Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Liikenteen verokertymä sulaa hurjaa vauhtia, Mykkänen: “Antaa sulaa” – vaalipaneelissa kuultiin myös ministerin tunnustus

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Liikennettä Helsingissä maaliskuun alussa.

Autoalan tiedotuskeskuksen järjestämässä Auto- ja liikennealan vaalipaneelissa väiteltiin niin liikenteen verotuksesta kuin keinoista vähentää päästöjä.

Demokraatti

Demokraatti

Liikenteen verokertymä on pienenemässä. Sen 4,2 miljardin erillisveroista on valtiovarainministeriön arvion mukaan sulamassa pois noin 1,5 miljardia vuoteen 2030 menessä.

– Jos ei tehdä mitään, niin paine tulee kasvamaan siihen, että ne jotka polttomoottoriautoilla jatkavat, tulevat poliittisten paineiden takia maksamaan suhteessa entistä enemmän. Keskusta on ajanut mallia, joka pitäisi huolella valmistella ja jossa siirryttäisiin kilometripohjaiseen verotukseen, keskustaa edustanut puhemies Matti Vanhanen totesi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi, ettei ymmärrä, miksi liikenteellä pitää olla pysyvästi yli neljän miljardin vuotuinen verokertymä jo pelkästään erillisveroilla.

– Tästähän puuttuu vielä arvonlisäverot.

Mykkänen huomautti, että verotulojen tippuminen johtuu siitä, että päästöt vähenevät ja päästöperusteiset maksut pienenevät.

– Ei minun mielestä liikenteen tarvitse sitten maksaa tätä enempää.

– Antaa sulaa, hän sanoi.

– Mieluummin sitten yhtenäistämme muiden verojen kautta, jos kerran liikenteelle ei enää ole erityistä päästöperustetta, jos verokertymää tarvitsee.

Mykkänen totesi vielä, että liikenteen veroilla kustannetaan tiestöä, mutta siihen riittää hyvin kolmen miljardin tasokin.

SDP:TÄ paneelissa edusti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Harakka muistutti puhuneensa jo vuosi sitten samansuuntaisesti kuin Mykkänen:

– Ei ole mikään itsestäänselvyys, että liikenteeltä pitää kerätä jokin tietty määrä veroa, hänkin näkee.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne jatkoi samoilla linjoilla todeten, että liikenteen päästöjen vähetessä on luontevaa, että verokertymä sulaa.

– Se mahdollistaa toisaalta vähemmän haitallista liikennettä, joka sitten ruokkii talouden dynamiikkaa ja kerryttää verokertymää jotakin toista kautta. Sikäli minä en myöskään näe itseisarvona, että tämä käyrä pitäisi jotenkin korjata, Harjanne sanoi jatkaen toisaalta, että verotulojakin tarvitaan.

Harjanne nosti myös esiin ruuhkamaksut mahdollisuutena kaupungeissa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski nosti myös esiin liikenteen kehittämisen vähäpäästöisyyttä kohti.

– Silloin se on luontevaa, että verokertymä myöskin pienenee. Mutta totta kai jokin verokertymä tarvitaan ja silloin me tarvitsemme liikenneverotuksen uudistusta.

– Minusta sinällään mukava kuulla, että noin puolitoista miljardia voidaan verotuloista noin vain antaa periksi. Siirretäänkö se alviin, jossa on enää yhden prosentin korotusmahdollisuus vai tuloverotukseen? Millä se kerätään sitten kansalaisilta toista reittiä takaisin? Matti Vanhanen kyseli ironisesti.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ilmoitti, ettei kannata kilometriveroa.

– Perussuomalaisten mielestä antaa tuon verokertymän vain sulaa. Olisi hyvä, jos autoilijoita ei enää nähtäisi valtion lypsylehminä, Tavio totesi.

Hän kannatta myös teknologianeutraaliin verotukseen siirtymistä kohti vuotta 2030 mentäessä.

– Ei se voi olla minusta vuonna 2030 vielä niin, että polttomoottoriautoilijoita kuritetaan.

Vanhanen muistutti kilometripohjaisesta verotuksesta, että keskusta on sitä aikoinaan esittänyt.

– Tietysti se edellyttää sitä, että polttoaineverotusta kevennetään vastaavalla tavalla.

Timo Harakan mielestä kilometriverotuksen pitäisi olla perälauta tilanteessa, jos yhteiskunta ei pysty suoriutumaan paremmin.

