Asia ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n verkkokyselystä. Sen tuore Lapsen ääni 2018 -verkkokysely julkaistaan kokonaan ensi viikolla. Kyselyyn vastasi yli 1 700 13–17-vuotiasta nuorta touko-kesäkuussa.

Kysely nostaa selvästi esille sen, että köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapset tunnistavat köyhyyden erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien, kuten vaatteiden, lelujen, pelien, kännyköiden tai urheiluvälineiden perusteella.

Lapset saattavat muuttaa käytöstään ja esimerkiksi alkaa vältellä tilanteita, joissa rahaa tarvitaan.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa Facebookissa, etteivät tulokset yllätä häntä.

– Ennen kuin osoitetaan kouluihin ja opettajiin huomio kahteen: 1) lapsilla on kaverivastuu, ketään ei kiusata ja sörkitä, 2) päättäjät päästäneet irti kehityksen, jossa köyhyys tuntuu koulussa – virallisissa ohjeissakin korostuu – näitä “koira söi taulutietokoneeni” -ohjeita ihmettelen ja olen ihmetellyt. Niin että miksiköhän kiusataan? Kurttila päivittelee.

Hän jakaa päivityksensä perään opetushallituksen virallisen ohjeistuksen.

“Jos koulu hankkii kaikki laitteet ja ne ovat kaikki samanlaisia, ei kyse ole varsinaisesti BYOD-mallista lainkaan, vaan langattomasti toteuteutetusta vanhasta lähiverkkomallista. Koulun olisi kuitenkin hyvä hankkia edes pieni määrä päätelaitteita, jotta ‘koira söi taulutietokoneeni’ -tyyppisissä tilanteissa oppilaille voidaan lainata laite väliaikaisesti. Tasavertaisuuden nimissä vähävaraisille oppilaille tulisi luonnollisesti pystyä tarjoamaan laite tai stipendi, jotta oppilas voi itse hankkia laitteen.” (Oppilaat omilla laitteilla, edu.fi, OPH)

BYOD eli Bring Your Own Device (tuo omat oppimisvälineet) on IT-strategia, jossa jokainen käyttäjä voi tuoda oman laitteensa ja käyttää sillä koulun tarjoamia palveluja. BYOD-maailmassa koululla voi olla edelleen omiakin koneita, mutta pääasia on, että perinteinen suljettu lähiverkko on korvattu verkolla, johon oppilaat voivat liittää omia laitteita.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila summaa Demokraatille, että koulutuksen järjestäjän pitäisi hankkia laitteet. Kouluilla on tänä päivänä asiassa erilaisia käytänteitä.

– Tietyissä rajoissa omia voi käyttää, mutta se ei voi olla pääsääntö.

Kurttila muistuttaa myös, että perustuslain mukaan perusopetuksen on oltava maksutonta. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu. Hän onkin kirjelmöinyt asiasta muun muassa oikeuskanslerille.

Niissä kouluissa erityisesti, joihin lapset tuovat omia laitteitaan, on Kurttilan mukaan ongelmia.

– On niitäkin esimerkkejä on, että opetus on sähköistä, mutta laitteita ei anneta kotiin. Lapsille, joilla laitteita ei ole, on saatettu sanoa, että voi mennä kirjastolle tai koululle ennen sen alkua tai jälkeen.

– On osattava toimia niin, ettei synny leimaamista.

Kurttila paheksui viime keväänä valtioneuvostolle antamassaan arviossa lasten kokemasta köyhyydestä opetushallitusta, että se puhuu virallisesti “koira syö taulutietokoneeni” -ohjeista ja ikään kuin merkkaa tai stigmatisoi huono-osaisia. “Koira syö taulutietokoneeni” viittaa siis siihen, että vähävarainen lapsi joutuu keksimään selityksiä sille, miksi hänellä ei ole yhtä hienoja laitteita kuin muilla tai laitteita ollenkaan.

Kurttila painottaa, että joutuessaan tällaiseen tilanteeseen oppilaan oppimisedellytykset saattavat kärsiä.

– Ja se luo suoranaista häpeää, hän huolehtii.