Lauri Lylyn mielestä maakuntien ja kuntien työnjako täytyy korjata

Kuva: Lehtikuva/Kalle Parkkinen
Lauri Lylyn mielestä maakuntien ja kuntien työnjakoa on korjattava.

 

Maakuntauudistuksessa oleva työnjako kunnan ja maakunnan välillä tarvitsee korjausliikkeen. Nykyisessä maakuntamallissa rajanveto tuottajavastuusta maakuntien ja suurten kaupunkien välillä ei ole selkeä.

Kunnilla on oltava jatkossakin mahdollisuus tuottaa palveluita. Osassa palveluita maakunnan ja kunnan välinen laaja rajapinta mahdollistaa palveluiden tuottamisen yhdessä, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

– Rajanveto ei ole maakuntauudistuksessa tällä hetkellä selkeä. Esimerkiksi sosiaalipalvelut koulun yhteydessä voisivat olla kunnan tuottamisvastuulla, arvioi Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly.

Nykyisessä maakuntamallissa muodostettaisiin 18 maakuntaa. Suuret kaupungit ovat kuitenkin isompia kuin suurin osa tulevista maakunnista. Yksin Tampereen kaupunki on suurempi kuin 12 tulevaa maakuntaa.

– Yhtenäinen malli maakuntien ja kuntien välillä ei ole hyvä koko maassa. Maakuntien ja suurten kaupunkien tilanteet ovat erilaisia. Tarvitsemme liikkumavaraa, sanoo pormestari Lyly.

Kaavoituksen työnjaossakin pohdittavaa

Suurten kaupunkien elinvoimaisuus on sidoksissa erityisesti kaavoittamiseen. Maakuntakaavoituksen siirtymisestä maakunnan liitoilta maakunnille seuraa tarve tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmää laajemminkin. Mekaaninen nykyisen maakuntakaavoituksen siirto uusille itsehallinnollisille maakunnille ei ole mahdollista.

– Maa-alueiden kaavoituksen on oltava kunnan hallinnassa, jotta elinvoimaisuus kaupungeissa voidaan taata. Maakunnan tehtävä voisi keskittyä koko maakunnan alueen elinvoimaisuuden tukemiseen. Toteutuessaan maakuntakaavoituksen siirto heikentää kaupunkiseutujen elinvoiman kehittämisedellytyksiä, luo epäselvyyttä ja ristiriitoja sekä monimutkaistaa kaupunkiseutujen suoraa sopimuskumppanuutta, pormestari Lyly painottaa.

Hän huomauttaa, että maakunnat ovat kunnista erillisiä toimijoita.

– Kuntayhtymämallissa toimintaa ohjaavat kunnat. Maakuntamallissa toimintaa ohjaa valtio. Kumman suunnan me haluamme? Onko tarkoituksenmukaista synnyttää vain uusi hallintotoimija?

Keskustelua aiheesta