HS:n mukaan Meri on muuttanut yllättäen oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän toimeksiantoa.

Perustuslakia muuttamaan pyrkivän lakiesityksen sijaan ryhmän tehtävänä on nyt laatia taustaselvitys. Alun perin kyse oli tuomioistuimia, tuomareita ja syyttäjiä koskevien riippumattomuussäännösten kirjaamisesta perustuslakiin.

Meri kommentoi asiaa tänään toimittajille eduskunnassa.

– Tämä hallitus puolustaa todella vahvasti oikeusvaltiota. Me lähdimme hallitusohjelmassa jo parantamaan muun muassa tuomioistuinten ja muun oikeudenhoidon resursseja.

Mereltä kysyttiin, mikä on peruste perustuslain muuttamisen estämiselle.

– Se käy siinä tiedotteessa hyvin ilmi, mutta se (muuttaminen) ei ole hallitusohjelmakirjaus ja hallitusneuvotteluissa on katsottu näin.

Tuleeko riippumattomuus-asiasta vain muistio, vai onko se menossa lakivalmisteluun?

– Se ei ole mikään “vain muistio”. Katsokaa se tiedote niin saatte siitä kokonaiskäsityksen. Tämäntyyppisen keskustelun herättäminen on aika huolestuttava siinä mielessä, että oikeusvaltiosta on tärkeä keskustella, mutta tämä hallitus on ottanut tosi vakavasti oikeudenhoidon turvaamisen, jos ajatellaan riihipäätöksiäkin nyt. Turvattiin syyttäjiä, Rajavartiolaitosta, tuomareita. Me emme suhtaudu kevyesti. Minä itse pitkän lakimies- ja tuomioistuinuran tehneenä osaan kyllä arvostaa sitä työtä.

Meri kertoi myös tänään tviitanneesta toisesta uutisesta, jonka mukaan holokaustilaki olisi jumittunut hänen pöydälleen.

Iltalehden tietojen mukaan Meri jarruttaa lakiesitystä, jolla kriminalisoitaisiin holokaustin kiistäminen.

Meri kiistää jyrkästi, että laki seisoisi hänen pöydällään.

– Tieto ei pidä paikkaansa. Tarkistin erityisavustajilta, että sitä on poliittisesti katsottu puolueiden kanssa ja sitä on palautettu valmisteluun, koska siellä on täsmentämisen tarpeita. Ei seiso minun pöydälläni. Asiat eivät yleensä seiso minun pöydälläni vaan ne etenevät.

Viikonloppuna Iltalehti kirjoitti tietojensa pohjalta, että oikeusministeri Meri olisi hajottanut rasismirikoksia käsitelleen työryhmän, kun valtakunnansyyttäjä ei suostunut vaihtamaan valtakunnansyyttäjän toimistoa edustanutta työryhmän jäsentä valtionsyyttäjä Anu Mantilaa.

Halusitteko eroon valtionsyyttäjä Mantilasta?

– Minä olen tähän jo aikaisemmin antanut kommentit enkä minä enää lähde tätä kommentoimaan. Olen kommenttini siinä jo antanut, Meri vastasi.

Hän on julkaissut vastauksensa Iltalehdelle viestipalvelu X:ssä.

-  Ministerillä ja ministeriön poliittisella johdolla on toimivalta päättää ja ohjata työryhmien asettamisesta ja kokoonpanosta. Tämä on yleistä lainvalmistelun ohjausta. On syytä huomata, että ministeriöt ovat poliittisesti johdettuja, Meri on sanonut.

MEREN viittaama oikeusministeriön tiedote julkaistiin tänään noin kello 14 otsikolla “työ oikeuslaitoksen riippumattomuuden eteen jatkuu”.

Tiedotteessa sanotaan, että Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus varmistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Siinä viitataan oikeuslaitoksen resurssien vahvistamiseen.

– Oikeusministeriön viime hallituskaudella 1.2.2023 asettama oikeuslaitostyöryhmä jatkaa työtään kuluvalla hallituskaudella oikeusvaltion vahvistamiseksi ja oikeuslaitoksen kehittämiseksi. Työryhmän tavoitteena on edistää oikeudenkäytön riippumattomuutta ja oikeusturvan laatua sekä oikeuslaitoksen palvelujen käyttäjälähtöisyyttä, tiedotteessa todetaan.

Tiedotteen mukaan oikeuslaitostyöryhmä on asettanut tammikuun puolivälissä niin sanotun riippumattomuustyöryhmän, joka tarkastelee riippumattomuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia erityisesti perustuslakiin.

