Helsinki-Vantaan lentoliikenne on palannut tänä aamuna normaaliksi.
Keskiviikkoiltana noin 30 lentoa myöhästyi, kun kaksi kiitotietä oli poissa käytöstä kovan sivutuulen takia. Kentällä käytettiin vain yhtä kiitotietä, mikä hidastutti lentoliikennettä.
Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla sanoi, että hänen tietääkseen sään takia lentoja ei jouduttu perumaan. Kaikki kiitotiet saatiin Kålan mukaan takaisin käyttöön puoliltaöin.
SDP:n eduskutaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtmanin lähestyvä perheenlisäys sai miehen jakamaan palan onnestaan sosiaalisessa mediassa. Lindtman julkaisi Twitterissä kuvan äitiyspakkauksesta ja julkaisun saatesanoihin mahtui myös yhteiskunnallinen viesti.
– Tähän pakettiin kiteytyy paljon sitä, miksi Suomi on niin hyvä yhteiskunta ja mikä täällä on arvokasta. #äitiyspakkaus Suomi❤️, Lindtman kirjoitti.
Tähän pakettiin kiteytyy paljon sitä, miksi Suomi on niin hyvä yhteiskunta ja mikä täällä on arvokasta. #äitiyspakkaus Suomi❤️ pic.twitter.com/Xadg2zdiME
— Antti Lindtman (@AnttiLindtman) September 24, 2017
Facebookissa Lindtman kuvaili tunnelmiaan hieman runsaammin.
– Vieläkin on hetkiä, jolloin pitää nipistää itseään. Hetki kerrallaan ihmeellinen on kuitenkin muuttumassa todeksi. Tänä aamuna vauvalla oli hikka. Potkuissa on koko ajan enemmän voimaa, ja hämä-hämä-häkki rauhoittaa jo.
Äitiyspakkaus on äitiysavustuslain mukainen sosiaaliturvaetuus, jonka Kela jakaa ilmaiseksi kaikille suomessa asuville odottaville äideille tai adobtioäidille. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan ole pakko vastaanottaa, vaan sen sijasta voi saada myös rahallisen korvauksen.
Liikkumisrajoitteisten mahdollisuuksia nauttia luonnosta mietitään nyt paljon. Tarve esteettömiin luonnossa liikkumisen mahdollisuuksiin kasvaa, myös väestön ikääntymisen myötä, Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Harri Leivo kertoo.
– Esimerkiksi tärkeä Lapin-kävijäryhmä, vuosisadan puolivälin tienoilla syntyneet patikoijat, alkaa vanheta.
Kansallispuistojen reiteistä ja muista palveluista huolta pitävä Metsähallituksen Luontopalvelut-yksikkö on pohtinut keinoja, joilla esimerkiksi apuvälineillä liikkuvien mahdollisuuksia liikkua luonnossa monipuolistettaisiin. Tätä on suunniteltu muun muassa Metsähallituksen kumppaneineen tekemässä terveys- ja hyvinvointiohjelmassa, joka ulottuu vuoteen 2025.
Luontopalveluiden erikoissuunnittelija Joel Erkkonen sanoo, että tällainen kumppanien kanssa tehtävä kehitystyö on kansainvälisesti katsoen kärkiluokkaa.
Asia koskee potentiaalisesti jokaista luonnossa liikkumisesta pitävää suomalaista. Erkkonen huomauttaa, että esimerkiksi lapsiperheet voivat tarvita esteettömiä palveluita.
Se, että luonnossa oleminen on hyväksi ihmiselle, otetaan nykyisin selviönä. Metsähallituksella on ympäri maata noin 70 esteetöntä kohdetta. Esteettömien kohteiden reitit ovat kuitenkin usein lyhyitä, muutamista sadoista metreistä pariin kilometriin.
– Tarve olisi muun muassa yli yön kestäville reiteille, Leivo sanoo.
Metsähallituksen Erkkonen puolestaan sanoo, että pitkille reiteille ei ole vielä ollut kovin paljoa kysyntää.
Metsässä ja poluilla liikkuminen ei ole ainoa tapa olla luonnossa.
Esteettömyys luonnossa liikkumisen yhteydessä ei tarkoita pelkästään sitä, että taivalta on mahdollista taittaa esimerkiksi pyörätuolilla, vaan myös sitä, että liikkuja tietää, millainen reitti on odotettavissa,
Invalidiliiton Leivo sanoo. Tärkeää on, että kulkija voi itse arvioida, soveltuuko kohde hänelle vai ei.
Oleellista olisi Leivon mukaan myös se, että ohjelmapalveluyrittäjillä olisi työntekijöidensä joukossa ihmisiä, jotka osaavat huomioida myös vammaisten henkilöiden moninaiset tarpeet.
Leivo huomauttaa myös, että metsässä ja poluilla liikkuminen ei ole ainoa tapa olla luonnossa.
– Talvella erilaiset moottorikelkkasafarit voisivat hyvin sopia myös vammaisille henkilöille. Samoin vaikka melonta.
Matkailuyrittäjien palveluilla suuri merkitys.
