Juristiliitto vaatii laillisuusvalvojilta puolueetonta selvitystä poliittisen vaikuttamisen rajoista oikeusvaltiossa.

Juristiliitto viitannee käytännössä muun muassa Helsingin Sanomien uutiseen, jossa kerrotaan oikeusministeri Leena Meren (ps.) puuttuneen oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän työhön.

HS:n mukaan Meri on muuttanut yllättäen oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistävän työryhmän toimeksiantoa. Perustuslakia muuttamaan pyrkivän lakiesityksen sijaan ryhmän tehtävänä on nyt laatia taustaselvitys. Alun perin kyse oli tuomioistuimia, tuomareita ja syyttäjiä koskevien riippumattomuussäännösten kirjaamisesta perustuslakiin.

-  Ministerillä ja ministeriön poliittisella johdolla on toimivalta päättää ja ohjata työryhmien asettamisesta ja kokoonpanosta. Tämä on yleistä lainvalmistelun ohjausta. On syytä huomata, että ministeriöt ovat poliittisesti johdettuja, Meri on kirjoittanut viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan vastauksessa lehdelle.

OIKEUSKANSLERI Tuomas Pöysti toteaa Juristiliiton selvitys-vaateesta, ettei ota laillisuusvalvojana yksittäiseen ideaan kantaa.

– En ota kantaa Juristiliiton ajatukseen sinänsä, mikä ei tarkoita sitä, että olisin eri mieltä tai samaa mieltä. Ajattelen niin, että demokraattisessa oikeusvaltiossa on erittäin oleellista ensinnäkin se, että lainsäädäntöä ja varsinkin perustuslakia koskevat perusratkaisut tehdään kansanvaltaisesti eli kansanvaltaisuus ja eduskunnan keskeinen asema ovat tärkeitä. Siihen kuuluu myöskin laaja julkinen keskustelu.

Siihen, missä muodossa keskustelua olisi käytävä, Pöysti ei ota kantaa.

Toisekseen Pöysti toteaa, että demokraattinen oikeusvaltio lepää sen varassa, että on vallanjako, jota kunnioitetaan. Sen vuoksi myös poliittisessa ja juridisessa toiminnassa on sitouduttava perustuslakia tarkempiin pelisääntöihin tai käytännesääntöihin kunkin toimijan roolissa.

Pöysti muistuttaa oikeuskanslerina korostaneensa käytännesääntöihin sitoutumisen merkitystä eduskunnalle antamissaan kertomuksissa.

– Minusta on hyvä, että käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, mikä on sopivaa kansanvaltaan kuuluvaa poliittista ohjausta ja mitkä taas ovat asioita, joissa eduskunnan, poliittisen vallan käyttäjien ja hallituksen edustajien pitää olla varovaisia suhteessa riippumattomaan oikeudenkäyttöön.

HELSINGIN SANOMIEN artikkelissa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta nousi konkreettisesti esiin myös, että perustuslain muuttamista koskevassa lainsäädäntötyössä olisi hyvä olla mukana myös parlamentaarinen ulottuvuus. Hallitus olisi halutessaan voinut esimerkiksi asettaa kansanedustajista seurantaryhmän oikeusministeriön työryhmän oheen. Näin ei kuitenkaan toimittu.

Pöysti korosti edellä, että perustuslakia koskevat perusratkaisuissa oleellista eduskunnan keskeinen asema.

Tarkoitatko sitä, että riippumattomuusselvityksestä olisi pitänyt käynnistää parlamentaarinen työryhmä?