– Riippumattomuustyöryhmän asettamispäätöstä täsmennettiin 12.2.2024 vastaamaan alkuperäistä oikeuslaitostyöryhmän tehtävänantoa. Tällöin tehtävänannosta poistettiin perustuslain 106 pykälä, jonka virkakunta oli sisällyttänyt asiantuntijakuulemisten perusteella. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, ettei perustuslakivaliokunnan asemaan tehdä heikennyksiä.

Pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslaille, mikäli jossakin tietyssä asiassa lain soveltaminen on ”ilmeisessä ristiriidassa” perustuslain kanssa. HS kertoi, että työryhmän piti pohtia, voisiko sanan “ilmeisessä” poistaa. Tämä olisi saattanut johtaa tuomioistuinten vallan kasvuun suhteessa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan.

OIKEUSMINISTERIÖN mukaan työryhmän keskeisenä tehtävänä on edelleen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden kannalta tarpeelliset perustuslain muutokset. Tämä kattaa muun muassa ylimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärän, virassapysymisoikeuden sekä tuomareiden nimittämismenettelyn.

Tiedotteessa kerrotaan, että työryhmä tuottaa muistion, joka sisältää myös ehdotukset lakimuutoksiksi.

– Koska asian arviointi siirtyy seuraavalle hallitukselle, on perusteltua laatia asiasta muistio eikä tehdä sitä hallituksen esityksen muotoon, tiedotteessa perustellaan.

Siinä todetaan myös, että oikeusvaltiotyöryhmän toimeksiantoa tarkennettiin lokakuussa 2023, jolloin myös riippumattomuustyöryhmän toimikausi määritettiin jatkumaan vuoden 2026 loppuun asti.

– Perustuslain muuttaminen edellyttää huolellista arviointia ja valmistelua sekä yleensä parlamentaarista ulottuvuutta. Myös perustuslain muuttaminen itsessään on lähtökohtaisesti ylihallituskautinen hanke, osastopäällikkö Johanna Suurpää sanoo ministeriön tiedotteessa.

– Silloin, kun on kyseessä perustuslain tasoiset asiat, on järkevää, että keskustellaan sekä julkisuudessa että laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Perustuslain pitää olla kulloisenkin hallitus-oppositio-asetelman yläpuolinen ja ulkopuolinen kysymys. Perustuslain muuttamisen pitää vaatia aina laajaa parlamentaarista yhteisymmärrystä, joka perustuu riittävään harkintaan ja laajaan parlamentaariseen keskusteluun, oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi tänään Demokraatin haastattelussa.​​​​​​​

OIKEUSMINISTERIÖN kanslia­päällikkö Pekka Timonen on tänään puolustanut Leena Merta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kun Helsingin Sanomat on tulkinnut, että Meri ”käytännössä vesitti sen, että tällä hallituskaudella annettaisiin hallituksen esitys oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa”, Timonen katsoo, että Meri ei ole vesittänyt mitään.

– Hän on antanut meille mahdollisuuden jatkaa tätä työtä, vaikkei sille ole hallitusohjelmassa tukea, Timonen sanoo lehdelle.

HS kertoo myös, että tallitusneuvotteluissa oli erikseen sovittu, ettei perustuslain 106. pykälän muuttamista edistetä. Timosen mukaan virkamiehillä oli käynyt asettamispäätöksessä väärinkäsitys, josta hän sanoo kansliapäällikkönä vastaavansa.

– Olimme vieneet asiaa hallitusohjelmaneuvotteluissa eteenpäin, mutta toimeksiantoa ei tullut. Niinpä meillä ei oikein ollut mahdollisuutta lähteä valmistelemaan perustuslain muuttamista, hän sanoo HS:lle.

Näin ollen Meren aloitteesta toimeksiantoa käytännössä korjattiin perustuslain 106. pykälän osalta vastaamaan hallituksen poliittista sopua.

Juho Mäki-Lohiluoma, oikeustieteen väitöskirjatutkija Lapin yliopistossa on käsitellyt myös Uuden Suomen Puheenvuoro-kirjoituksessaan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta käytävää keskustelua.

– Perustuslain 106 § tuli mukaan valmisteluun vasta, kun työryhmä itse asetti itselleen alatyöryhmän, jonka toimeksiantoon tällainen valmistelu lisättiin. Minusta kuvio on hyvin kummallinen, sillä alatyöryhmän tehtävänanto ylitti tämän päätöksen jälkeen itse työryhmän ministeriltä saaman tehtävänannon. Ylittikö työryhmä siis kahdelta eri ministeriltä saamansa tehtävänannon ja lähti määrittelemään, mitä ministeriössä valmistellaan? Mäki-Lohiluoma kysyy.

Uutiseen lisätty kello 15.18 osio, jossa kerrotaan kansliapäällikkö Pekka Timosen kommenteista Helsingin Sanomille ja kello 19.47 osio, jossa kerrotaan Juho Mäki-Lohiluoman kirjoituksesta.