Ainakin Hollanti, Norja ja Tanska aikovat luovuttaa F-16-kalustoa Ukrainalle. Yhdysvaltain puolustusministeriö taas kertoi elokuussa, että se aloittaisi F-16-lentäjien ja mekaanikkojen koulutukset lähikuukausina. Tanska ilmoitti elokuun lopulla, että ensimmäiset ukrainalaiset ovat jo kursseilla. Ukrainan pitkään pyytämä hävittäjäapu on siis käynnissä.

Mutta mitä vaaditaan, jotta ukrainalaiset oikeasti voisivat puolustaa ilmatilaansa länsihävittäjillä? Millainen ja kuinka pitkä koulutuspolku lentäjillä ja mekaanikoilla on luvassa? Ilmasotaopin pääopettaja Tomi Lyytinen Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, että edessä on monta vaihetta.

UKRAINAN ilmavoimilla on käytössään venäläis-neuvostoliittolaisperäisiä MiG-29- ja Suhoi Su-27 -hävittäjiä, joskin niiden vanhempia versioita. Ilmavoimien koneiden määrää ei ole kerrottu, sillä Ukraina ei vahvuuksistaan tiedota. Lyytisen mukaan Ukraina tarvitsisi ensi hätiin minimissään viidestäkymmenestä sataan F-16-hävittäjää tai vastaavaa, pidemmällä aikavälillä toistasataa. Nyrkkisääntönä on, että jokaista hävittäjää kohden tarvitaan kaksi pilottia ja useita mekaanikkoja.

Länsihävittäjiin pitäisi kouluttaa jo ensivaiheessa kymmeniä lentäjiä. Osa lähtee liikkeelle alkeista. Jos kurssit joudutaan aloittamaan ilman minkäänlaista lentokokemusta, vie koulutus Lyytisen arvioissa kaksi vuotta. Jos koulutettavalla on jo lentotaustaa, vaikkakaan ei hävittäjäkokemusta, selvittäneen vuodella. Kokeneilla hävittäjälentäjillä koulutus voi olla puoli vuotta tai jopa tätä lyhyempi.

-  Ohjekirjallisuus, teoriakoulutus, lentokoneen järjestelmät, ohjaamon mittarit ja vastaavat ovat englanniksi. Jos kieli on hallussa, voittaa paljon, Lyytinen kertoo.

Jos ja kun englannin tasotestit on läpäisty, alkaa teoriakoulutus. Sen aikana opitaan F-16:n perusominaisuudet ja se, miten konetta lennetään ja miten esimerkiksi hätätilanteissa toimitaan.

-  Tämän jälkeen aloitetaan peruslentokoulutus eli opetellaan lähtemään lentoon ja laskeutumaan tällä uudella kalustolla. Kun se on turvallista, voidaan aloittaa varsinainen taistelukoulutus.

Tällöin pitää omaksua hävittäjän asejärjestelmien, kuten erityyppisten ohjusten, käyttö.

-  Näiden opetteleminen on myös kohtuullisen isotöistä ja vaativaa, Lyytinen sanoo.

VASTA kun kaikki tämä on hallussa, voidaan siirtyä varsinaiseen taktiseen koulutukseen eli siihen, miten ilmataistelua käydään niin, että koneella pystytään operoimaan mahdollisimman tehokkaasti.

Koulutuksesta osa toteutetaan simulaattoreissa. Tämän jälkeen on, Lyytisen sanoin, ainakin teoriassa sotakelpoinen ohjaaja.

Ilmavoimien ja Puolustusvoimien entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) muistuttaa koulutuksen perimmäisistä päämääristä.

-  Tavoitteena on, että koulutus annetaan niin, että itse uskotaan, että taistelusta selvitään. Ei kannata mennä oikomaan tai voi käydä huonosti.

Ukrainalaislentäjät joutuvat taisteluihin, joissa ratkaisut tulee tehdä nopeasti.

-  Päätökset ja valinnat on tehtävä sekunneissa; ammutko, väistätkö vai teetkö jotain muuta. Perusohjenuorana on, että kun jotain on päättänyt, se viedään loppuun asti. Taistelutilanteessa ei enää

Hänen mukaansa Venäjän todellista suorituskykyä Ukrainan ilmatilassa ei vielä ole testattu, eikä siksi ole tarkkaan tiedossa, millainen vihollinen ukrainalaislentäjiä on vastassa. Lyytinen korostaa, että venäläisiä ei pidä aliarvioida.

