Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) perää etenkin ympäristöministeriöltä nopeita toimia siinä, että lintujen maatiloille aiheuttamia tuhoja saataisiin estettyä.

Viime vuonna viljelijöille maksettiin korvauksia vahingoista ennätysmäärä, kolme miljoonaa euroa.

– Tuhot, jotka viime kesänä olivat, ne olivat aivan valtavat. Kävi niitä myöskin itse katsomassa. Se on totaalituho. Ne syövät ihan kaiken, joka vähänkin vihertää, paitsi nokkoset eivät niille kelpaa. Tuhoala oli yli neljännes Pohjois-Karjalan peltopinta-alasta, Jari Leppä sanoi tavatessaan tänään Politiikan toimittajia etätilaisuudessa.

Viime vuonna koolla oli maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteinen työryhmä, niin kutsuttu hanhinyrkki. Ryhmä etsi monia erilaisia ratkaisuja hanhien aiheuttamien haittojen minimointiin.

Lepän mukaan hanhinyrkki teki hyvät ehdotukset.

– Olemme omalta osaltamme paimentaneet sitä, että ne pannaan toimeen. On myös tehty oma osuutemme esimerkiksi väistöalueista, joille hanhet voivat väistyä. Sen vastapainoksi tarvitaan, kuten hanhinyrkki esitti, riittävän tehokkaat karkotuskeinot. Ja mikään muu ei tehoa näihin hanhiin kuin ampuminen ja nimenomaan kohti ampuminen, Leppä jyrisee.

Lepän mielestä valkoposkihanhi ei ole enää millään muotoa uhanalainen vaan sen kanta on vahva.

– Siksi ei ole myöskään enää perusteita sille, että se on näin tiukasti suojeltu laji.

Leppä valittaa, että kun jokin laji kerran on laitettu EU:ssa uhanalaisten listalle, sen saaminen sieltä pois on aivan liian vaikeaa ja monimutkaista. Hänen mukaansa EU:n säännöksissä on parantamista. Pitkän linjan tavoite on maa- ja metsätalousministeriössä se, että hanhi ei enää kuuluisi EU:ssa tiukasti suojeltavien lajien listalle. Lepän mukaan pohjoisen Euroopan mailla on yhteisrintama asian ratkaisemisessa.

– Ei tämä mahdu maalaisjärkeen, että lintukanta on runsastunut ja edelleenkin sitä tiukasti suojellaan. Ei se näin voi olla. Vahingot ovat erittäin mittavia, joidenkin tilojen kohdalla tuho on ihan katastrofaalinen.

Lepän mukaan karkotusluvat, ampumisluvat ja saaliin hyödyntämisluvat pitää saada Suomessa kuntoon ennen kuin hanhet jälleen tulevat.

– Tämä on yksiselitteisesti ympäristöministeriön vastuulla. Lintulaji on siellä. Sen vuoksi siellä pitää nyt toimia. Maa- ja metsätalousministeriön alueelle tulevat ne vahingot viljelyksille.

Leppä sanoo patistelleensa ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) toimimaan asiassa.

Maatilat saavat valkoposkihanhien karkottamiseen ampumalla poikkeuslupia. Niitä myöntää Varsinais-Suomen ELY-keskus pariksi vuodeksi kerrallaan.

Leppä on tyytymätön paitsi ympäristöministeriön myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimintaan ja sen nopeuteen. Hän ehdottaakin, että lupien antaminen keskitettäisiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen.

– Tai ainakin niin, että se olisi lisänä käsittelemässä lupia, olisi kyllä perusteltua.

Lupien hoitamisen resursointi on Lepän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuulla ja ympäristöministeriön tontilla.

– Saamani tiedon mukaan sinne on nyt laitettu lisäresursseja ja hyvä niin. Niitä pitää nyt olla niin, että luvat saadaan aikanaan käsiteltyä. Ei ole mistään kotoisin tällainen hallinto, että viljelijät joutuvat kärsimään siitä, että hallinto ei saa päätöksiä aikaan.