– Siinä on harkintavaltaa, miten tätä pohdintaa ja keskustelua käydään. Hyvässä lainvalmisteluprosessissahan yleensä edetään niin, että tehdään ensiksi tutkimus tai laaja selvitys asiantuntijaselvityksenä. Silloin, kun on kyseessä perustuslain tasoiset asiat, on järkevää, että keskustellaan sekä julkisuudessa että laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Perustuslain pitää olla kulloisenkin hallitus-oppositio-asetelman yläpuolinen ja ulkopuolinen kysymys. Perustuslain muuttamisen pitää vaatia aina laajaa parlamentaarista yhteisymmärrystä, joka perustuu riittävään harkintaan ja laajaan parlamentaariseen keskusteluun.

JURISTILIITON puheenjohtaja Tuula Linna kertoi liiton tiedotteessa toimineensa aikoinaan 20 vuotta oikeusministeriössä lainvalmistelijana ja tottuneensa ajattelemaan, että ensin asiaa kootaan selvittämään joko mahdollisimman puolueeton asiantuntijatyöryhmä tai työryhmä, jossa vastakkaiset intressit ovat tasapuolisesti edustettuna. Sen jälkeen työryhmän ehdotus lähtee lausuntokierrokselle, jossa lausunnonantajat valitaan objektiivisin kriteerein mahdollisimman tasapuolisesti.

– Kun lausuntopalaute on saatu, ryhdytään valmistelemaan hallituksen esitystä. Tässä vaiheessa – siis vasta tässä vaiheessa – astuu kuvaan mukaan poliittinen ohjaus. Jos ministeri päättää toisin kuin työryhmä tai haluaa jättää ottamatta huomioon lausuntopalautteen, ministeri joutuu tekemään sen avoimesti ja poliittisella vastuullaan, Linna toteaa viittaamatta erikseen mihinkään nyt julkisuudessa olleeseen tapaukseen.

Oikeuskansleri on samoilla linjoilla Juristiliiton yleisen näkemyksien kanssa.

– Pitäisi ensiksi tehdä asiantuntijaselvitystyö ja sen jälkeen käydään yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua ja linjataan valmistelua.

Kun Pöystiltä kysyy, pitäisikö hän tärkeänä, että oikeusvaltion riippumattomuuden edistäminen etenisi tällä vaalikaudella lakitasolla, hän muotoilee, että pitkällä tähtäimellä on hyvä, että tuomioistuinten, ylimpien laillisuusvalvojien ja syyttäjälaitoksen riippumattomuus on turvattu riittävästi perustuslaissa.

– Aikatauluun en ota muuta kantaa kuin sen, että perustuslain tasoisilla ratkaisuilla on hyvä olla laaja-alainen tuki yhteiskunnassa. Silloin myöskään turha hätiköinti ei ole tarpeen. Aikatauluun toki vaikuttavat myös lainvalmistelun voimavarat. Tässä on muitakin isoja asioita tehtävänä. On vaikea sanoa, mikä nyt on kiireisintä.

Pöysti allekirjoittaa päiväkohtaisista uutisista sen, että ne voivat herättää kansalaisissa huolia. Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomi on tällä hetkellä vahva oikeusvaltio.

– Huolet pitäisi muuttaa pikemminkin niin päin, että meidän pitäisi vaalia sitä, mikä on hyvä.

ILTALEHDEN uutisessa kerrottiin, että Leena Meri ei olisi hyväksynyt sitä, että valtakunnansyyttäjän toimistoa edusti rasismirikosiin littyvässä lainvalmistelutyöryhmässä valtionsyyttäjä Anu Mantila, vaan Meri olisi halunnut Mantilan ulos työryhmästä ja lopulta lakkauttanut työryhmän syrjäyttämisyrityksen epäonnistuttua.

Loukkaako tämmöinen päätös syyttäjälaitoksen riippumattomuutta?

– Syyttäjän toimeen liittyvästä asiasta ei ole kysymys, siinä mielessä ei loukkaa. Olen tiedotusvälineiden tietojen varassa siitä, mitä siinä on tapahtunut. En laillisuusvalvojana pysty tähän asiaan kommentoimaan oikeastaan millään lailla, kun en ole perehtynyt tapahtumien kulkuun.

