Tämä tieto sai tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) hätkähtämään, kun hän aloitti uudessa pestissään.

– Vuonna 2013 hakijoita luokanopettajakoulutukseen oli 8 345, tänä keväänä enää 4 700, hän tarkistaa haastatteluun mukaan ottamastaan paperista.

Saarikolle asia on läheinen, sillä hän on itse mennyt vuonna 2002 Turun yliopistoon luokanopettajakoulutukseen aikana, jolloin hakijoita oli paljon ja ala haluttu.

Myönteistä ministerin mielestä on, että korkeakouluilla on yhä varaa valita parhaimmisto, kun tuhansista hakijoista 900 valitaan.

Lomien jälkeen ministeriö aloittaa perinpohjaisen selvityksen, mistä hakijakadossa on kyse. Saarikkoa kiinnostaa erityisesti esimerkiksi tänä keväänä kirjoittaneiden ylioppilaiden pohdinnat, millaisina varhaiskasvatuksen ja luokanopettajan ammatit heille näyttäytyvät.

– Tarvitsemme tiedot nopeasti, koska ensi kevään aikana alkavat tulossopimusneuvottelut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Osana sitä meillä pitää olla tieto siitä, mitä tehdään aloituspaikoille ja niiden määrille.

Ongelma koskee koko maan suomenkielistä opettajakoulutusta, Helsingissäkin hakijamäärä putosi 17,5 prosenttia.

Edellinen hallitus lisäsi varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen aloituspaikkoja yliopistoissa tuhannella, mutta kaikille paikoille ei ole ollut vastaanottajia, Saarikko sanoo.

Varhaiskasvatuslakia rukattiin, jotta pienten lasten kanssa työskentelevät olisivat tulevaisuudessa entistä koulutetumpia. Tavoite on, että vuonna 2030 päiväkodeissa työskentelevistä ammattilaisista kaksi kolmasosaa on joko sosionomeja tai kasvatustieteiden kandidaatteja.

– Miten tämä voidaan saavuttaa, kun tiedämme, että esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon ja Turun yliopistoon on vähemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja?

Saarikon mukaan viime vuonna Itä-Suomen yliopisto ei saanut riittävästi hakijoita, ja se palautti ministeriölle koulutuspaikkalisäykseen tarkoitettuja määrärahoja.

Samaan aikaan tavoite on, että yhä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen, subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan palauttamassa ja osa puolueista ajaa perheille täysin maksutonta varhaiskasvatusta.

– Ensin pitää laittaa perusasiat kuntoon, esimerkiksi työntekijöiden alalla viihtyminen, alan houkuttelevuus, työolosuhteet, kuten ryhmäkoot ja tilat. Niistä meidän on pakko aloittaa ennen kuin voidaan keskustella maksuttomuudesta.

Saarikko myöntää, että varsinkaan varhaiskasvatuksessa palkka ei korreloi vastuullisen, yliopistokoulutusta vaativan työn kanssa. Toisaalta myös esimerkiksi peruskouluun ja päiväkoteihin liittynyt kielteinen julkisuus on voinut vaikuttaa mielikuviin.

– Ei auta lisätä aloituspaikkoja, jos ala ei ole vetovoimainen. Tämä liittyy myös kuntien rooliin työnantajina.

Saarikko jää äitiyslomalle elokuun alussa parin kuukauden ministeriyden jälkeen.

Syyskuussa keskusta valitsee uuden puheenjohtajan, kisaan ovat ilmoittautuneet puolustusministeri Antti Kaikkonen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Ex-ministeri Anu Vehviläinen on kertonut kannattavansa Kaikkosta, mutta Saarikko ei halua tässä vaiheessa asettua kummankaan taakse.

Hänen mielestään tärkeintä on, että tuleva puheenjohtaja ei havittele pätkäpestiä vain tämän kauden loppuun, vaan sitoutuu tehtävään pidemmäksi aikaa.

Keskustalla on varsinainen puoluekokous ensi kesänä.

STT–SANNA NIKULA