-  Venäjä ei ole käyttänyt varsinkaan hävittäjäkalustonsa kärkipäätä. Koneita sillä on merkittäviä määriä, siis satoja. Tietoa ei tosin ole, miten suuri osa siitä on niin sanotusti operaatiokykyistä.

KOKO läntisen hävittäjäkaluston käyttöönoton suurin pullonkaula ei sittenkään ole lentäjien koulutus. Mekaanikkoja tarvitaan Ukrainassa satamäärin.

Hävittäjät ovat kovassa kulutuksessa. Jarmo Lindberg arvioi, että hävittäjistä noin kolmannes on koko ajan huollossa.

-  Yksi hävittäjälentotunti vaatii noin neljästä kymmeneen tuntia huoltoa.

Maanpuolustuskorkeakoulun Lyytisen mukaan pilottien kouluttaminen on suhteellisen suoraviivaista, mutta huolto-organisaatio vaatii moninkertaisen määrän henkilöstöä verrattuna lentäjiin.

Tällöinkin ensimmäiseksi vastaan tulee kielitaito. F-16:n ohjekirjat ja huoltomanuaalit ovat englanniksi.

Jarmo Lindberg huomauttaa, että kielitaitovaatimuksista ei voida tinkiä.

-  Tämä ei ole mitään normaalia kouluenglannin sanastoa. Se on teknistä, hyvinkin erikoissanastoa ja se on pakko osata hyvin. Siinä ei oikopolkua ole.

HUOLTOJA on kolmen tasoisia. Normaali käyttöhuolto tarkoittaa, että kone tarkastetaan laskeutumisen jälkeen seuraavaa lentoa varten, se tankataan ja sen aseistus täydennetään.

– Tämä on kohtuullisen yksinkertaista hommaa, joten koulutus ei vie kovin paljon aikaa, ehkä kuukauden, Maanpuolustuskorkeakoulun Lyytinen arvioi.

Käyttöhuollon lisäksi koneisiin on tehtävä erilaisia pikakorjauksia. Tämä edellyttää jo asiantuntijuutta esimerkiksi moottoreista ja hydrauliikasta. Järjestelmien toiminnan oppiminen vie useita kuukausia.

Vaativimpien eli raskaiden huoltojen järjestäminen vaatii osaavan henkilöstön lisäksi huomattavaa infrastruktuuria, esimerkiksi lentokonehalleja ja nostimia.

– Miten Ukraina saa tilat ja ammattitaidon, jotta näitä pystytään tekemään? Se on ehkä haastavin ja ongelmallisin osa.

F-16-HÄVITTÄJIÄ on valmistettu kaikkiaan useita tuhansia ja niitä on käytössä monessa maassa, kuten Romaniassa ja Puolassa. Voisiko Ukrainalle luovutettavia hävittäjiä lähettää aikanaan huoltokäynneille naapurimaihin, joissa on jo isojen huoltojen vaativat fasiliteetit – tai voisivatko muiden maiden asiantuntijat lähteä Ukrainaan paikan päälle huoltokeikoille?

-  Se on erittäin haastava kysymys, Lyytinen summaa.

Ukraina on laaja maa, eikä joka paikkaan riitä maavoimien ilmatorjuntayksiköitä, toteaa Lindberg. Hävittäjillä on siksikin merkitystä.

-  Hävittäjäosasto menee yllättävään paikkaan ja laukaisee korkealta kauas menevät ohjukset, joten kyllä se tietysti Venäjälle on suuri päänsärky.

Lyytinen kuvaa F-16-operaatiota kaiken kaikkiaan vaikeaksi mutta mahdolliseksi.

Hävittäjät eivät hänen mukaansa ratkaise sotaa Ukrainan eduksi, mutta jo pelkkä länsimaisten hävittäjien olemassaolon vaikutus on merkittävä siinä suhteessa, miten Venäjä pakotetaan reagoimaan tilanteeseen.

Mimma Lehtovaara/STT