STT kokosi yhteen, millaisia mahdollisia vaikutuksia liikkumisrajoituksilla voisi näille ihmisille olla ja miten siihen on Turussa ja Helsingissä varauduttu. Hallitus antoi esityksen laista eduskunnalle torstaina.

Turun perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Sirpa Kuronen arvioi, että kaupunki pystyy turvaamaan sosiaalipalveluiden järjestämisen.

–  Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäminen on hyväksyttävä syy liikkumiselle, samoin työmatkat. Pystymme siten palvelut turvaamaan. Asiakkaita voidaan ottaa vastaan, ja me puolestamme voimme viedä palveluita koteihin, Kuronen sanoo.

Koronaepidemia on vaikeuttanut niiden ihmisten tilannetta, joilla ei ole kotia tai joiden kodissa ei ole turvallista. Lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisten tilanteet ovat vaikeutuneet.

Liikkumisrajoituksiksi esitetyn lain perusteluissa arvioidaan, että poliisitehtävät ja muut yhteydenotot viranomaisiin voivat rajoituksen myötä lisääntyä. Esille nostetaan esimerkiksi lähisuhdeväkivallan mahdollinen yleistyminen.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja Pia Mäkeläinen Helsingin kaupungilta sanoo, että lähisuhdeväkivallan on arvioitu koronapandemian aikana raaistuneen. Lisäksi ihmisten resilienssi alkaa olla koetuksella, kun rajoitukset jatkuvat pidempään.

Mahdollisten liikkumisrajoitusten takia Helsingissä ei olla ainakaan vielä ryhtymässä mihinkään erityistoimenpiteisiin, sillä Mäkeläisen mukaan apua saa jo nyt. Helsingin turvakodeissa on Mäkeläisen tietojen mukaan tilaa ja auttaviin puhelimiin voi soittaa.

Lain perusteluissa on arvioitu, että liikkumisen rajoittaminen saattaa lisätä lastensuojelun tarvetta, eivätkä etäpalvelut pystyisi täysin vastaamaan lisääntyviin tarpeisiin. Vuonna 2020 kotihälytystehtävissä oli 26 prosenttia kasvua.

Sirpa Kuronen on huolissaan siitä, että sosiaalipalveluiden käyttö voi vähentyä, vaikka niitä varten saisi edelleen liikkua. Erityisesti Kuronen on huolissaan lasten ja nuorten tilanteesta.

–  Meillä on lasten ja perheiden kohdalta tutkimusnäyttöä, että niiden tilanne on heikentynyt, joilla on mennyt jo valmiiksi huonosti. Totta kai tällainen sulku koskettaa kipeimmin sinne.

Liikkumisrajoituksia koskevan lakiesityksen perusteluissa huomioidaan asunnottomien asema. Jos asunnoton ihminen oleskelee alueella, johon liikkumisrajoitukset kohdistuisivat, hänen tulisi lakiesityksen mukaan pysytellä paikassa, jossa hän on pääasiassa oleskellut. Paikan vaihtaminen olisi kuitenkin tarvittaessa sallittua.

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden johtaja Mika Tamminen sanoo, että Helsinki on varautunut mahdollisiin liikkumisrajoituksiin lisäämällä asunnottomille tarkoitettua majoituskapasiteettia. Helsinki on varautunut 300 erityyppisellä asunnottomien majoitusvaihtoehdoilla.

–  Pari hätämajoitusyksikköä on muutettu sellaiseksi, että ne toimivat ympäri vuorokauden majoituksena. Sitten lisäkapasiteettina on hankittu soluasumisyksikköjä, jotka ovat olleet poissa käytöstä, hän sanoo.

Turussa sen sijaan asunnottomien majoituskapasiteetti ei ole noussut keskusteluihin, eikä esimerkiksi kapasiteetin nostosta ole vielä päätetty.

–  Oletan pääkaupunkiseudun tilanteen olevan tässä asiassa heikompi. Jos tilanne näyttää heikentyvän, luonnollisesti lähdemme ratkomaan ongelmia, Kuronen sanoo.

Asunnottomien ihmisten tilanne on koronapandemian aikana vaikeutunut, kun päiväaikaisia palveluja on suljettu ja heidän on samalla ollut entistä vaikeampi löytää tilapäismajoitusta, hallituksen esityksessä sanotaan.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli 4  341 asunnotonta. Kolmasosa heistä majoittui tilapäisesti tuttujen luona. Ulkona, porraskäytävissä ja ensisuojissa majoittui 721 henkilöä.

Näiden henkilöiden sekä asuntoloissa, majoitusliikkeissä ja laitosmaisissa yksiköissä asuvien määrä on noussut.

Kiireetöntä hoitoa on supistettu vaihtelevasti mielenterveys- ja päihdepalveluissa koronapandemian aikana.

Hallituksen esityksen mukaan päihdepalvelujärjestelmän toiminta on epidemian kiihtyessä vaikeutunut ja huonokuntoisten ihmisten määrä on lisääntynyt, mikä lisää arvion mukaan hoidon tarvetta tulevaisuudessa.

Liikkumisrajoitustenkin aikana ihmisillä olisi oikeus mennä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tammisen mukaan Helsingissä käytetään etäyhteyksiä niin paljon kuin voidaan mutta asiakkaiden toiveita kuunnellen.

–  Turvaamme myös mahdollisuuden lähikontaktiin psykiatria- ja päihdepalveluiden asiakkailla. Kaikki eivät tietenkään halua liikkua, joten meillä videovälitteistä kontaktia ja tietenkin puhelimella voi olla yhteydessä.

Esimerkiksi puhtaiden huumeneulojen saamisesta huolehditaan Helsingissä siten, että neuloja jakavan auton ajoa on tiivistetty ja se pysähtyy useassa paikassa ympäri Helsinkiä, Tamminen kertoo.

Liikkumisrajoituksia koskeva lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä, jossa sen pitäisi läpäistä muun muassa perustuslakivaliokunnan seula. Arvioiden mukaan laki ei ehtisi voimaan ainakaan ennen pääsiäistä.

–  Katsotaan nyt, millaisia ratkaisuja tulee ja millä aikataululla. Lähdemme ratkomaan yksityiskohtia sen mukaan, Kuronen Turusta sanoo.