Työmarkkinat
15.1.2026 08:32 ・ Päivitetty: 15.1.2026 08:32
Liitot selvittivät: Huoli toimeentulosta jarruttaa lisäkoulutusta – aikuiskoulutustukea haikaillaan takaisin
Teknologian nopea kehitys ja tekoäly kasvattavat tarvetta jatkokouluttautumiselle, selviää Insinööriliiton ja Tradenomien osaamiskyselystä. Liittojen mukaan osaamisen kehittäminen työuran varrella vaatii uusia keinoja työnantajilta ja yhteiskunnalta.
Insinööreistä ja tradenomeista suurimmalla osalla on selvityksen mukaan halua kouluttautua lisää seuraavan viiden vuoden aikana. Eritysesti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaminen kiinnostaa. Kyselyn toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimuspalvelut elo-syyskuun vaihteessa liittojen toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 2 069 liittojen jäsentä. Heistä amk-tutkinnon oli suorittanut 76 prosenttia, yamk-tutkinnon 16 prosenttia ja loput yliopisto- tai muun tutkinnon.
Selvitykseen vastanneet tunnistivat tarpeen osaamisensa kehittämiseen, mutta sen suurimpana esteenä on useimmiten ajan puute. Reilu kolmasosa vastaajista ei suunnittele opintoja, koska työpäivät ovat jo nyt liian kuormittavia. Lisäopinnot kuormittaisivat lisää ja vapaa-aika työstä palautumiseen vähenisi.
– Kouluttautumisen esteiden purkamiseen tarvitaan toimia niin työnantajilta kuin päättäjiltä. Kouluttautumista varten on saatava opintovapaata ja on tarpeen luoda entistä aikuiskoulutustukea toimivampi malli osaamisen kehittämiseen, Insinööriliiton erityisasiantuntija Anniina Sippola sanoo tiedotteessa.
Kyselyn vastauksissa näkyy huoli toimeentulosta ja elämäntilanteen asettamista rajoitteista. Osa-aikainen opintovapaa on monille tällä hetkellä taloudellisesti mahdotonta. Ratkaisuksi vastaajat esittivät esimerkiksi aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan palauttamista sekä opintoseteliä tai työnantajan koulutusrahastoa koulutukseen osallistumisen edistämiseksi.
– Nykyistä opintovapaata on kehitettävä nykyistä joustavammaksi ja paremmin työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Lisäksi työnantajalla tulisi olla mahdollisuus tarjota kouluttautumisseteli eli lounas- ja virike-etua vastaava verovapaa henkilöstöetu kouluttautumiseen, Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi sanoo tiedotteessa.
YLEISIMMÄT syyt lisäkouluttautumiseen ovat itseä kiinnostava aihe, yleisesti hyödyllisten tietojen ja taitojen oppiminen, palkankorotus, uralla eteneminen ja omien töiden tekeminen paremmin.
Opintoihin kannustaisi vastaajien mukaan parhaiten työnantajan edellytys lisäopintojen suorittamisesta. Tärkeää vastaajien mielestä olisi, että koulutus olisi edullista tai ilmaista palkansaajille. Opintojen suorittaminen joustavasti esimerkiksi verkossa sekä työmäärän vähentäminen opintojen ajaksi kannustaisivat myös opintoihin.
Meriniemen ja Sippolan mielestä työnantajien kannattaisi ajatella koulutuksen helpottamista ja työmäärän keventämistä pitkäaikaisena investointina tulevaisuuteen.
– Samoilla taidoilla ei pärjätä koko työuraa, eikä valmista tehtävään sopivaa osaajaa saa myöskään työntekijää vaihtamalla. Osaamisen kehittäminen työelämässä on kaikkien etu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.