x

Lentoliikenne palannut normaaliksi Helsinki-Vantaalla

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Myös maantieliikenne oli vaikeuksissa lumisessa Helsingissä eilen illalla ja viime yönä.

Helsinki-Vantaan lentoliikenne on palannut tänä aamuna normaaliksi.

Keskiviikkoiltana noin 30 lentoa myöhästyi, kun kaksi kiitotietä oli poissa käytöstä kovan sivutuulen takia. Kentällä käytettiin vain yhtä kiitotietä, mikä hidastutti lentoliikennettä.

Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla sanoi, että hänen tietääkseen sään takia lentoja ei jouduttu perumaan. Kaikki kiitotiet saatiin Kålan mukaan takaisin käyttöön puoliltaöin.

 

Tulvia odotettavissa Pohjanmaalle ja Lappiin

Kuva: Jorma Ollila

Tulvia on lähiviikkoina odotettavissa Pohjanmaan rannikkoalueilla ja Lapissa, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä. Kevättulvista on tulossa tavanomaisia.

Etelässä kevättulvat käytännössä ovat jo ohi. Viikko sitten viikonloppuna nähtiin pientä tulvimista alueella, joka ulottui etelärannikosta Etelä-Pohjanmaalle asti.

Etelä- ja Lounais-Suomen kevättulvat ovat kuitenkin jäämässä selvästi tavanomaista pienemmiksi, koska lumet ovat sulaneet maaliskuussa usean eri jakson aikana.

Sateet nostivat äskettäin monet etelärannikon joista kevään virtaamahuippuun, mutta lunta on etelässä vähän, joten uusia huippulukemia on tuskin enää tulossa.

Reippaat sateet voisivat toki muuttaa tilannetta. Lähipäiviksi sateita ei ole juurikaan luvassa, joten virtaamat kääntyvät laskuun.

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Sykestä kertoo, että kevättulvien ajankohta on aikaistunut etelässä.

– Etelässä ei voi oikein lumitulvista enää edes puhua. Koko talvi on ollut sellaista, että välillä ovat vedet nousseet ja välillä laskeneet, Vehviläinen sanoo.

”Ihan normaalit kevättulvat.”

Pohjois-Pohjanmaalta Lappiin saakka lunta on yhä runsaasti. Myös jäätä riittää, joten jääpatojen muodostuminen on mahdollista.

Vehviläisen mukaan lumen sulaminen ei yksin yleensä riitä suuriin tulviin, vaan tarvittaisiin myös runsaita sateita. Toistaiseksi sademäärä on pysynyt normaalina.

– Ihan normaalit kevättulvat ovat tulossa.

Vehviläisen mukaan kevättulvat ovat olleet pienenemään päin. Jääpatotulvien lisäksi tulvimista on tapahtunut lähinnä pienillä Etelä-Pohjanmaan joilla. Isoissa joissa on ollut pääsääntöisesti vain pientä tulvimista.

Länsirannikolla oli sunnuntaina ajankohtaan nähden tavallista lämpimämpää. Syken mukaan sään lämpeneminen ja lumien sulaminen saattaa nostaa paikoin Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan eteläpuolisten jokien virtaamia.

Ennusteiden mukaan sää kuitenkin viilenee jälleen, ja sademäärätkin jäävät pieniksi, joten virtaamien nousu jää vähäiseksi.

Keskustelua aiheesta

Alkavalla viikolla Suomessa arviodaan valmiutta reagoida laajoihin terveysuhkiin

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi alkavalla viikolla Suomen valmiutta reagoida laajoihin terveysuhkiin.

Tällaisia uhkaavia tilanteita ovat esimerkiksi maailmanlaajuiset tartuntataudit, kuten influenssaepidemiat.

Arviointiin osallistuu Maailman terveysjärjestön WHO:n ja muiden järjestöjen asiantuntijoita sekä laaja joukko viranomaisia. Arvioinnin päätteeksi perjantaina asiantuntijat antavat Suomelle suosituksensa terveysturvallisuuden kehittämiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kertoo ministeriön verkkosivuilla, että terveysturvallisuuden arvioinnissa on kysymys laajan yhteistyön tarkastelusta.

Sillanaukee sanoo, että tartuntatautien ja biouhkien ehkäisemistä tarkastellaan ihmisten terveyden lisäksi esimerkiksi eläinterveyden ja elintarviketurvallisuuden osalta.

Tähän mennessä vastaavia arvioita on tehty 30 maassa. STM:n mukaan Suomella on ollut keskeinen rooli ulkoisen arviointiprosessin kehittämisessä.

Keskustelua aiheesta

WWF: Earth Hour oli muistutus

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Alexander Utkin
Earth Houria vietettiin muun muassa Moskovassa.

Maailman suurinta ilmastotapahtumaa, WWF:n Earth Houria, vietettiin eilen jo yhdettätoista kertaa.

