Lappeenrantalainen Vesa Tuomisto huolestui päätöksenteon empatiavajeesta – ”SDP ei saa lipsua arvoistaan”

SDP:n pitää lappeenrantalaisen automaalari Vesa Tuomiston mielestä keskittyä vahvasti omiin perusasioihinsa.

– SDP:n arvot ja tavoitteet ovat kestäviä. Niistä ei saa lipsua tai lähteä kannatuksen nostamiseksi piiruakaan peesailemaan muita. Esimerkiksi maahanmuuttoasioissa ei saa hissutella, onhan SDP selkeästi rasisminvastainen puolue.

Tuomisto on Lappeenrannan työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimii työpaikallaan metalliliittolaisten pääluottamusmiehenä.

– Minulle sosialidemokratia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, ihmisten tasa-arvoisuus on tärkeää. Näissä asioissa SDP:n pitää ottaa roolia, sillä ne ovat viime vuosina väljähtyneet yhteiskunnassa ja politiikassa. Empatiavaje näkyy liikaa päätöksenteossa.

Sukulaisten arvot periytyneet

Vesa Tuomisto on demarina ”myöhäisherännyt”.

– Olen toiminut ay-puolella ja piirin toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta patisteli minua pitkään SDP:n jäseneksi. Kun Sannalle vuonna 2010 selvisi, että vaimoni on kokoomuksen jäsen, hän sai vihdoin tahtonsa läpi vetoamalla siihen, että pitäähän perheessä tasapaino olla. Minut on otettu hyvin vastaan työväenyhdistyksessä ja olin jo Lahden puoluekokouksessa varaedustajana.

Tuomiston vanhemmilla ei ollut puoluetaustaa.

– Mutta työläistausta oli ja demareitahan suvussa on pääasiassa äänestetty. Vanhempieni ja isovanhempieni arvot eli tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat vaikuttaneet minuun vahvasti.

Kulttuuri on halpaa ja ihmisille tärkeää

Lappeenranta voi Vesa Tuomiston mielestä ihan kohtuullisesti.

– Isoimmat säästöt on saatu viime vaalikaudella tehtyä sovussa. Ja on hienoa, että itänaapureiden vierailut ovat taas alkaneet selvästi lisääntymään.

Tuomisto pitää tärkeänä, että kuntapolitiikassa ei unohdeta pienituloisen palkansaajan ja työttömän näkökulmaa. Ja musiikkimiehenä hän korostaa kulttuurin merkitystä.

– Kulttuuri on lähellä sydäntäni. Siitä on keskusteltu täällä viime aikoina vilkkaasti, esimerkiksi perussuomalaisten mielestä kulttuuriin laitetut eurot ovat pois ”tärkeämmistä asioista”. Mutta kulttuuripuoli vie vain 2,5 prosenttia kaupungin budjetista. Se on todella vähän, kun otetaan huomioon kulttuurin suuri merkitys ihmisille.

Vesa Tuomisto soittaa rumpuja silloin tällöin keikkailevassa bändissä. Edellisvappuna bändi soitti myös vappujuhlassa kävelykadulla.

– Työväenlauluilla on nykyisinkin merkitystä. Vanhat ovat nostalgiamielessä hyviä, tosin joissakin on nykyaikaan liikaa paatosta. Vanhoista voisi tehdä modernisoituja versioita ja kyllä uusiakin työväenlauluja olisi hyvä tehdä.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa ja on julkaistu Demokraatin viikkolehdessä 8.6.2017.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrannan Hankkijalta Teollisuusliiton johtoon – ”Kaikki mitä teemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin”

Metalliliiton ylimääräinen liittokokous Tampere-talossa valitsi uuden Teollisuusliiton johdon keskiviikkona. Puheenjohtajaksi valittiin odotetusti Riku Aalto. Liiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Uudessa teollisuusliitossa Nilosaari vastaa järjestötoiminnasta, järjestämisestä sekä aluetoiminnasta. Vastuualueen keskeiset tehtävät nousivat puheenaiheeksi myös liittokokousedustajien puheenvuoroissa.

