Lauri Lylyn mielestä maakuntien ja kuntien työnjako täytyy korjata

Kuva: Lehtikuva/Kalle Parkkinen
Lauri Lylyn mielestä maakuntien ja kuntien työnjakoa on korjattava.

 

Maakuntauudistuksessa oleva työnjako kunnan ja maakunnan välillä tarvitsee korjausliikkeen. Nykyisessä maakuntamallissa rajanveto tuottajavastuusta maakuntien ja suurten kaupunkien välillä ei ole selkeä.

Kunnilla on oltava jatkossakin mahdollisuus tuottaa palveluita. Osassa palveluita maakunnan ja kunnan välinen laaja rajapinta mahdollistaa palveluiden tuottamisen yhdessä, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

– Rajanveto ei ole maakuntauudistuksessa tällä hetkellä selkeä. Esimerkiksi sosiaalipalvelut koulun yhteydessä voisivat olla kunnan tuottamisvastuulla, arvioi Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly.

Nykyisessä maakuntamallissa muodostettaisiin 18 maakuntaa. Suuret kaupungit ovat kuitenkin isompia kuin suurin osa tulevista maakunnista. Yksin Tampereen kaupunki on suurempi kuin 12 tulevaa maakuntaa.

– Yhtenäinen malli maakuntien ja kuntien välillä ei ole hyvä koko maassa. Maakuntien ja suurten kaupunkien tilanteet ovat erilaisia. Tarvitsemme liikkumavaraa, sanoo pormestari Lyly.

Kaavoituksen työnjaossakin pohdittavaa

Suurten kaupunkien elinvoimaisuus on sidoksissa erityisesti kaavoittamiseen. Maakuntakaavoituksen siirtymisestä maakunnan liitoilta maakunnille seuraa tarve tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmää laajemminkin. Mekaaninen nykyisen maakuntakaavoituksen siirto uusille itsehallinnollisille maakunnille ei ole mahdollista.

– Maa-alueiden kaavoituksen on oltava kunnan hallinnassa, jotta elinvoimaisuus kaupungeissa voidaan taata. Maakunnan tehtävä voisi keskittyä koko maakunnan alueen elinvoimaisuuden tukemiseen. Toteutuessaan maakuntakaavoituksen siirto heikentää kaupunkiseutujen elinvoiman kehittämisedellytyksiä, luo epäselvyyttä ja ristiriitoja sekä monimutkaistaa kaupunkiseutujen suoraa sopimuskumppanuutta, pormestari Lyly painottaa.

Hän huomauttaa, että maakunnat ovat kunnista erillisiä toimijoita.

– Kuntayhtymämallissa toimintaa ohjaavat kunnat. Maakuntamallissa toimintaa ohjaa valtio. Kumman suunnan me haluamme? Onko tarkoituksenmukaista synnyttää vain uusi hallintotoimija?

Keskustelua aiheesta

Tampere palkitsi pitkäaikaisimman kaupunginjohtajansa Jarmo Rantasen

Jarmo Rantasta (toinen oik) on juhlittu aikaisemminkin. Tässä hänet kukitetaan alkukesästä työnsä päättäneen vanhan valtuustoryhmän viimeisessä kokouksessa.

Tampereen palkinto myönnettiin tänä vuonna ministeri Jarmo Rantaselle. Palkinto luovutettiin Tampereen pitkäaikaisimmalle kaupunginjohtajalle Tampereen päivän vieton yhteydessä sunnuntaina 1. lokakuuta 2017.

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain Tampereen päivän yhteydessä yhden tai useamman henkilön Tampereen palkinnolla. Perusteena ovat merkittävät ansiot Tampereen kaupungin hyväksi. Tampereen palkinto on jaettu vuodesta 1959 lähtien ja tähän mennessä sen on saanut 75 henkilöä. Palkintona luovutetaan taiteilija Markku Salon teos Tammerkosken kuohu.

Ministeri Jarmo Rantanen aloitti Tampereen viidentenä kaupunginjohtajana vuonna 1985. Hän on sekä Suomen isojen kaupunkien että Tampereen historian pitkäaikaisin kaupunginjohtaja. Hänen kautensa päättyi vuoden 2006 lopulla kestäen yli 20 vuotta. Tästä ajasta Rantanen toimi neljä vuotta sisäasiainministerinä Harri Holkerin hallituksessa.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Jarmo Rantasen toimiessa kaupunginjohtajana Tampere kävi läpi monia vaiheita, uudistui ja kehittyi. Tampereen elinkeinoelämä koki perusteellisen rakennemuutoksen, kun Tampere uudistui suurteollisuuteen nojaavasta kaupungista uuden teknologian, tutkimuksen ja tuotekehityksen kansainväliseksi kaupungiksi. Rantanen vaikutti myös Tampere-talon rakentamiseen ja Nokian tuotekehitysyksikön perustamiseen Tampereelle 1980-luvun lopulla.

Ansiomitalit itsenäisyyden eteen tehdystä työstä

Tampereen kaupunki myönsi myös neljä Tampereen kaupungin 1. luokan kultaista ansiomitalia.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Tampereen kaupunki haluaa kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita itsenäisyytemme eteen tehdystä työstä myöntämällä ansiomitalit sotaveteraani Kaarle Matti Anttilalle sekä lotta Aida Yli-Orvolalle.

Ansiomitali myönnettiin myös Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkalalle, joka on perustanut Suomen suurimmaksi rekrytointi- ja koulutustapahtumaksi kasvaneen Rekrytorin. Vuonna 2008 alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan kerännyt yli 100 000 kävijää.

Rekrytorilla kohtaavat työnhakijat ja työnantajien avoimet työpaikat. Tänä syksynä Rekrytori teki jälleen historiaa houkuttelemalla arviolta 17 000 kävijää yhden päivän aikana Tullintorilla järjestettyyn tapahtumaan.

Moomin Characters -yhtiön taiteellinen johtaja Sophia Jansson palkittiin ansiomitalilla hänen ansioistaan tamperelaisen kulttuurielämän hyväksi. Jansson on muumien luojan Tove Janssonin veljen tytär.

 

Keskustelua aiheesta

SDP haluaa varmistaa Tampere3:n aloituksen

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu valmistelevat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt talousarvioaloitteen Tampere3-hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi vuonna 2018.

Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron määrärahaa hankkeen käynnistämiseen ja tukemiseen. SDP:n pirkanmaalaiset kansanedustajat ovat tyytyväisiä Tampere3:n nostamisesta yhdeksi puolueen ensi vuoden koulutuspoliittisten tavoitteiden kärjistä.

– On tärkeää, että Tampere3-hanke saa riittävät resurssit käyttöönsä heti alussa. Näin taataan valtakunnallisesti merkittävän korkeakoulufuusion onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla alusta lähtien. Suomi saadaan nousuun panostamalla nuoriin, koulutukseen ja tutkimukseen, sanoo ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Yhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3:n tavoitteena on luoda tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.

– Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle.

– Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY:n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin. Osaamisen uudistaminen ja hyödyntäminen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen edellyttävät kuitenkin uudenlaisia rakenteita.

– Perinteiset korkeakoulujen erillisyyteen perustuvat rakenteet eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla uuden tiedon tuottamisessa, tieteen ja tutkimuksen harjoittamisessa tai tutkimustulosten hyödyntämisessä.

Keskustelua aiheesta