Yksityiset ihmiset, yhteisöt, yritykset ja monet tunnetut maamerkit ympäri maailmaa näyttivät valomerkin ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot tunniksi.

Suomessa tapahtumaa juhlittiin erityisesti ravintoloissa ilmastoystävällisen ruoan äärellä. Mukana oli yli 120 ravintolaa ja kahvilaa ympäri Suomen.

WWF:n Earth Houriin osallistui ennätykselliset 187 maata ja maantieteellistä aluetta, WWF tiedottaa. Valomerkin ilmaston puolesta näytti yli 3 000 maamerkkiä, kuten Sydneyn oopperatalo, Eiffel-torni ja Empire State Building.

WWF:n Earth Hourin avulla on vuosien saatossa edistetty uusiutuvaa energiaa, autettu ilmastonmuutokselle herkillä alueilla asuvia sopeutumaan muuttuviin oloihin ja kannustettu ihmisiä ilmastotekoihin omassa arjessaan.

Valtiot, kaupungit, yritykset ja yksityiset ihmiset ovat tehneet kymmenen vuoden aikana merkittäviä ilmastotekoja, mutta kampanja muistutti, ettei ilmastonmuutoksen torjunnan tarve ole kuitenkaan kadonnut.

– Maailman ilmatieteen järjestö julkaisi vastikään pysäyttäviä lukuja ilmastonmuutoksen tilasta: maapallo on jo lämmennyt 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Pariisin ilmastosopimuksessa sovimme pysyvämme 1,5 asteen rajoissa. Kiire ilmastonmuutoksen torjunnassa on ilmeinen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Earth Houriin osallistui Suomessa lukuisia maamerkkejä, kuten Oopperatalo, Kansallisteatteri ja Pasilan linkkitorni Helsingissä, Merikeskus Vellamo Kotkassa ja Puijon Torni Kuopiossa.

Tapahtumaan ilmoittautui nelisenkymmentä kaupunkia ja kuntaa, noin 70 koulua ja oppilaitosta sekä yli 200 yritystä ja yhteisöä.

Keskustelua aiheesta

Professori teki Sipilälle kiusallisen tunnustuksen – ”Emme enää häpeä, kuten nuorina teimme”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä sanoo blogissaan tekevänsä pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) kiusallisen tunnustuksen.

– Itkin aamulenkillä. Kerron myöhemmin miksi. Me vanhat miehet liikutumme helposti, emme enää häpeä sitä, kuten nuorina teimme.

Uusikylä jatkaa lukeneensa netistä, että hallitus jatkaa norminpurkutalkoitaan tulevassa puoliväliriihessä. Tämän jälkeen ryöppyää kritiikkiä monia hallituksen toimia kohtaan.

– Pääministeri Sipilä! Perustelitte äskettäin takinkääntöänne näin: Ryhmä päätti, että vahva olut ja limuviina vapautetaan kaikkien suomalaisten nautittavaksi. Se tapahtuu vastoin alkoholihaittojen parhaiden asiantuntijoiden neuvoja. Seuraukset nähdään tulevaisuudessa: alkoholisairauksia, juoppoutta, mielenterveysongelmia ja lasten hätää. Jokainen ajatteleva ihminen kyllä tajuaa miksi, ja kenen hyväksi, takkinne kääntyi.

– Ei saa sanoa ääneen, että Suomessa tehdään eriarvostavaa, uusliberalistista politiikkaa, yksityistetään ja yhtiöitetään. Jos kaltaiseni isänmaallinen, kirkossa käyvä suomalainen tämän sanoo, hänet leimataan kateelliseksi puolikommunistiksi.

”Lasten tuska liikuttaa minua aina.”

Uusikylä palaa itkuunsa, jonka syyksi hän kertoo vierailun suuressa koulussa, ”jossa oli ns. ongelmalapsia”.

– Opettajien tinkimätön työmoraali teki minuun vaikutuksen. Oppilaista pidettiin huolta tiukan rakastavalla otteella. Opettajat kertoivat, että moni oppilas toivoo, että koulua olisi iltaan asti, tai että kesälomaa ei olisi lainkaan. Kotona on ahdistavaa ja pelottavaa. Koulu ja opettaja antavat turvaa. Lasten tuska liikuttaa minua aina.

– Suomi on varakas maa. Koulujen talouden kurjistamista ei voi puolustella millään tekosyyllä eikä muita syyttelemällä, Uusikylä sanoo.

Uusikylän kirjoituksesta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Keskustelua aiheesta

Poliisin reagoitava nopeasti valeuutisiin – ”Pystymme puuttumaan vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisilla on valeuutisten torjumiseen ympärivuorokautinen valmius seitsemänä päivänä viikossa, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisin valmiusryhmään kuuluu noin 30 henkilöä, jotka on sijoitettu poliisilaitoksiin ympäri maata sekä keskusrikospoliisiin ja poliisiammattikorkeakouluun.