– Aluetoiminta ja ammattiosastojen tekeminen on saatava tukemaan liiton strategiaa joka tähtää vahvaan edunvalvontaan, järjestämiseen ja järjestäytymiseen työpaikoilla. Liiton tuki ja apu on välttämätöntä, mutta on muistettava vanha sanonta mikä pitää edelleen paikkansa, ”kannettu vesi ei kaivossa pysy.”

Tällä sanonnalla Nilosaari viittaa yhdessä tekemisen tärkeyteen. Liitto on jäseniä varten ja toimintaan tarvitaan kaikkia. Vain palkollisten voimin ei joukkovoima synny.

Työmarkkinoiden murros, teollisuuden supistuminen sekä rakennemuutos tuovat haasteensa myös suurelle Teollisuusliitolle. Jäsenet odottavat uudelta liitolta vaikuttavampaa edunvalvontaa, mutta tehtävä ei ole vallitsevassa tilanteessa helppo.

– Yhdistyneen Teollisuusliiton vaikuttavuus työmarkkinoilla tulee olemaan kova, vaikka siihen ei välttämättä olisi aina haluakaan. Vientiteollisuus ja sitä myöten Teollisuusliitto on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että kaikki mitä teemme ja suunta mihin menemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin, Nilosaari toteaa.

Vankka kokemus ay-vaikuttamisesta

Nilosaari ponnistaa suuren teollisuusliiton johtoon pitkä ay-ura takanaan. Ensimmäinen työ 80-luvun alussa Lappeenrannan Hankkijalla sai nuoren vastavalmistuneen liittymään silloiseen Metalliliittoon.

Saman vuosikymmenen lopussa alkoi varsinainen ay-ura työpaikan vaihduttua Kaukaan vaneritehtaalle. Kymmenen vuoden luottamustehtävät tehtaalla niin osaston luottamusmiehenä kuin pääluottamusmiehenä antoivat vahvan pohjan vaikuttamiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Näihin vuosiin mahtui myös kausi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna.

Keskustelua aiheesta

”Raidealalla on käynnistymässä iso toimintaympäristön muutos” – Teppo Järnstedt Kotkasta valittiin Raideammattilaisten johtoon

Raideammattilaisten yhteisjärjestön valtuusto on tänään valinnut puheenjohtajakseen kotkalaisen Teppo Järnstedtin. 35-vuotias Järnstedt seuraa tehtävän jättävää Vesa Maurialaa.

Järnstedt on toiminut ay-aktiivina jo yli kymmenen vuotta. Keskeisiä luottamustoimia ovat vuosien varrella olleet ammattiosaston puheenjohtajuus, JHL:n alueryhmän puheenjohtajuus ja JHL:n hallituksen jäsenyys. Kotkassa Järnstedt toimii myös kuntapäättäjänä.

Liikuntaa ja retkeilyä perheen kanssa harrastava Järnstedt ottaa Raideammattilaisten yhteisjärjestön puheenjohtajuuden kiitollisena vastaan.

– Järjestötoiminnassa on oleellista, että saadaan jäsenistö toimimaan aktiivisesti, koska puheenjohtajana on huomattavasti helpompi toimia kun ”kentältä” tuuli puhaltaa takaa.

Vuosien mukana olo ay-toiminnassa antaa valitulle puheenjohtajalle realistisen kuvan myös tehtävän tuomista haasteista

– Raidealalla on tällä hetkellä käynnistymässä iso toimintaympäristön muutos, maan hallituksen linjausten johdosta. Muuttuvassa toiminta ympäristössä jäsenistön työmarkkina-aseman vahvistaminen tulee olemaan keskeinen asia, Järnstedt toteaa.

Raideammattilaisten yhteisjärjestö kokoaa raideliikenteessä ja kuljetusalalla työskentelevät toimihenkilöt ja palkansaajat parantamaan työoloja ja työehtoja. Yhteisjärjestö on osa Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliittoa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja iskee sote-sotkun ytimeen – nämä kaksi lakia ajavat uudistuksen toistuvasti karille

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Sirpa Paatero.