Erilaiset liikuntamuodot yleistyvät myös kansallispuistoissa. Esimerkiksi suositussa Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarissa ja Sodankylässä sallittiin hiljattain pyöräily useilla reiteillä.
Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää reittejään ja huolehtii esimerkiksi niiden varsilla sijaitsevista laavuista, autiotuvista ja tulipaikoista. Esteettömyydestä pitävät huolta Metsähallituksen lisäksi kunnat, virkistysalueyhdistykset ja järjestöt.
Paljon merkitystä on kuitenkin sillä, millaisia palveluita esimerkiksi matkailuyrittäjät tarjoavat, Leivo ja Erkkonen sanovat. Esteettömiä luontoretkiä tarjoavia yrityksiä on jo olemassa, ja ne voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi järjestöjen kanssa.
– Kyselyt yrittäjiltä tuntuvat lisääntyneen, Leivo sanoo.
Inari-Saariselkä Matkailu Oy:stä kerrotaan, että enimmäkseen Urho Kekkosen kansallispuistossa näkyy lastenvaunuja. Esteettömyydestä kysellään muutamia kertoja vuodessa. Reiteillä käymistä helpottaa, jos mukana on avustaja, joka jaksaa avustaa tunturiluonnon jyrkissä nousuissa ja laskuissa.
Helsingin ydinkeskustassa Kaivopihalla oli joukkotappelu viime yönä. Poliisin saaman ilmoituksen mukaan osallisina on ollut ainakin jalkapallojoukkue HJK:n kannattajia.
Tilanne sai alkunsa, kun HJK:n kannattajat kävelivät Rautatieasemalta Kaivopihalle, poliisi kertoo. Matkalla toinen joukko oli huutanut Ilveksen kannatushuutoja.
Jonkin ajan päästä huutelu kärjistyi tappeluksi. Poliisin arvion mukaan kahinaan olisi osallistunut noin tusinan verran ihmisiä.
Paikalle tullut vartija oli käyttänyt sumutetta saadakseen tappelun loppumaan, ja tilannetta selvittämään hälytettiin useita poliisipartioita. Tapahtuman äkillisyyden vuoksi oli ollut vaikea sanoa, kuka löi ketäkin.
Vartija kertoi osuneensa sumutteella ainakin kolmeen ihmiseen, jotka olivat tappelun keskiössä.
Poliisi otti kiinni yhden ja tarkasti muiden henkilöllisyydet jatkoselvittelyn vuoksi. Poliisi kertoo, että useilla oli verta vuotavia vammoja kasvoissa. Yksi vietiin sairaalaan tarkastettavaksi.
Viime kevään kuntavaaleissa valituista valtuutetuista ja varavaltuutetuista lähes 400:lla on tuore rikostuomio, kertoo Helsingin Sanomat.
Lehden tekemän selvityksen mukaan kunnanvaltuustoissa on yhteensä 395 paikallispoliitikkoa, jotka ovat viiden viime vuoden aikana syyllistyneet yhteensä 705 lainvoimaiseen rikokseen.
Lisäksi heistä lähes sata on saanut vankeusrangaistuksen joko ehdollisena tai ehdottomana.
Suurimmassa osassa kuntia ainakin yksi valtuutettu tai varavaltuutettu on saanut rikostuomion. Lehden selvityksen mukaan vain 30 prosenttia kunnista on sellaisia, joissa kuntapoliitikoilla ei ole rikostuomiota.
Neljännes kaikista selvityksessä olleista rikoksista on tapahtunut liikenteessä. Paikallispoliitikot ovat jääneet kiinni ylinopeudesta tai rattijuopumuksesta.
Perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan.
Puolueittain verrattuna rikoksista tuomittujen osuus on suhteellisesti suurin perussuomalaisten riveissä. Perussuomalaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista yli 5 prosentilla on rikostuomio.
Lehti ei ottanut selvityksessään huomioon kesällä tapahtunutta sinisen ryhmän erkaantumista perussuomalaisista.
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelija Hannu Niemi arvelee lehden haastattelussa, että perussuomalaisissa ei ole välttämättä kiinnitetty paljoa huomiota ehdokkaiden taustaan, koska puolue on kasvanut nopeasti.
Mitä yhteistä on Turun joukkopuukotuksella ja Jokelan kouluampumisella? Ainakin se, että molemmat väkivallanteot voidaan mieltää terrorismiksi, jos halutaan. Näin siitä huolimatta, että Turun tragediasta on puhuttu yleisesti ensimmäisenä epäiltynä terrori-iskuna Suomessa.
Terrorismi-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavalla, ja termin käyttöön vaikuttaa muun muassa se, onko äänessä juristi, tutkija, poliitikko vai tavallinen kaduntallaaja. Rikoslaissa terrorismi määrittyy teon tarkoitukseen liittyvien, erikseen listattujen kriteerien kautta. Terrorismin tutkimuksessa olennaista on toiminnan logiikka ja poliittinen päämäärä.