Uutta yksikköä valeuutisten torjuntaan ei ole perustettu, vaan valeuutisointiin puuttuminen on otettu osaksi jo olemassa olevaa kriisiviestinnän valmiusryhmän työtä. Ryhmä tukee erityisesti vaativissa tilanteissa muuta poliisitoimintaa.

Poliisin on oiottava ripeästi julkisuudessa liikkuvat väärät tiedot, Kolehmainen korostaa STT:n haastattelussa. Hänen mukaansa nopeuden merkitys on vain korostunut entisestään. Poliisiylijohtaja nostaa esiin Imatran joulukuisen ampumisen, kun mies ampui kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi paikallista toimittajaa ravintolan edustalla.

– Tapahtuman jälkeen oli parissa tunnissa netissä väärä väite, että suomalainen 23-vuotias kapteeni olisi surmannut kolme venäläistä naista. Tämä tuo viranomaistoimintaan hirvittävän paineen, joka selviää mielestäni vain sillä, että viranomaiset oikaisevat asian heti oikeilla tiedoilla.

Poliisiylijohtaja myöntää, että käytännössä poliisi pystyy tarttumaan valeuutisoinnissa vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin.

– Pystymme puuttumaan vain jäävuoren huippuihin eli kaikkein räikeimpiin tapauksiin. Tietysti yhteiskunnallisesti merkittävät valeuutiset pystymme heti ampumaan alas, se olisi se minimitaso.
Valeuutisten torjuntatyö ei muuta yksittäisistä rikosjutuista tiedottamista, sillä esitutkintalain mukaan niistä tiedottaminen kuuluu aina tutkinnanjohtajalle.

Kyberosaamisessa puutteita.

Verkossa tapahtuviin ja verkkoa hyväksikäyttäviin rikoksiin on keskityttävä nyt. Poliisi tekee kyberrikostorjunnassa kansainvälistä yhteistyötä ja pitää tärkeänä, että kybersuorituskyvystä pidetään kiinni.

– Jos tässä taistelussa annetaan periksi, niin kuilun kurominen umpeen myöhemmin tulee kalliiksi.
Poliisilla on kyberosaamista Kolehmaisen mukaan, mutta ei siltikään tarpeeksi kybermaailman vauhdissa pysymiseen.

Hän sanoo, että osaamisen vahvistaminen vaatii poliisin oman koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

– Meidän on koko ajan ostettava se sen hetkinen tietämys, joka sitten muuttuu nopeasti.

Nettikiusaaminen iskee myös poliisiin.

Viime syksynä Kolehmainen nosti julkisuudessa esiin vihapuheeseen puuttumisen. Siihenkään poliisilla ei ole omaa erillistä yksikköä.

– Nettipoliisitoimintaa on vahvistettu. Vihapuheen torjumiseen perustettiin oma ryhmä, jossa poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa yhdistyy muuhun poliisityöhön, Kolehmainen kertoo.

Vihapuhe ja nettikiusaaminen ovat kohdistuneet myös yksittäisiin poliiseihin. Kolehmainen näkee ilmiössä informaatiovaikuttamisen piirteitä ja kertoo, että hälytystehtävissä olleista poliiseista on muun muassa kuvattu videoita, joita on levitelty ympäri sosiaalista mediaa.

Aiemmin vastaava ylimääräinen paine liittyi Kolehmaisen mukaan yleensä järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimivien poliisien työhön, nykyään sitä kohtaavat yhä useammat poliisit.

– Yksittäistä virkamiestä ei saa jättää yksin. Siinähän tulee valtava paine, kun puhutaan nimillä ja sanotaan, että tiedän, missä perheesi asuu.

Poliisin voimavarojen kutistuminen huolettaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen toistaa omien sanojensa mukaan vanhan mantransa: Turvallisuustilanne on säilynyt Suomessa kohtuullisen hyvänä, vaikka turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

Kolehmaisen kuva tulevaisuudesta on kuitenkin synkkä. Häntä huolettaa poliisin voimavarojen kutistuminen ja se, pystyykö poliisi vastaisuudessa hoitamaan tehtävänsä yhteiskuntarauhan säilyttäjänä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokseen Kolehmainen suhtautuu vakavasti. Hän pohtii, että pettymys poliittiseen koneistoon voi johtaa väkivaltaan.

Terrorismin uhasta kysyttäessä poliisiylijohtaja vastaa, että sitä ei voi sulkea pois.

– Emme voi tuudittautua siihen, että Suomessa ei koskaan tulisi mitään sellaista tapahtumaan. Pidän kuitenkin yksinäisen suden tekemää väkivallantekoa todennäköisempänä kuin sitä, että täällä iskisi kansainvälinen terroristiryhmä.

STT–HETA HASSINEN

Keskustelua aiheesta