Tuomas Pöysti on kannoissaan varovainen myös siitä syystä, että asioista saattaa tulla kanteluita hänen pöydälleen.

VIIME päivinä keskustelua hallituksen toiminnasta on herättänyt myös se, että sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on kertonut yllättyneensä siitä, että sosiaalihuollosta haluttiin kehysriihessä leikata 100 miljoonaa euroa palveluvalikoimaa rajoittamalla.

Ministeri Juuson mukaan ajatus sosiaalihuollon säästöistä tuli kehysriiheä valmistelleelta ryhmältä, ja tässä vaiheessa hän yllättyi.

Sittemmin on käyty keskustelua siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveysministeriötä on pidetty ajan tasalla kehysriihen ministeriön hallinnonalaan kohdistuvista leikkauksista.

Sopeutustoimia valmistelleen työryhmän puheenjohtajan Matias Marttisen (kok.) mukaan ryhmä sai sosiaalihuoltoon kaavaillusta sadan miljoonan euron leikkauksesta lisätietoa STM:stä jo valmistelun aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö, hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila on penännyt Demokraatin haastattelussa valtiosääntötasoista pohdintaa siitä, onko puututtu ministeriön toimivaltaan ja onko toimivaltaa ylitetty.

OIKEUSKANSLERI Tuomas Pöystillä ei ole tarkkoja tietoja soteen liittyvien tai sosiaalihuollon leikkausten valmisteluprosessin yksityiskohdista.

– Mutta minun käsitykseni on, että sosiaali- ja terveysministeriöltä on pyydetty ajatuksia ja tietoja säästöjen etsintätyötä varten. Olen vähän ehkä ymmärtänyt niin, että on ollut joitakin vaikeuksiakin myös siinä yhteistyössä. Mutta mitkä syyt ovat olleet, siihen en ole perehtynyt. Olen varovainen ottamaan kantaa.

Pöysti toteaa myös, että asiat on kuitenkin hyväksytty hallituksen neuvottelussa ja päätös julkisen talouden suunnitelmasta on käsiteltävänä valtioneuvoston yleisistunnossa.

– Siinä tietysti ministeri on täysivaltaisena päätöksentekijänä oikeudellisessa mielessä mukana. Sinänsähän ministerillä on ollut ja on tilaisuudet esittää huolensa, jos päätökset eivät ole asiallisesti perusteltuja.

Jos ministeriössä on haluttomuutta antaa tietoja, antaako se suuremmat valtuudet edetä kehysriihiprosessissa myös ilman tietoja?

– Ei anna. Talous- ja finanssipoliittisten päätösten pitää olla vaikutuksiltaan ja perusteiltaan hyvin ja huolella valmisteluja. Olen lähinnä kuulotiedon varassa, mutta minun käsitykseni on siis se, että erilaisia ajatuksia on pyydetty virkakunnalta ja osa ministeröistä on toiminut ripeämmin kuin toiset. Tietysti talouspolitiikan valmistelussa on ratkaistava se, jos tietoperusta on osaltaan puutteellinen, miten toimitaan, että päätökset olisivat mahdollisimman osuvia.

– Ottamatta kantaa talouspolitiikan sisältökysymykseen, ei ole talouspolitiikankaan kannalta mitenkään perusteltua, jos toimenpiteet, joilla pyritään tiettyyn talouspoliittiseen päämäärään, perustuvatkin huonoon tietopohjaan ja eivät sen vuoksi olisi vaikuttavia. Jos haluttua säästöä tai käyttäytymisvaikutusta ei tulekaan, silloinhan se on hyödytöntä myöskin talouspolitiikan kannalta. Siksi olisi tietysti tärkeää, että myöskin substanssiministeriöiden tieto ja asiantuntemus olisi hyvin laajasti käytettävissä ja sitä hyödynnettäisiin talouspoliittisia päätöksiä valmisteltaessa – vaikka päätöksen sisältö olisi ministeriölle epämieluinen substanssipolitiikan näkökulmasta.

