Helsinki-Vantaan lentoliikenne on palannut tänä aamuna normaaliksi.
Keskiviikkoiltana noin 30 lentoa myöhästyi, kun kaksi kiitotietä oli poissa käytöstä kovan sivutuulen takia. Kentällä käytettiin vain yhtä kiitotietä, mikä hidastutti lentoliikennettä.
Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla sanoi, että hänen tietääkseen sään takia lentoja ei jouduttu perumaan. Kaikki kiitotiet saatiin Kålan mukaan takaisin käyttöön puoliltaöin.
Viestintävirasto on lähettänyt Postille selvityspyynnön toteutetusta jakelu-uudistuksesta.
Viestintäviraston apulaisjohtaja Petri Makkonen kommentoi STT:lle sähköpostitse, että lain mukaan yleispalvelukirjeet eli postimerkillä lähetetty kirjeposti on jaettava ja kerättävä viitenä päivänä viikossa. Vastausta Postilta odotetaan elokuun alkupuoliskolla, jonka jälkeen Viestintävirasto päättää jatkotoimista.
Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan koko Suomessa 18. heinäkuuta. Posti on lopettanut kirjeiden jakelun tiistaisin. Maanantaina postitetut kirjeet jaetaan jatkossa pääsääntöisesti keskiviikkona.
Jatkossa tiistaisin ei jaeta myöskään aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.
Jakelupäivien määrä ei kuitenkaan muutu, sillä tiistaisin jaetaan yhä osa sanomalehdistä, paketit, pikakirjeet ja laboratoriolähetykset. Sanomalehtien varhaisjakelussa ei tapahdu muutoksia. Kuitattavat kirjeet ja paketit ovat noudettavissa posteista.
Uusi postilaki mahdollistaisi kolmipäiväisen jakelun taajama-alueella. Postin mukaan tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön.
Teini-ikäiset ovat näkyvin yksittäinen ryhmä verkkorikoksista epäiltyjen joukossa, kerrotaan keskusrikospoliisista. Jo alle parikymppiset tekevät palvelunestohyökkäyksiä, kalastelevat tunnuksia ja käyttävät niitä hyväkseen, kertoo KRP:n verkkorikostorjunnan päällikkö, rikosylikomisario Tero Muurman.
– Jotkut nuoret myös tunkeutuvat henkilöiden asiointi- ja sähköpostitileille, ohjeita löydetään netistä ja niin sanotusta darknetistä, Muurman kertoo.
Darknetillä viitataan internetin osaan, johon ei pääse käsiksi hakukoneilla eikä tavallisilla selaimilla.
Tälläkin hetkellä keskusrikospoliisi epäilee 17-vuotiaan tehneen tietomurron, jossa on hankittu yksityishenkilöiden käyttäjätilitietoja.
– Henkilön epäillään hankkineen oikeudetta pääsyn useisiin internetin kauppapaikkojen käyttäjätileihin teknisin apuvälinein, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Velin KRP:stä.
Nuoren epäillään käyttäneen hyväkseen ihmisten tilitietoja, jotka on jossain vaiheessa hankittu jostakin ja koostettu listoiksi nettiin.
Velin ei tarkenna tässä vaiheessa tutkintaa, mistä kauppapaikoista on kyse. Nuorukaista epäillään muun muassa tietomurrosta ja tietoverkkorikosvälineen hallussapidosta. Hän on ollut myös vangittuna asian takia.
– Epäilemme, että hänen motiivinsa on taloudellinen, Velin sanoo.
Poliisi ei tässä vaiheessa halua kertoa asiasta enempää. Usein vastaavissa tapauksissa tietoja joko myydään eteenpäin tai niillä tehdään esimerkiksi nettiostoksia uhrin nimissä.
Rikoksista voi tulla kovempia seurauksia kuin ehkä tajutaankaan.
Jos ei-ammattimaisten verkkorikosten tekemiseen tarvitaan vain ohjeet netin foorumeilta sekä hieman aikaa ja motivaatiota, ei tutkinta käy aivan näin helposti. Muurmanin mukaan juttujen tutkinta kestää pitkään, sillä kyse on lähes aina maiden rajat ylittävästä rikollisuudesta.
– Siinä tarvitaan oikeusapupyyntöjä palveluntarjoajille ja muiden maiden viranomaisille. Näitä pyyntöjä tulee myös paljon meille, kun uhri on ulkomainen ja epäilty on suomalainen, Muurman kertoo.
Vaikka usein kyse on Muurmanin mukaan näyttämisen halusta ja rajojen kokeilemisesta, voi rikoksista tulla kovempia seurauksia kuin ehkä tajutaankaan.
– Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksessä voi tulla suuria taloudellisia vahinkoja.
