EU-komissio näkee kiertotalouden Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn lähteenä. Komission mukaan kiertotalouden toimintaperiaatteet, kuten jätteen määrän vähentäminen, eko-suunnittelu ja uudelleenvalmistus voivat tuoda Euroopan teollisuudelle vuosittain 600 miljardia euroja nettosäästöjä. Tämä vastaa noin kahdeksaa prosenttia Euroopan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Komission kiertotalousaloitteet ovat tervetulleita ja myös Suomea tulisi tarttua voimallisemmin kiertotalouden mahdollisuuksiin. Sitran laskelmien mukaan kiertotalous toisi Suomelle miljardien eurojen vuosittaisen arvonlisäpotentiaalin ja voisi synnyttää kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Suomi on tehnyt maailman ensimmäinen kansallisen kiertotalouden toimintaohjelman, jonka tavoitteena on valjastaa kiertotalous talouskasvun moottoriksi. Monet muut maat seuraavatkin hyvin kiinnostuneina Suomen toimenpiteitä ja haluavat ottaa Suomesta oppia oman kansallisen kiertotaloussuunnitelmansa tekemisessä.

1. Ensimmäiseksi Suomen hallituksen tulisi nostaa kiertotalous uudeksi kasvun kärjekseen hallitusohjelman puolivälitarkastelussa. Hallituksen tulisi tukea Sitran koordinoiman kansallisen tiekartan toimeenpanoa ja osoittaa tähän puoliväliriihessä riittävä rahoitus vuosittain. Tiekartassa on listattu 66 projektia, joilla viitoitetaan Suomen tietä kohti kiertotaloutta. Lisäksi hallituksen tulisi varmistaa riittävät t&k-panostukset kiertotalouden jalkauttamiseen yrityskentässä.

2. Toiseksi Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, mikä toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa. Ensimmäisenä askeleena tulisi olla Suomen parhaiden kiertotalousesimerkkien nostaminen komission tietoisuuteen ja maailmankartalle. Suomen tulisi myös ottaa aktiivinen rooli EU:n tulevien ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien valmistelussa. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patisti jo joulukuussa 2016 Suomea tavoittelemaan kiertotalouden kärkimaan asemaa, sillä Euroopassa mikään maa ei vielä ole noussut edelläkävijäksi.

3. Kolmanneksi Suomen tulisi järjestää omat rivinsä kiertotalouden edistämiseksi ja nostaa kiertotalous Team Finland-verkoston konkreettiseksi kärkiteemaksi. Tällöin voitaisiin sopia selvästä työnjaosta ja tiedonkulusta eri organisaatioiden välillä ja vauhdittaa kiertotalouskonseptiemme vientiä. Myös komission mallinen rahoitusalusta olisi tervetullut Suomeen. Suomen ei pidä nyt nukahtaa ja jättäätavoittelematta kiertotalouden kärkimaan asemaa, koska vaikutusvaltaa on puoli-ilmaiseksi tarjolla.

Esimerkiksi metsäteollisuutemme on malliesimerkki kiertotaloudesta. Fortum on nostanut kiertotalouden strategiansa ytimeen ja Neste on maailman suurin biopolttoaineiden tuottaja. Esimerkiksi Lassila & Tikanoja panostaa kiertotalouteen. Pienet ja keskisuuret yritykset (kuten EkoRent, RePack, Remake ja Rec Alkaline) etsivät kilpailukykyä kiertotaloudesta.

Sitra kerää parhaillaan Suomen sadan kiinnostavimman kiertotalousyrityksen listaa. Myös kunnat ja maakunnat profiloituvat kilpaa kiertotalouden saralla. Hallituksen tulisi tukea tätä liikettä. Jokaisella maakunnalla ja kunnalla tulisi olla vihreää kasvua tukeva kierto- ja jakamistalousstrategia osana elinvoimaisuuden kehittämistä. Kiertotalouden edistäminen voi olla yhteiskuntaa, yrityksiä ja kansalaisia yhdistävä asia, siksi kansalaisyhteiskunnan osallisuus kiertotalouden arkityössä on erittäin tärkeää.

Lisäksi kiertotalous vahvistaa yhteisöllisyyttä erilaisten jakamiskonseptien kautta. Hyvä esimerkki on Vantaan ”yhteinen pöytä-konsepti”, jossa ei pelkästään tarjota ruokaa, vaan luodaan yhteistä tekemistä ruuan valmistuksen ja syömisen merkeissä.