Onko huolen esittäminen valtioneuvoston yleisistunnossa ministerin velvollisuus, jos käy ilmi, että hän ei tiedä, mitä hänen omalla sektorillaan on tapahtunut?

– Kyllä se oikeastaan on.

Olisiko valtioneuvostossa vielä hyvä käydä läpi prosessia, mitä tulee sote-säästöihin?

– Aina on viisasta, kun tehdään erittäin merkittäviä päätöksiä käydä vähän oppivan yhteiskunnan hengessä läpi, mikä meni hyvin ja mikä huonosti. Nyt on tehty aika mittavia talouspoliittisia linjauksia, nehän ovat vasta suunnitelmia. Vaikka julkisen talouden suunnitelma ja siihen sisältyvät kehykset ovat äärimmäisen painava ja poliittiselta sitovuudeltaan todella kovan luokan asiakirja, siltä osin, kun ne perustuvat lainsäädäntöön, täytyy lainsäädännön valmistelua ja vaikutusarviointi tehdä huolella. Jos siinä ilmenee kohtuuttomuuksia tai jokin asia ei toimi, niitä täytyy korjata. Täytyy esimerkiksi valtiontalouden sopeutuksen keinoa miettiä vielä uusiksi, jos osoittautuu, että jokin keino osoittautuu nopean valmistelun takia sellaiseksi, ettei se ole yksinkertaisesti mahdollista, se on laskettu väärin tai on jokin muu selkeä ongelma tietoperustassa.

Mistä kertoo, että vaikuttaa siltä, että ministeri ei ole tiennyt 100 miljoonan euron säästöistä sosiaalihuoltoon omalta sektoriltaan?

– Siihen en osaa ottaa kantaa enkä lähde spekuloimaan ilman, että olen tutkinut asian.

OIKEUSMINISTERI Leena Meri totesi tänään toimittajille eduskunnassa, että hänen mielestään näyttää siltä, että aivan kaikkia asioita ei ole kerrottu oikein, kun mediassa on käsitelty oikeuslaitoksen riippumattomuutta edistämisestä.

– Tämä hallitus puolustaa todella vahvasti oikeusvaltiota. Me lähdimme hallitusohjelmassa jo parantamaan muun muassa tuomioistuinten ja muun oikeudenhoidon resursseja, Meri sanoi.

Oikeusministeriö julkaisi asiasta myös tiedotteen otsikolla “Työ oikeuslaitoksen riippumattomuuden eteen jatkuu”.

Oikeusministeriön kanslia­päällikkö Pekka Timonen on tänään puolustanut Leena Merta Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kun Helsingin Sanomat on tulkinnut, että Meri ”käytännössä vesitti sen, että tällä hallituskaudella annettaisiin hallituksen esitys oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamisesta perustuslaissa”, Timonen katsoo, että Meri ei ole vesittänyt mitään.

– Hän on antanut meille mahdollisuuden jatkaa tätä työtä, vaikkei sille ole hallitusohjelmassa tukea, Timonen sanoo lehdelle.

Uutisen loppuun lisätty kello 19.54 kokonaisuus, jossa on viitattu Leena Meren kommenttiin toimittajille eduskunnassa sekä sekä Pekka Timosen haastatteluun Helsingin Sanomissa. Lisätty tieto oikeusministeriön tiedotteesta kell0 20.08.

Sopii hyvin, että jatkamme keskustelua tällä foorumilla, ministeri @leena_meri. Olisitteko hyvä ja vastaisitte esitettyihin kysymyksiin, niin tässä kaikki saavat kuulla ne vastauksenne ilman, että toimittaja pääsee niitä valikoimaan ja vääristelemään? https://t.co/J8mwBviIUl pic.twitter.com/cMZoMozRmx

— Jarno Liski (@jliski) April 20, 2024