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan sote-uudistus olisi selkeämpi ja helpommin toteutettava ilman maakuntalakia ja valinnanvapauslakia, mutta valitettavasti poliittinen paine taitaa voittaa realistisen ajattelun.

– Mitä pidemmälle keskustelu sote-uudistuksesta etenee, sitä sekavammaksi asia tuntuu menevän. Samalla epävarmuus alueilla kasvaa niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin osalta, ja jonka myötä viikosta toiseen saamme kuulla uutisia palveluiden myynneistä ja ulkoistuksista.

– Kaikkien yhteinen tavoite, paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, tuntuvat jääneen taka-alalle nykyisessä valmistelussa ja keskustelussa. Pitää muistaa, että Suomi on yksi maailman parhaista ja tehokkaimmista kaikille kansalaisille tarjottavien sote-palveluiden osalta.

Uudistuksessa olisi Paateron mukaan säästytty paljolta ilman maakunta- ja valinnanvapauslakia.

– Koko uudistus olisi mahdollisuus tehdä ilman näitä, joita ajetaan eteenpäin vain siksi ”kun niin lukee hallitusohjelmassa”. Suuremmat kokonaisuudet on mahdollista tehdä nykyisen kuntalain pohjalta, jolloin työntekijöiden ja omaisuuden siirrot, tuleva kuntien rahoitusasema ym. olisivat huomattavasti yksinkertaisempia järjestää.

– Näin on asia ratkaistu vaikkapa naapurimaa Ruotsissa, jossa ei ole erillistä maakuntalakia. Tässä tapauksessa olisi tietysti myös pitänyt pysyttäytyä vain soten järjestämisessä, eikä sekoittaa samalla kertaa mukaan valtionhallintoa, jota pilkotaan epätarkoituksenmukaisesti maakuntiin.

Uudistuksessa olisi Paateron mukaan säästytty paljolta ilman maakunta- ja valinnanvapauslakia.

Toisena turhana erillisenä lakina on Paateron mukaan esitetty valinnanvapauslakia, vaikka nykyistä palvelusetelilakia kehittämällä olisi voitu hyvin edetä ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämisessä.

– Tässä ei olisi määrätty kuinka paljon on pakko luovuttaa julkisesta tuotannosta yksityiselle, vaan alueilla olevat päättäjät ja toisaalta ammattilaiset olisivat miettineet mikä on järkevää, Paatero huomauttaa.

– Nyt esitetyllä mallilla mennään taloudellisesti aivan päinvastaiseen suuntaan kuin mitä tavoiteltiin, eli kustannusten kasvattamiseen ja samalla hajotetaan toimivat hoitoketjut ja päivystys, hän päättää tiedotteensa.

SDP on mukana Mikkelin Pride-kulkueessa: ”Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Lauantaina 25.11. klo 17 starttaa Mikkelin historian ensimmäinen Pride-kulkue torilta.

Mikkelin kaupungin Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jatta Juhola (sd.) on ylpeä siitä, että Mikkelissä järjestetään Pride-kulkue.

– Tapahtuma on äärettömän merkityksellinen kaikille, joita seksuaalinen moninaisuus henkilökohtaisesti tai välillisesti koskettaa. Ihmisoikeuksien näkökulmasta asia koskettaa meitä kaikkia. Minun Mikkelini on moninaisuutta kunnioittava ja aidosti kaikille avoin kaupunki. Ja sen puolesta marssin ylpeänä kulkueessa, Juhola sanoo.

Kaupunginvaltuutettu, konserni- ja elinvoimajaoston jäsen Jenni Tissari (sd.) pitää Pride-kulkueen rantautumista Mikkeliin mahdottoman hienona asiana ja muistuttaa, että moni ihminen on tehnyt valtavasti töitä tärkeän tapahtuman eteen.

