Kotimaa
6.9.2018 16:32 ・ Päivitetty: 6.9.2018 16:32
Lapsiasiavaltuutettu syyttää ministeriötä silmien ummistamisesta – Ministeri myöntää: Koulukotien valvonta ei ole riittävää
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila suomii muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa (kesk.) silmien ummistamisesta koulukoteihin sijoitettujen lasten oikeuksien huomioimisessa. Kurttilan mukaan sosiaali- ja terveysministeriölle on useaan otteeseen viety tietoa koulukotien riskeistä ja ongelmista, mutta mitään ei ole hänen mukaansa tapahtunut.
– Asia koetaan vaikeaksi, eikä sitä uskalleta käsitellä, Kurttila sanoo.
Kurttilan ulostulon on aiheuttanut eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yllätystarkastus koulukotiin Muhokselle. Tarkastusraportin mukaan lapsia on riisutettu henkilökunnan nähden ja esimerkiksi ulkoiluoikeuksia on poistettu rangaistuksena. Huoneita kuvataan raportissa pelkistetyksi. Esimerkiksi hymyilemisestä, ruuan syömättä jättämisestä ja päiväunista on jaettu rangaistuksia.
– Lapset kertoivat, että he eivät pysty esittämään vapaasti positiivisia tai negatiivisia tunteitaan, raportissa sanotaan.
Saarikko sanoi, että koulukotiasiassa on vahvoja viitteitä valvonnan riittämättömyydestä. Hän kertoo keskustelleensa torstaina Kurttilan ja myös edeltäjänsä Juha Rehulan (kesk.) kanssa siitä, mitä asialle on jo sosiaali- ja terveysministeriössä tehty ja mitä pitäisi tehdä.
– Kysehän on viime kädessä siitä, miten me valvomme koulukotien, mutta myös muiden sijaishuollon yksiköiden toimintaa, Saarikko sanoi.
“Koulukotijärjestelmä arvioitava”
Lisää aiheesta
Kurttilan mukaan Muhoksen tapaus pakottaa kysymään, kuinka paljon muissa koulukodeissa on vastaavaa. Suomessa on yhteensä seitsemän koulukotia, joissa asuu ja opiskelee noin 300 lasta.
Kurttila pitää olennaisena sitä, että nuoria ei ole yleensä kuunneltu valvonnassa. Tämän vuoksi raportti Muhoksen Pohjolakodista antoi erilaisen kuvan.
– Se tuotti aika erilaista näkökulmaa kuin se, että haastatellaan vain ammattilaisia. Sen kaltainen valvontatoiminta ei ole hyvää, jossa lapsia ei kohdata.
Kurttila kyseenalaistaa mallin, jossa usein monista ongelmista kärsivät pakataan koulukotien kaltaisiin paikkoihin saman katon alle.
– Meillä on kuitenkin tutkimustietoa siitä, että heidän näkymänsä on erittäin riskialtis muun muassa siinä, kuinka moni heistä ajautuu sijaishuollon asiakkuuden jälkeen muun muassa kriminaalihuollon palveluihin. Se on merkittävän suuri osa, erityisesti pojista.
“Kaikki lapset haastateltava”
Kurttila tekee sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen, että kaikki koulukodeissa olevat lapset pitäisi kuulla selvityksessä. Saarikko puolestaan kertoi torstaina tarttuvansa Kurttilan aloitteeseen.
Kurttila kertoo, että hän ehdotti samanlaista aloitetta jo vuonna 2016.
– Siihen saatiin vastaus, että näin ei tulla tekemään.
Kurttila huomauttaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt vuoteen 1983 saakka historiaselvityksen lastensuojelun sijaishuollosta. Valtio päätyi anteeksipyyntöön kaltoin kohdelluille.
– Se ei selvästi sisältänyt kykyä minkäänlaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin sen osalta, mitä pyydettiin anteeksi. Se tietysti minusta vain syventää sitä moitittavuutta, joka tässä toiminnassa on.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.