“Oikeisto on usein käyttänyt sitä hyväkseen ja ajanut talouskriisien varjolla läpi uudistuksia, joilla työehtoja heikennetään pysyvästi ja yhteistä omaisuutta ja julkisia palveluita yksityistetään. Suomessakin on viime aikoina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan hallitusohjelma pitää heittää romukoppaan ja kaivaa leikkauslistat esille. Hyvät ystävät, näin emme tietenkään tule tekemään.”

Anderssonin mukaan hallitusohjelman kantava ajatus sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

“Hallitus on ensimmäisestä päivästä lähtien painottanut tasa-arvoa, tuloerojen kaventamista ja pienituloisten asemaa. Nyt meillä on äärimmäisen tärkeä paikka osoittaa, että näistä periaatteista pidetään kiinni myös kriisin olosuhteissa.”

“Nyt kukaan ei voi selittää talouden kriisiytymistä sillä, että jotkut maat olisivat tehneet vääränlaista talouspolitiikkaa. Ja kuten Turun telakan pääluottamusmies tällä viikolla totesi, tällä kertaa ei voi oikein kapitalistiakaan syyttää.”

Koronakriisin erottaa aikaisemmista talouskriiseistä Anderssonin mukaan myös se, että koronakriisi on iskenyt suoraan reaalitalouteen.

“On aivan keskeistä, että me nyt uskallamme toimia laajan konkurssiaallon välttämiseksi ja kotimaisen kysynnän vauhdittamiseksi. Leikkauslistojen laatiminen keskellä talouskriisiä olisi ristiriidassa tämän kanssa. Leikkaaminen olisi myös varmin tapa syventää kriisiä.”

Hallitus tulee vielä kevään aikana päättämään elvytyspaketista, jolla vauhditetaan Suomen taloutta samalla kun rajoitustoimia asteittain puretaan. Vasemmistoliitto esittää, yhtenä elvytyskeinona, että kaikille suomalaisille jaetaan esimerkiksi sadan euron “elvytysseteli”, joka olisi käytettävissä kulttuuri- ja palvelualoilla, kuten kivijalkakaupoissa, keikkapaikoilla, ravintoloissa ja parturi-kampaamoissa.

“Tämä olisi kaikki suomalaiset huomioiva tapa vauhdittaa palvelualojen elpymistä siinä vaiheessa, kun rajoitustoimia voidaan laajemmin purkaa.”

Andersson sanoo, että 1990-luvulla rahaa käytettiin pankkien pelastamiseen samaan aikaan kun yritykset menivät nurin.

“Tällä kertaa on pyritty suoraan tukemaan koronakriisistä kärsineitä yrityksiä. Suomenkin velkaantumista tulevat kasvattamaan nimenomaan miljardien eurojen yritystuet. Ne osoittavat, kuinka tärkeässä roolissa valtio ja hyvinvointivaltion rakenteet ovat myös elinkeinoharjoittajille. Tärkeää on kuitenkin, että myös yritystuet jaetaan sitä aidosti tarvitseville. Tässä ei olla Suomessa kaikilta osin onnistuttu. Kun yritystukia nyt kehitetään vastaamaan paremmin kriisistä kärsivien firmojen tarpeita, on tuet jatkossa rajattava pois suurosinkoja maksavilta ja veroparatiiseja hyödyntäviltä firmoilta.”

Vasemmistoliiton kanta on puheenjohtajansa mukaan selvä: yhtiöt, jotka eivät osallistu yhteiskunnan ylläpitämiseen normaaliolosuhteissa, eivät ole veronmaksajien tukea ansainneet.