismaisesta tai Baltian mallista. Kallas ei tunnu oikein tällaisia eri rooleja tunnistavan.

-  Meidän kannaltamme tämä Pohjoismaiden ja Baltian (NB8) yhteistyö voisi toimia hyvin. Kun katsotaan sotilaallista puolustautumista, niin kaikille meille uhka tulee idästä, Kallas linjaa.

Onko siinä sitten perää, että Baltian maat olisivat Natossa monia muita jäsenmaita kovempia haukkoja?

-  No jos haukkamaisuus on sen toteamista, että omaa maata on oikeus puolustaa tai että on laitonta hyökätä toiseen maahan, niin olkoon sitten haukkamaista. Mutta se on myös todellisuutta, Kallas naurahtaa.

Pohjoismaiden Nato-kokonaisuudesta puuttuu yhä Ruotsi, jonka jäsenyyden toteutumista Turkki ja Unkari yhä panttaavat. Kallas on varovaisen toiveikas asian edistymisen suhteen, mutta ei peittele tyytymättömyyttään siihen, että annettuja lupauksia ei ole pidetty.

-  Melko kiusallista ja turhauttavaa, kuuluu analyysi tilanteesta.

KALLAS saapui perjantaina Suomeen pääministeri Petteri Orpon (kok.) kutsumana, mutta ehti myös tavata useasti tämän edeltäjän Sanna Marinin (sd.). Marin on nyt jättänyt päivänpolitiikan, mutta arvosteli ennen lähtöään nuorehkon johtavan naispoliitikon saamaa kovaa kohtelua muun muassa mediassa. Kuulostaako tutulta, pääministeri Kallas?

-  Noh, politiikka on kovaa ja sitä kovempaa, mitä korkeammassa asemassa ollaan. En tiedä, onko siinä kyse sukupuolesta, Kallas aloittaa.

Hetken mietittyään hän kuitenkin jatkaa, että jos naispoliitikkoja olisi enemmän, heillä voisi olla samanlaisia keskinäisen tuen verkostoja kuin miespoliitikoilla. Jonkinlaista tasapainoa naisten ja miesten määrällä politiikassa olisi muutenkin hyvä olla.

-  Ei ole kyse siitä, että naiset olisivat parempia poliitikkoja kuin miehet tai päinvastoin. Meillä vain on erilaiset elämänkokemukset, ja siksi tasapainoiseen päätöksentekoon on hyvä olla molempia, Kallas muotoilee.

Kallas itse on ollut viime viikot erovaatimusten keskellä miehensä liiketoimista alkaneessa kohussa. Hän kertoo, ettei ole aikeissa erota ja kuvaa tilannetta suhteellisen vakaaksi.

-  Mutta eihän sitä politiikassa koskaan tiedä. Jokainen päivä voi tuoda jotain uutta, ja on selvittävä päivä kerrallaan.

Niilo Simojoki / STT

Juttua täydennetty kauttaaltaan klo 15.02.