Hallituksen viime päivät on ollut erikoista sekoilua julki tulleen Ukrainan tasa-arvoliittoumaan osallistumattomuuden kanssa ja tämän ohella hallituspuolueita on jakanut suhtautuminen päätökseen äänestää YK:ssa sen puolesta, että Israelin tulisi vetäytyä laittomasti miehittämiltään palestiinalaisalueilta vuoden sisällä.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pitää hallituksessa nähtyä kompurointia poikkeuksellisena.

– Pahinta on se, että se näyttää vielä jatkuvan, hän sanoo Demokraatille.

Presidentin mukanaololla hän viittaa eiliseen tp-utvan eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseen kokoukseen, jonka jälkeen niin tasavallan presidentti Alexander Stubb kuin pääministeri Petteri Orpo (kok.) pitivät tiedotustilaisuudet.

Niin presidentti kuin pääministeri vakuuttivat ulkopoliittisen linjan yhtenäisyyttä, mutta kumpikin jätti kertomatta, että maa- ja metsätalousministeri, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah oli jättänyt YK-äänestyksestä tp-utvassa eriävän mielipiteen.

Heinäluoma pitää yllättävänä, ettei Orpo maininnut asiaa.

– Yleensähän on niin, että jos päätöksenteossa hallituksessa on jokin ongelma, se olisi parempi tunnustaa heti, koska se tulee sitten kuitenkin jossain aikataulussa esille. Mutta kertoo vain, että nyt taitaa olla aika vaikea asia kaikille asianosaisille, Heinäluoma sanoo.

Eriävä mielipide tuli ilmi Demokraatin tehtyä asiasta uutisen.

SINÄNSÄ Heinäluoma sanoo, että eriävän mielipiteen jättäminen on mahdollista, jos kerran erimielisiä ollaan.

– Minusta se eriävän mielipiteen jättäminen ei ole se juttu, vaan se, että jos kaksi ja puoli tuntia istutaan, kai nyt siinä ajassa piti jotain pystyä sopimaan. Nythän kävi ilmi, että oli istuttu kaksi ja puoli tuntia eikä siinä ollut tapahtunut yhtään mitään. Sitten sanottiin kuitenkin, että nyt hallituksella on yhteinen linja. Sitten osoittautui, ettei ole. Onhan tämä lommo hallituksen uskottavuudelle, Heinäluoma kritisoi hallitusta.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikko ja puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoo Demokraatille Orpon johtajuuden näyttävän hyvin heikolta. Hän pitää kiusallisena, että Orpo piti tiedotustilaisuuden vakuutellen hallituksen yhtenäisyyttä ja että vasta sen jälkeen tuli julki Essayahin eriävä mielipide.

– Kyllähän se on varsin erikoista, että meillä on hallituspuolueita, jotka eivät pysty sitoutumaan kansainväliseen oikeuteen, Andersson hämmästelee.

Anderssonin mielestä Orpon olisi pitänyt kertoa tiedotustilaisuudessa Essayahin eriävästä mielipiteestä.

– Ei tuo uskottavalta näytä, jos tullaan nimenomaan sillä viestillä (yhtenäisyydellä) ulos, kun tuo on todellisuus, Andersson sanoo.

Andersson paaluttaa Suomen ulkopoliittisen linjan muodostuvan käytännön teoista.

– Eihän se niin ole, että voidaan sanoa, että linja pysyy muuttumattomana jos ministerit ja hallitukset kuitenkin tekevät sitten asioita, jotka ovat sen linjan kanssa ristiriidassa.

ANDERSSON pitää myös Ukrainan tasa-arvoliittoumaan liittynyttä keskustelua ”hirvittävän nolona koko hallitukselle”. Tp-utvassa ei tehty päätöstä kumota liittoumasta poisjääntiä.

– Siinä nyt periaatteessa Ville Tavion kanta voitti eli perussuomalaiset käveli muun hallituksen ja Suomen pitkäaikaisen linjan yli, Andersson näkee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio (ps.) linjasi kesällä Suomen liittoumasta ulos. Kun asia tuli julki tapahtunutta kritisoi myös tasavallan presidentti Stubb.