Terrorismin laajaa määritelmää edustaa muun muassa amerikkalainen terrorismitietokanta Global Terrorism Database. Se listaa Jokelan ampumisen niiden vajaan parinkymmenen terrori-iskun joukkoon, jotka on tehty Suomessa vuosina 1970–2016. Jokelan tapahtumista tulee marraskuussa kuluneeksi kymmenen vuotta.
– Laajassa määritelmässä terrorismi on tyypillisesti väkivaltaa, jolla on jokin poliittinen tai uskonnollinen tarkoitusperä ja jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin psykologisten reaktioiden kautta. Tällainen pyrkimys Turun ja Jokelan tapauksista molemmista löytyy, sanoo terrorismitutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.
Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina.
Sekä Malkki että Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko muistuttavat, ettei Jokelan ampumista ole pidetty Suomessa terrorismina, vaikka ampuja Pekka-Eric Auvinen itse kutsui manifestissaan tekoaan poliittiseksi terrorismiksi.
Teon tulkinta olisi voinut olla toisenlainen, jos tekijä olisi ollut esimerkiksi ulkomaalaistaustainen tai jos Jokelan ampuminen olisi tapahtunut Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin tekojen jälkeen. Myös Auvisella oli äärioikeistosympatioita.
– Auvisen teko on mielletty Suomessa kouluampumiseksi, jonka tulkintaan kuuluu se, että teko on henkilön omien ongelmien tuotosta, Malkki sanoo.
Jokelan tapauksen yhteydessä keskustelua käytiin mielenterveysongelmista, kiusaamisesta ja syrjäytymisestä.
Terrorismista olisi todennäköisesti puhuttu Jokelan kohdalla siinä tapauksessa, jos ratkaisuksi uhkaan olisi ajettu esimerkiksi metallinpaljastimia opinahjoihin. Terrorismiksi leimaaminen helpottaa teon käyttämistä perusteluna turvatoimien lisäämiselle. Samalla huonosti voivista nuorista miehistä olisi maalattu turvallisuusuhka.
Globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti vaarallisin ideologia tällä hetkellä.
Tutkijoiden mukaan kotikutoisia tai oman ryhmän jäsenten väkivallantekoja selitetään ylipäätään helpommin yksilöstä johtuvilla seikoilla kuin ryhmän yleisillä ominaisuuksilla, kuten uskonnolla, kansallisuudella tai etnisellä taustalla.
Jos tekijä on vaikkapa ulkomaalainen, se on heti erottava tekijä ja riittää helposti selitykseksi. Omassa ryhmässä erot löytyvät yksilötasolta.
– Esimerkiksi islamilaisissa maissa jihadistiset teot pyritään selittämään niin, että teolle on jokin muu syy kuin heidän uskontonsa, Tammikko sanoo.
Terrorismin määrittely on aina sidoksissa aikakauteen. Esimerkiksi vielä joitakin vuosikymmeniä sitten terroristeilla tarkoitettiin ennen muuta kommunisteja. Nyt terrorismin synonyyminä on ääri-islamistinen toiminta eikä juuri muunlaisesti virittynyttä väkivaltaa nähdä terrorismina.
– Kyllähän globaali jihadismi on maailmanlaajuisesti ehdottomasti vaarallisin ideologia tällä hetkellä. Se on sitä ennen kaikkea Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, missä terrorismi tappaa vuosittain valtavan määrän ihmisiä, Tammikko toteaa.
Hän lisää, että Eurooppa on iskujen osalta tässä suhteessa vain sivunäyttämö.
– Jos ihan määrällisesti ajatellaan, separatismin tai jopa äärioikeiston nimissä tehdään paljon enemmän väkivaltatekoja, mutta ne ovat lievempiä. Ne eivät ole sellaisia, että pyrkimyksenä on tappaa, vaan ne voivat olla vaikkapa polttopulloiskuja, muita tuhotöitä tai viharikoksia.
Turun joukkopuukotus osui hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.
Turun joukkopuukotus tulkittiin Suomessa miltei heti terrorismiksi. Se osui niin hyvin vallitsevan terrorismikäsityksen muottiin.
Veitsi-isku toi Malkin mukaan mieleen jihadistien hyökkäykset muissa maissa, epäiltyä tekijää luonnehdittiin jo alkumetreillä ”ulkomaalaisen näköiseksi” ja Suomessa oli odotettu sitä, milloin ääri-islamismi löytää tiensä tänne.
– Suomalaisessa keskustelussa on ollut tyypillistä, että menneet väkivallanteot ikään kuin unohdetaan. Joka kerta, kun jotain summittaista väkivaltaa tai järkyttävää tapahtuu, ollaan sitä mieltä, että lintukoto on nyt murentunut, Malkki sanoo.
– Ja sitten menee vähän aikaa ja tapahtuu uusi väkivaltainen teko, ja me olemme jälleen sitä mieltä, että nyt se lintukoto murentuu. Tätä on jatkunut 1970-luvulta asti.
Hän arvioi, että Turun joukkopuukotuksen jälkeen lintukotoajatukseen on kuitenkin vaikeampi palata.
STT–Mia Peltola