Palvelunestohyökkäyksestä esimerkkinä toimii VR:n lipunmyynnin kaataminen heinäkuun alussa. Hyökkäyksen epäillään tulleen ulkomailta. Epäillyn ikä ei ole tiedossa.
Poliisin mukaan nuoret ovat usein edustettuna myös rikoksissa, joissa käytetään netistä ostettuja luottokorttitietoja.
– Näillä on sitten tilattu surutta tavaraa. Jotkut epäillyt eivät edes ajattele tehneensä mitään väärää tai eivät tiedä, mitä lakeja on rikottu, Muurman sanoo.
Poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä on kasvanut alkuvuode aikana noin 23 prosenttia. Poliisihallitus kertoo tiedotteessaan uskovansa kasvun johtuvan erityisesti siitä, että ilmoittamiskynnys seksuaalirikoksista on laskenut jatkuvasti.
– Erityisesti seksuaalirikoksiin liittyvä avoin keskustelu on madaltanut kynnystä. Rikoksen uhrin asemaan ja oikeuksiin liittyvät parannukset ja mahdollisuudet päästä avun ja tuen piiriin ovat myös edistäneet rikosten ilmituloa, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Kaikkien poliisille ilmoitettujen rikosten määrä laski tammi-kesäkuun aikana runsaalla seitsemällä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Ajanjakson aikana poliisille ilmoitettiin yhteensä noin 360 000 rikosta.
Poliisihallituksen julkaisemista tilastoista selviää, että rikosten selvitysprosentti on parantunut.
– Poliisi on panostanut rikostutkinnan prosessien kehittämiseen ja tutkinnan tehostamiseen. Muun muassa perustutkinnan esikäsittelytoimintaa on yhdenmukaistettu poliisin strategian mukaisesti, mikä on edesauttanut juttujen priorisointia, Kolehmaninen arvioi.
– Näiden poliisilaitoksissa tehtyjen ja tekeillä olevien toimien uskotaan nostavan selvitysprosentteja.Lisäksi vaikutusta on ollut muun muassa kyberrikostorjuntaan liittyvien valmiuksien parantamisella.
Rikoksesta epäiltyjen ulkomaalaisten määrä on laskenut viitisen prosenttia.
Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä on laskenut viitisen prosenttia. Osuus epäillyistä on kuitenkin rikoslajien välisessä tarkastelussa korkea, muun muassa raiskausrikoksissa 27 prosenttia.
Poliisin tietoon tulleiden petosten määrä on romahtanut alkuvuonna yli 34 prosenttia.
Poliisihallituksen tiedotteesta selviää lisäksi, että asuntomurtojen määrä on vähentynyt. Sen sijaan vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneet varkaudet ovat alkuvuoden aikana lisääntyneet.
Kiireellisten hälytystehtävien määrä on puolestaan noussut. Kasvun arvellaan johtuvan muun muassa rattijuopumustehtävien sekä pahoinpitelyihin ja ryöstöihin liittyvien tehtävien määrän lisääntymisellä.
Posti on lopettanut kirjeiden jakelun tiistaisin. Maanantaina postitetut kirjeet jaetaan jatkossa pääsääntöisesti keskiviikkona.
Jatkossa tiistaisin ei jaeta myöskään aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos kaikki alkuviikon lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.
Tiistaisin jaetaan yhä osa sanomalehdistä, paketit, pikakirjeet ja laboratoriolähetykset. Sanomalehtien varhaisjakelussa ei tapahdu muutoksia. Kuitattavat kirjeet ja paketit ovat noudettavissa posteista.
Postin jakelupäiväuudistus tuli voimaan koko Suomessa 18. heinäkuuta.
Jakelupäivien määrä ei muutu, vaan postia jaetaan edelleen 5–7 päivänä viikossa. Uusi postilaki mahdollistaisi 3-päiväisen jakelun taajama-alueella. Postin mukaan tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan oteta vielä käyttöön.
Maahanmuuttovirasto on saanut purettua poliisilta vuodenvaihteessa siirtyneiden hakemusten ruuhkan. Asiasta kertovan Lännen Median mukaan poliisilta siirtyi noin 9 000 keskeneräistä hakemusta, kun ulkomaalaislupa-asiat keskitettiin virastolle.
Poliisilta siirtyneet hakemukset koskivat pääasiassa oleskeluluvan jatkolupaa, pysyvää oleskelulupaa sekä EU-kansalaisten asioita.
Maahanmuuttovirasto sai Lännen Median mukaan hakijoilta paljon yhteydenottoja hakemusten käsittelyn venyessä.
Vuoden vaihteessa voimaan tulleella lainmuutoksella haetaan muun muassa yhdenvertaisuutta, sillä aiemmin hakemusten käsittelyajat vaihtelivat poliisipiireittäin reippaastikin. Muutokselta odotetaan myös kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.