Andersson katsookin, että perussuomalaiset käveli myös presidentin yli.

Keilattiin Stubb ja Orpo yhtä aikaa?

– Kyllä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP

EERO Heinäluoma toteaa Orpon hallituksesta ja hallituksista yleensä puhuttaessa, että Suomen ollessa pieni maa, sillä on merkitystä, että hallituksella on kykyä sopia yhdessä ja puhua sen jälkeen saman linjan puolesta.

– Se ei poista opposition oikeutta arvostella, mutta hallituksien tietysti pitäisi olla aina yhdellä viestillä liikkeellä ulospäin.

Nykytilanteessa yhtenäisyys on erittäin merkityksellistä.

– Siinä on parikin olennaista asiaa. Toinen on Suomen rooli Ukrainassa. Se on meille erittäin tärkeää, että Ukraina tietää, että me olemme tukemassa heitä. Sitten on tärkeää, että me puhumme tasa-arvoon liittyvien asioiden puolesta myös ulkopolitiikassa. Sitten Lähi-idässä on tärkeää, että meidän kanta on tasapainoinen ja siinä nähdään ihmisoikeudet vahvasti sekä nähdään, että palestiinalaisten oikeuksissa on julmetusti korjattavaa. Sitten toisaalta tunnustetaan Israelin oikeus olemassaoloon ja turvallisiin rajoihin. Nyt tämä Lähi-itään liittyvä Suomen historiallinen linja vähän kyseenalaistetaan sekä kristillisdemokraattien että perussuomalaisten toimesta.

Vastaava hallituksen sisäistä ulkopoliittista sekamelskaa Heinäluoma ei pysty muistamaan.

– Minun mielikuvassa ei ole, että tämäntyyppistä olisi ollut koskaan, että ollaan tällaisessa konfliktitilanteessa hallituksen sisällä, erilaisia mielipiteitä joita ei saada ratkaistua. Kyllähän erilaisia mielipiteitä välillä on aina ollut, mutta sitten ne ratkaistaan.

HEINÄLUOMA kuvaa yllättäväksi sitä, että presidentin otettua jämäkästi kantaa tasa-arvoliittoumaan osallistumiseen, kanta ei oikein tullut noteerattua.

– Yleensä me olemme tottuneet siihen, että sitten jos presidentti sanoo jotain julkisesti niin…minä olin yllättynyt, että perussuomalaiset, jotka kuitenkin olivat Stubbin valintaa tukemassa, eivät nyt sitten seisseetkään presidentin takana.

Hallituksen sisäisen keskustelun jatkuvaa jatkumista Lähi-itään liittyen ja siten ulkopolitiikan linjassa Heinäluoma kutsuu ”uniikiksi”.

Millainen johtaja Orpo on?

– En minä käy Orpoa tässä arvioimaan, mutta minusta (SDP:n puheenjohtaja Antti) Lindtman sanoi aika hyvin, että osoittautui, että kokoomuksella ei ole nyt voimaa. Mistä se sitten johtuu, en tiedä. Yleensä kyllä ulkopolitiikan asioissa presidentin mielipide noteerataan ihan valtiosäännönkin pohjalta ja sitten toisaalta pääministerillä yleensä on kykyä paimentaa viime kädessä lampaat samaan karsinaan. En tiedä, onko paimensauva liian ohut vai mikä on pulman nimi, Heinäluoma vastaa.

Anderssonin mukaan hallituksen ulkopoliittinen linja ja viimeaikaiset tapahtumat eivät ole puhuttaneet Brysselin käytävillä asti.

– Mutta kyllähän yleinen poliittinen muutos Suomessa on herättänyt tosi paljon huomiota siellä. Se myös tiedetään aika hyvin. Varsinkin työelämäpiireissä tunnetaan Suomen tilannetta sikäli, että sitä käytetään ihan yleisesti varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta, kun laitaoikeisto pääsee valtaan.