Andersson painotti, että niin etäopetuksen aikana syntynyttä oppimis- ja hyvinvointivajetta pitää kuroa umpeen samoin kuin terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen hoitovelkaa. Esimerkiksi leikkauksia ja terveydenhuollon aikoja on siirretty ja jonot ovat kasvaneet ja jonoja täytyy ruveta purkamaan.

Hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.

– Tärkeänä tavoitteenamme on varmistaa, että jokainen ihminen saa tarvitsemansa hoidon myös muihin kuin koronaan liittyviin ongelmiin myös koronavirusepidemian aikana.

Vuonna 2021 hallitus tekee kuntien valtionosuuksiin kertaluonteisen 300 miljoonan euron korotuksen. Tämän lisäksi yhteisöveron jakoperusteisiin tulee määräaikainen 10 prosenttiyksikön korotus. Sen vaikutus kuntatalouteen on noin 550 miljoonaa euroa.

Tämän lisäksi tänä vuonna syksyllä annettavassa lisätalousarviossa kohdistetaan kunnille 400 miljoonan euron ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonan euron lisäpanostus.

Koronaviruksen välittömistä kustannuksista Andersson mainitsi testaa, jäljitä, hoida ja eristä -strategian. Strategian toimintamenot katetaan vuonna 2021 kehyksen ulkopuolisina menoina. Hallitus aikoo kasvattaa entisestään testauskapasiteettia. Andersson sanoi tämän olevan myös elinkeinoelämän etu.

– Uusien maanlaajuisten sulkujen hinta yritysten ja perheiden taloudelle olisi monin verroin hybridistrategian kustannuksia suurempi. Siksi hallitus sitoutuu korvaamaan täysimääräisesti koronaviruksen hoitoon liittyvät välittömät kustannukset.

Myös koronarokotuksen kulut katetaan täysimääräisesti valtiontalouden kehyksen ulkopuolelta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) täydensi Anderssonia todeten, että niin kunnille kuin koronatoimiin liittyviin kustannuksiin varataan yhteensä noin neljä miljardia euroa.

– Tästä kunnille ensi vuonna kohdistetaan 1,45 miljardia euroa, Marin sanoi.