Alkuperäiseen sopeutusohjelmaan lisättiin vaatimus korvaavien palvelujen olemassaolosta ennen muutoksia. Lisäksi aloitettiin selvitykset johto- ja esihenkilöiden määrän vähentämisestä sekä keskussairaaloiden talouden sopeuttamisesta ja työnjaosta.

SDP:n aluevaltuustoryhmä puolsi myös kokouspalkkioiden leikkaamista osana talouden sopeuttamista. Asian käsittely siirrettiin kesäkuun aluevaltuustokokoukseen.

SOPEUTUSOHJELMAN hyväksymistä puolsi se, että ohjelma on ehtona Lapin hyvinvointialueelle välttämättömälle lainanottovaltuudelle. Lisäksi alijäämän kattamisessa epäonnistuminen johtaisi valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn ja hyvinvointialueen oman päätösvallan kaventumiseen.

Myös Rovaniemen ja Kemin keskussairaaloiden keskinäinen työnjako herätti valtuustossa huolta.

Useat valtuutetut epäilivät muun muassa Kemin Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistuksen vaikeuttavan tehtävien yhteensovittamista. Niin ikään Rovaniemen keskussairaalan mahdollisuuksia ottaa vastaan kaikkia sille siirrettäviä tehtäviä pidettiin epärealistisina.

LAPIN hyvinvointialueen talouden sopeutusohjelman säästökärkiä ovat palvelurakenteen keventäminen (12 miljoonaa euroa); terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjut (23 miljoonaa euroa); palvelujen järjestämistavan valinta (11 miljoonaa euroa); palvelujen verkosto, tilat ja organisaatio (13 miljoonaa euroa); henkilöstö ja organisaatio (14 miljoonaa euroa); hankinnat, sopimukset ja logistiikka (9 miljoonaa euroa) sekä muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen (17 miljoonaa euroa).

Käytännössä sopeutusohjelma merkitsee muun muassa sairaalatoiminnan keskittämistä Rovaniemelle ja vuodeosastojen lakkautuksia seitsemän kunnan terveyskeskuksista. Muissa kuin päivystystoimenpiteissä siirrytään yhteen potilasjonoon.

Ikäihmisten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta vähennetään 300 paikkaa, jotka korvataan kotiin tuotavilla palveluilla ja yhteisöllisellä palveluasumisella.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetään myös vammaisilta sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujilta.

Lastensuojelusta vähennetään kodin ulkopuolista sijoitusta ja laitoshoitoa, jotka on tarkoitus korvata varhaiseen tuen palveluilla.

SDP:N aluevaltuustoryhmä toi kokouksessa esiin huolensa säästöjen vaikutuksista. Ne kohdistuvat potilaiden, asukkaiden ja henkilöstön tulevaisuuteen Lapin hyvinvointialueella.

– Laitosasumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen vähentäminen ei saa johtaa siihen, että ikäihmiset tai vammaiset jäävät ilman tarvitsemiaan palveluita. Palvelurakenteen muutos on toteutettava hallitusti, ja se edellyttää myös väliarviointien tekemistä, totesi SDP:n aluevaltuutettu, infektiolääkäri Antti Väänänen puheenvuorossaan.

Hän muistutti myös, että yhteisöllinen palveluasuminen sopii vain riittävän hyväkuntoisille asiakkaille. Omais- ja kotisairaalahoitoon siirtyminen puolestaan edellyttää riittävästi resursseja onnistuakseen.

TERVEYSKESKUSTEN vuodeosastopaikkojen vähentäminen ja keskittäminen voivat johtaa siihen, että omaiset ovat aiempaa kauempana kuntoutettavasta potilaasta, millä saattaa olla negatiivinen vaikutus potilaan henkiseen hyvinvointiin. Henkilökunta ei myöskään tunne potilaitaan suurissa keskitetyissä yksiköissä yhtä hyvin kuin pienillä paikkakunnilla, eikä oma tiimi -malli toteudu.

Valmiita vastauksia siihen, miten kielteisiä vaikutuksia saadaan kumottua, ei ole, Väänänen huomautti.

SDP:n aluevaltuustoryhmä muistutti useissa puheenvuoroissa myös henkilökunnan hyvinvoinnin tärkeydestä työvoimapulasta kärsivällä hyvinvointialueella. Avoin vuoropuhelu ja työntekijöiden kuuleminen muun muassa työskentelypaikkoihin ja tehtävänkuviin liittyvissä muutoksissa sekä monipaikkaisessa työskentelyssä on ensiarvoisen tärkeää työntekijöiden pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi, ryhmä totesi.

OSANA työhyvinvoinnin edistämistä SDP:n aluevaltuustoryhmä teki aloitteen työmatkojen pituuden rajaamiseksi. Työmatkojen pituuden rajaaminen on välttämätöntä, koska Lapin hyvinvointialueen jo lähtökohtaisesti pitkät työmatkat uhkaavat säästötoimista johtuvien organisaatiomuutosten vuoksi kasvaa entisestään, aloitteessa todetaan.

SDP:n aluevaltuustoryhmän mukaan tuntien mittaiset päivittäiset työmatkat vaarantavat henkilöstön pysyvyyden Lapin hyvinvointialueella ja heikentävät työturvallisuutta. Kohtuullisen työssäkäyntialueen määrittelemisen lisäksi on huomioitava muun muassa talviolosuhteisiin ja teiden kuntoon liittyvät tekijät.

Mikäli työmatkat pitenevät, tulee työntekijöille luoda kannustin heidän sitouttamisekseen, ryhmä toteaa.

LAPIN hyvinvointialue, kuten muutkin hyvinvointialueet, on ollut aliresursoitu toimintansa alusta asti. Riittämättömän valtion rahoituksen lisäksi talouden alijäämää ovat kasvattaneet palkkaratkaisut ja inflaatio.

Lapin hyvinvointialueen erityispiirteisiin kuuluvat pitkät välimatkat, harva asutus ja suuret matkailijamäärät. Lisäksi Lapissa on keskimääräistä nopeammin ikääntyvä väestö ja korkea sairastavuus. Myös hyvinvointialueen sote-henkilöstö eläköityy Lapissa muita hyvinvointialueita nopeammin.