Asiasta kertoo Demokraatille haastattelun yhteydessä vihreiden varapuheenjohtaja, puoluehallituksessa istuva Atte Harjanne.

Yhdeksi syyksi monille vihreiden puheenjohtajakisaan kieltäytymisille on aprikoitu sitä, että paikka ei houkuttelisi, koska puheenjohtajuus saattaisi katketa kesken mahdollisen hallituskauden tulevalla vuonna 2027 alkavalla vaalikaudella – olettaen tietenkin, että tuleva Orpon hallitus istuu täydet neljä vuotta.

Vihreiden puheenjohtajuuden kuuden vuoden sääntöä on pohtinut esimerkiksi SDP:n piirijohtaja Dimitri Qvintus tviitissään:

Vihreiden pj-kisa ei näytä houkuttelevan. Siinä on harhaa, koska ulkopuolisena olen ollut varma, että A ja B haluavat tehtävään.

Mutta: voiko syy olla puolueen säännöt? Ajatellaan, että nyt valittava pj voittaa vaalit 2027. Puolivälissä hallituskautta tulee lähtö. Koska säännöt.

— Dimitri Qvintus 🇪🇺 eurovaaliehdokas (@DimitriQvintus) April 24, 2023

Aikoinaan Ville Niinistö luopui puheenjohtajuudesta kesken vaalikauden vuonna 2017 kuuden vuoden tultua täyteen. Niinistö oli saanut vihreiden kannatuksen mukavaan nousuun oppositiossa. Tuolloinkin säännöistä käytiin keskustelua.

ATTE Harjanne kannattaa kesän puoluekokoukselle esitettyä sääntömuutosta. Hän pitää sitä myös perusteltuna siinä mielessä, että se saattaisi tarjota puheenjohtajalle paremman mahdollisuuden istua mahdollinen hallituskausi loppuun.

Minään dramaattisena muutoksena Harjanne ei puheenjohtajuuskauden pidentämistä kuitenkaan pidä.

– Rotaatiosäännöt ovat ihan hyväksi havaittuja ja toimiva käytäntö.

Kahdeksan vuotta, tulisi kaksi hallituskautta, siihenkö pyritään?

– Se on yksi perustelu siinä taustalla…Kahdeksan on tässä suhteessa tietyllä tavalla parempi kuin kuusi myös meidän vaalirytmin kannalta.

Miksikään Lex Niinistöksi Harjanne ei kuitenkaan muutosta nimittäisi.

– Niin kauan kuin minä muistan vihreissä on käyty jonkinlaista keskustelua siitä, mikä on fiksu rotaatio, miten jaetaan ja myös siitä, pitäisikö rotaatio sitoa esimerkiksi hallitusvastuuseen. En usko, että liittyy sinänsä yhteen henkilöön.

Harjanne uskoo, että sääntömuutos menee läpi vihreiden puoluekokouksessa.

Siihen hän ei kuitenkaan allekirjoita, että vihreiden puheenjohtajakisasta olisi kieltäydytty sen takia, että kausi olisi nykysääntöjen mukaan maksimissaan kuusi vuotta.

– Rehellisyyden nimissä en usko. Itse mielsin, että jos lähtee tuohon hommaan, ajattelin mielessä, että se on vähintään neljän, ehkä kahdeksan vuoden projekti. Sellaisena sitä pitää ajatella. En usko, että se nyt on sinänsä siinä ollut porukalla mielen päällä, Harjanne sanoo.

Harjannetta pidettiin yhtenä vahvana ehdokkaana puheenjohtajaksi, mutta hän ilmoitti, ettei lähde kisaan.

– En ole muuttanut mieltäni.

Voitko vielä muuttaa?

– On aika erikoista minun mielestäni ihmispsykologiassa, jos aina sanoo kaikille, että en koskaan voi muuttaa mieltäni. Minusta on tärkeätä pitää myös vapaus siinä, että näin voi tehdä, mutta en kyllä näe, että olisi tullut mitään, mikä mieleni seuraavan parin viikon aikana vielä muuttaisi. En kyllä näe sellaista, Harjanne sanoo.

Vihreistä toistaiseksi ehdolle kesän puoluekokouksen puheenjohtajakisaan ovat asettuneet kansanedustajat Sofia Virta ja Saara Hyrkkö, joka on myös eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Harjanne ihmettelee joitakin näkemyksiä monien varteenotettavien ehdokkaiden kieltäytymisistä ja sitä myöten puheenjohtajakisan väheksymisestä. Hän muistuttaa, että Hyrkön ja Virran tavoin Ville Niinistö, vaikkakin oli toiminut pari vuotta ryhmäpuheenjohtajana, oli toisen kauden kansanedustaja aloittaessaan puheenjohtajana 2011.

– He ovat aivan erinomaisia ehdokkaita molemmat. Minä en jaa tätä epätoivoa jotenkin, mitä joillain tuntuu olevan. Minä olen ihan varma, että meille tulee oikein hyvä puheenjohtaja.