– Meidän on yhdessä huolehdittava, ettei kukaan syrjäydy tai jää yksin seksuaalisen suuntautumisensa tai identiteettinsä vuoksi. Annetaan yhdessä maailmalle viesti, että jokaisella on lupa rakastaa ja tulla rakastetuksi meidän Mikkelissä, korostaa Tissari.

Juhola ja Tissari toivovat mikkeliläisten tulevan mukaan antamaan tukensa yhdenvertaisemmalle yhteiskunnalle. Ei ruokita häpeää tai pakoteta ketään piiloutumaan. Annetaan jokaisen valon loistaa kirkkaana.

– Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!

Kokoontuminen klo 16.45 Mikkelin torilla – demariporukan tunnistaa SDP:n purjeista.

AVAINSANAT

”Jopa sylivauvoja ulosotossa!” – Mikä Suomea oikein vaivaa, SDP:n kansanedustaja parahtaa

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen on kauhistunut siitä, että Suomessa joutuu maksamattomien laskujen vuoksi ulosottoon myös alaikäisiä lapsia.

– He joutuvat ulosoton piiriin muun muassa vanhempiensa maksamatta jääneiden perintö-, lahja- tai jäännösverojen vuoksi. Alle vuoden ikäisiä sylivauvojakin on ulosotossa, Taavitsainen jyrisee.

Hän jätti tänään, Lapsen oikeuksien viikon päätteeksi, kirjallisen kysymyksen alaikäisten lasten ulosotosta ja maksuhäiriömerkinnöistä.

Taavitsainen muistuttaa, että lastensuojelulain mukaan yhteiskunnan on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

– Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, muistuttaa Taavitsainen.

Hän pitää alaikäisen tilannetta erittäin huonona, kun lapsella ei ole vielä ammattia ja työtä ja mahdollisuutta maksaa laskujaan ja velkojaan.

– Alaikäisten on vaikea neuvotella maksusopimuksista velkojiensa kanssa. Heillä ei ole riittävästi tietoa ja osaamista. Eikä lasten kuulu edes joutua sellaisia neuvotteluita hoitamaan, Taavitsainen puuskahtaa.

Hänen mielestään nykyinen käytäntö on lastensuojelulain vastainen.

– Ylivelkatilanteeseen ajautuneella aikuisellakaan velallisella ei välttämättä ole nykyään montaa realistista vaihtoehtoa velkaongelman ratkaisemiseksi.

Onko lasten oikeusturva tällä hetkellä liian heikko?

Taavitsainen pitää tilannetta äärimmäisen vakava, sillä talousongelmat vaikuttavat ihmisten jaksamiseen monella eri tavalla. Hän listaa, miten maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat arkielämää:

– Asunnon, kotivakuutuksen, sähkösopimuksen, puhelimen, auton ja työpaikan saaminen voi merkittävästi vaikeutua tai estyä jopa kokonaan merkintöjen takia. Talousvaikeudet vaikeuttavat ihmissuhteita ja perhe-elämää. Täysi-ikäiseksi tullessaan on ulosotossa olevien nuorten lähtökohta itsenäiseen elämään huomattavasti heikompi kuin ikätovereidensa.

Taavitsainen haluaa asianomaiselta ministeriltä vastauksen muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

– Kuinka monta alle 18-vuotiasta Suomessa on ulosotossa? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosottoon joutumisen ja luottotietomerkintöjen ehkäisemiseksi? Mihin toimiin ministeri aikoo ryhtyä alaikäisten ulosotossa olevien ja luottotietonsa menettäneiden sieltä poispääsemiseksi ja heidän rekisteriensä puhdistamiseksi? Onko nykyinen voimassa oleva käytäntö lastensuojelulain vastainen?

Satu Taavitsainen kysyy myös, onko lasten oikeusturva Suomessa tällä hetkellä liian heikko.

– Onko alaikäisillä ulosottoon joutuessaan ollut oikeus tietoon, oikeus vaihtoehtoihin ja oikeus vaikuttaa?