Atte Harjanteen mielestä kilometrivero on mahdollinen. Hän kuvasi sitä myös “elegantiksi ratkaisuksi”. Toisaalta hän nosti esiin myös negatiivisia puolia.

– Siihen liittyy esimerkiksi yksityisyydensuojaan liittyviä haasteita.

– Vasemmistoliitolla ei ole tähän suoraa kantaa, mutta minun oma kanta on varovainen kyllä, Pia Lohikoski totesi.

Kai Mykkänen on skeptinen, onko kilometriveromallia, jossa olisi enemmän hyötyjä kuin haittoja.

TENTISSÄ puhutti myös polttoaineen jakeluvelvoite. Suomessa on jo aiemmin päätetty nostaa portaittain uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Jakeluvelvoitetta on viime ja tänä vuonna alennettu väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä 13,5 prosenttiin polttoaineiden hintojen noustua nopeasti muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

Atte Harjanne kuvasi jakeluvelvoitetta hienoksi tavaksi, joka luo kysyntää.

– Mutta kyllä minä sanon nyt rehellisesti oman mielipiteeni, tässä on nyt vähän riski, että käy niin sanotusti hoitajamitoitukset, hän jatkoi.

Harjanne kertoi olevansa huolissaan kestävän biomassamme määrästä ja että siitä tulee rajoittava tekijä.

– Järjestelmä olisi hyvä, jos biomassaa oli loputtomasti, mutta ei ole.

Timo Harakka totesi, että jakeluvelvoite on Suomen tuotannon ja erityisolosuhteiden kannalta onnistunut keino. Hän muistutti, että jakeluvelvoitteisiin kuuluvat myös muun muassa synteettiset polttoaineet.

Harakka vastusti aikoinaan jakeluvelvoitteen väliaikaista alentamista. Hän olisi mieluummin hoitanut pumppuhinnan alennuksen biopolttoaineiden veronalennuksella.

Hän on skeptinen, miten hyvin seuraava hallitus pystyy palaamaan jakeluvelvoitetta nostavalle uralle.

– Nyt se on ihan oikeasti kohtuuton tehtävä seuraavalla hallitukselle tehdä se kertapomppu palataksemme tälle uralle. Minä tunnustan ihan suoraan, että nykyhallituksen edustajana pidän sitä epäreiluna temppuna tulevalle hallitukselle, Harakka sanoi.

KAI Mykkänen kantoi niin ikään huolta jakeluvelvoitteen tilanteesta.

– Nythän siis tässä tuplaantuu ensi vuoden alusta osuus energiasisällöstä ja ne hinnat tulevat olemaan merkittävästi isommat, hän nosti esiin, mitä palaamisesta jakeluvelvoitteen noston uralle seuraisi.

– Pidän tätä uhkarohkeana tätä kuviota, että meillä olisi noin voimakas jakeluvelvoite, hän jatkoi myöhemmin.

Mykkänen tietää, että jakeluvelvoite on EU:n päästövähennystavoitteidenkin kannalta oiva keino pienentää liikenteen saasteita.

– Mutta minä pahoin pelkään, että tässä käy niin kuin tässä herrat ennustivatkin, että seuraava hallitus tulee olemaan tämän kanssa pulassa. Senkin takia meidän täytyy keksiä muita keinoja, joilla pystytään ehkä kompensoimaan.

Sähkön Mykkänen liittäisi jakeluvelvoitteeseen.

Matti Vanhanenkin arveli, että jakeluvelvoitteen nostolle vuonna 2024 löytyy säätövaraa.

– Oli suoraselkäistä, että ministerikin myönsi, että tilanne ei ole reilu seuraavalle hallitukselle.
Minulla on aika optimistinen tunne, että seuraava hallitus kykenee kuitenkin tämän dilemman ratkaisemaan, Ville Tavio sanoi.

Hän sanoi viittaaavansa STOP autoilijoiden kuritukselle -vaalikoneeseen.

– Perussuomalaiset, keskusta ja kokoomus kaikki ilmoittivat kannattavansa jakeluvelvoitteen laskua. Sosialidemokraatit ei ollut vastannut siihen jostain syystä. Kyllä tästä pitäisi mennä kohti EU:n minimitasoa, Tavio totesi.

Paneeli on katseltavissa tallenteena autoalan tiedotuskeskuksen sivuilta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE