Li Andersson penää Juha Sipilältä vastausta — ”Ei vieläkään kunnollisia tietoja valtionyhtiöiden veronmaksusta”

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi valtionyhtiöiden veronmaksusta ei vieläkään ole saatavilla kunnollisia tietoja. Hän jätti asiasta tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen. 

Valtion enemmistöomisteiset yhtiöt velvoitettiin edellisen hallituksen aikaan vuonna 2014 raportoimaan taloudellisista tunnusluvuistaan toimimaakohtaisesti. Julkiset maakohtaiset tilinpäätöstiedot antavat mahdollisuuden arvioida, maksavatko yhtiöt veronsa asianmukaisesti kussakin toimimaassaan.

Sipilän hallitus vahvisti verolinjauksen viimeksi toukokuussa hyväksymässään valtion omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä.

– Toistaiseksi yksikään matalan verotuksen maissa tai veroparatiiseissa toimiva valtionyhtiö ei kuitenkaan ole sisällyttänyt tilinpäätöksiinsä tietoja toiminnastaan näissä maissa, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan tämä on mahdollista, sillä valtioneuvoston kanslian raportointia koskeva ohjeistus jättää yritysten itsensä päätettäväksi, mitkä ”verojalanjälkeään” koskevat tiedot ne katsovat julkistamisen arvoisiksi.

Se, harjoittaako yhtiö aggressiivista verosuunnittelua, edellyttäisi tietoja ainakin maksetuista veroista, liikevaihdosta, voitosta, henkilöstömäärästä ja -kuluista sekä keskeisistä rahoitusjärjestelyistä.

–  Aikooko valtioneuvosto ja pääministeri Sipilä omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä päivittää valtionyhtiöiden toimintaohjeistusta niin, että ne velvoitetaan jatkossa raportoimaan yllä kuvaillut kattavat tilinpäätöstiedot julkisesti kaikista maista, joissa niillä on tytäryhtiö tai kiinteä toimipaikka, Andersson tiedustelee kirjallisessa kysymyksessään.

Finnwatch julkisti viikolla selvityksen, jonka mukaan Suomi menettää vuodessa jopa 1 400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena.

Finnwatchin mukaan keskeisten maakohtaisten tilinpäätöstietojen julkistaminen antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet selvittää aggressiivisen verosuunnittelun laajuutta ja kehittää sitä torjuvaa lainsäädäntöä.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

SDP:n puheenjohtaja Rinne: Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi blogissaan Britannian Brexit-neuvotteluja.

Rinteen mukaan Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn eilinen puhe Brexitiin liittyen selvensi kansanäänestyksen jälkeistä tilaa merkittävästi. Suomen ja koko Euroopan Unionin osalta Iso-Britannian päätös vetäytyä kokonaan pois sisämarkkinoilta on Rinteestä harmillinen.

”Mayn esitys vapaakauppa-alueesta on ymmärrettävä brittien kannalta, mutta se tuskin vastaa niitä lähtökohtia, joista EU aloittaa neuvottelut. Osapuolet ovat kaukana toisistaan. Edessä ovat vaikeat ja pitkät neuvottelut Britannian ja EU:n välillä.”

Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa.

Rinne sanoo, että keskeiseen asemaan neuvotteluissa nousevat EU:n perusvapaudet ja niiden turvaaminen suhteessa Iso-Britanniaan.

”Oleellista on, että EU säilyy yhtenäisenä ja määrätietoisena. Britannia tavoittelee nyt ”rusinat pullasta” –ratkaisua, eikä sellaiseen pidä suostua.”

Rinteen mukaan brittien lähtökohta vapaakauppa-alueesta tarkoittaa käytännössä sitä, että britit haluavat pääsyn sisämarkkinoille ilman EU:n jäsenyyteen kuuluvia velvoitteita tai jäsenmaksuja.

”Myönteistä Mayn puheessa oli se, että Iso-Britannia haluaa jatkossakin tiivistä turvallisuuspoliittista yhteistyötä EU:n kanssa. Eurooppaa viime vuosina koetelleet terroristi-iskut ovat entisestään korostaneet yhteistyötä tällä sektorilla. Terrorismin ja vastaavan muun rajat ylittävän rikollisuuden torjunta ja tekijöiden kiinniottaminen vaativat laaja-alaista ja tiivistä yhteistyötä kunkin maan turvallisuusviranomaisten välillä.”

Orpo KL:ssä: Nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kokomuksen puhenjohtajan valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia.

Lisäleikkauksista voidaan luopua, jos kevään budjettiriihessä pystytään tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Kauppalehdessä.

Tähän asti Orpo on puhunut 1–2 miljardin euron lisäleikkaustarpeesta.

Hallitus valmistelee huhtikuun budjettiriihessä muun muassa lisätoimia paikallisen sopimisen vauhdittamiseksi.

– Jos pystymme kevään budjettiriihessä tekemään lisää työllisyyttä parantavia uudistuksia ja ne tuovat kestävää kasvua, meidän ei tarvitse leikata, vaikka emme olisi työllisyystavoitteessa, sanoo Orpo Kauppalehdessä.

Orpon mukaan nykyisillä keinoilla ei päästä hallituksen asettamaan 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Veronmaksajat: Keskituloinen perhe maksaa yli neljä tonnia enemmän veroja Jämijärvellä kuin Kauniaisissa

Kuva: Roope Permanto

Suomen kunnista kirein verotus on Jämijärvellä Satakunnassa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Jämijärven kunnallisveroprosentti on 22,5 ja kirkollisvero 1,85 prosenttia.

Kevyin verotus Manner-Suomen kunnista on perinteisesti Kauniaisissa. Siellä on 17 prosentin kunnallisvero ja prosentin kirkollisvero.

Selvityksen mukaan keskituloinen palkansaajaperhe maksaisi Jämijärvellä vuodessa runsaat 4 500 euroa enemmän kuin Kauniaisissa.

Maakuntakeskuksista kovimmin verottavat Kokkola, Seinäjoki ja Kajaani. Selvästi kevyin verotus maakuntakeskuksista on Helsingissä.

– Kunnallista verotusta vertailtaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että asumismenot ovat Helsingissä korkeat. Jos verotus Helsingissä kiristyisi, pääkaupungin kalleus korostuisi entisestään, selvityksen laatinut Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen muistuttaa Veronmaksajien tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Nyt tuli ministeriarvio: ”Venäjä ei parhaillaan uhkaa Suomea sotilaallisesti”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti ”parhaillaan”.

”Etenkin Krimin valtauksen jälkeen Venäjä on alkanut pelottaa monia suomalaisia, ja pelolla myydään iltapäivälehtiä. Suomalainen voi kuitenkin nukkua yönsä hyvin.”

Niinistö kirjoittaa asiasta blogissaan Iltalehdessä.

”Uhka kun on perinteisen määrittelyn mukaan yhtä suuri kuin kyky kertaa tahto. Kykyä Venäjällä kiistatta on, mutta tahtoa uhata Suomea en ole Venäjän poliittisessa nykyjohdossa havainnut.”

Niinistön mielestä Suomen puolustus on kohtuullisessa kunnossa.

”Pohjois-Itämerellä lisääntynyt sotilaallinen aktiviteetti kuitenkin antaa syytä huoleen, sillä sen myötä riskit onnettomuuksille ja tahattomille eskalaatioille ovat kasvaneet. Tähän liittyvät myös niin sanotut pimeät eli ilman transponderia ja lentosuunnitelmia suoritetut lennot, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa myös siviililentoliikenteelle.”

Niinistö sanoo, että Suomen puolustus pohjoisessakin nojaa siihen, että koko maamme uskottavasta puolustuksesta huolehditaan.

”Tähän pyritään muun muassa valmisteilla olevilla strategisilla hankkeilla, joilla 2020-luvulla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa. Myös maavoimien suorituskykyä kehitetään määrätietoisesti.”

Sipilä löysi Mayn puheesta hyvää muttei juurikaan mitään yllättävää

Britannian pääministerin Theresa Mayn puhe ei sisältänyt suuria yllätyksiä, arvioi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) blogissaan.

Sipilän mukaan Suomen kannalta keskeistä puheessa oli, että May ilmaisi Britannian valmiuden edistää ja ylläpitää maansa ja EU:n välisiä kauppasuhteita.

Sipilä korostaa, että maa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja tiiviiden kauppasuhteiden säilyminen on todella tärkeää.

Sipilä muistuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksyneen kesällä, että yksittäisen jäsenmaan on kyettävä sitoutumaan jokaiseen unionin neljään vapauteen, joita ovat ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus.

– Britannia ei ollut halukas hyväksymään tätä kokonaisuutta. Se valitsi toisen tien. Tämä tie johdattaa maan EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

Sipilä pitää myönteisenä myös sitä, että May korosti Britannian pysyvän tiiviisti mukana EU:n rintamassa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä ja terrorismin torjunnassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta