– Pidämme kohtuuttomana kritiikkiä, jonka mukaan marja-ala ei halua käyttää kotimaista työvoimaa. Haluamme kyllä, mikäli vakituista työvoimaamme ei maahan päästetä. Osa marjatiloista on jo nyt aloittanut kotimaisen työvoiman rekrytoinnin, osa haluaa katsoa pelin loppuun ulkomaalaisten osalta. Osalle marjatiloista vain ulkomaalainen työvoima on vaihtoehto, liitto sanoo tiedotteessa.

Liitto katsoo, että hallittu ulkomaalaisten työntekijöiden käyttömahdollisuus tulisi sallia, kuten on toimittu muun muassa Saksassa.

– Marjatiloilla on hyvät mahdollisuudet järjestää vaadittavat karanteenin omaiset tilat. Itse asiassa ulkomaalaisten aiheuttama riski koronan leviämisessä saattaa olla pienempi kuin kotimaista työvoimaa käytettäessä koska työntekijöiden määrä on pienempi ja he pysyvät tilalla omissa sosiaalisissa verkostoissaan toisin kuin kotimaiset työntekijät, jotka liikkuvat enemmän, liitto perustelee.

Vielä 1990-luvun alussa työvoima oli pääosin kotimaista. Työsuhteet ovat pidentyneet tuosta ajasta, jolloin sato poimittiin noin kolmessa viikossa. Nyt poimintakausi on viljelytekniikan muutosten ja viljeltävien lajikkeiden määrän kasvun myötä kolmesta jopa viiteen kuukauteen. Marjatilat ovat liiton mukaan keskittyneet seutukunnille, joissa tarvitaan satoja tai jopa tuhansia poimijoita.

Liiton mukaan kotimainen työvoima ei ole ollut merkittävä vaihtoehto enää aikoihin. Lähellä tiloja saatavilla olevan työvoiman riittämättömyyden ja majoituskapasiteetin lisäksi liitto toteaa kotimaisen työvoiman käytön jarruksi seuraavaa:

– Poimintatyö on pääasiassa urakkatyötä, jossa ansiot määräytyvät poimitun määrän perusteella. Työ on lisäksi tehtävä ohjeiden mukaisella tarkkuudella ja huolellisuudella. Kotimaista työvoimaa käyttävien tilojen kokemusten perusteella työvoimaa on oltava jopa yli kaksinkertainen määrä ulkomaisiin verrattuna. Lisäksi työvoima vaihtuu tiheään koska harvoilla on mahdollista sitoutua töihin koko kesäksi.

Kotimaisen työvoiman käyttöä jarruttaa liiton mukaan myös jo vireille laitetut ulkomaalaisten työntekijöiden oleskelulupa- ja kausityötodistushakemukset, joista on maksettu 75–560 euroa kautta kohden luvan pituudesta ja hakutavasta riippuen. Useimmat tilat maksavat nämä maksut työntekijöidensä puolesta heidän niukkojen rahavarojensa takia.

– Varovaisestikin arvioituna maksujen kokonaismäärä nousee pitkälti yli miljoonan euron. Näitä maksuja ei palauteta, vaikka työntekijä ei maahan pääsisikään.

– Marjanviljelijät ovat luvanneet useimmille ulkomaalaisille, että seuraavana vuonna taas jatketaan. Mielestämme olemme vastuussa näistä antamistamme lupauksista. Tuhannet perheet ovat lähes kokonaan ulkomailta saatavien tulojen varassa, kun sosiaaliturvaa lähtömaassa ei juuri ole.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan marjatilojen heikkoa palkkaa moititaan aiheesta. Palkat perustuvat maaseutuelinkeinojen työehtosopimukseen. Liiton mukaan suoriteperusteinen työ toisaalta mahdollistaa ”ahkeralle työntekijälle usein varsin hyvät palkkiot”. Liitto muistuttaa, että työn hinta vaikuttaa ratkaisevasti marjojen hintaan. Työn osuus tuotantokustannuksista on 60-70 prosenttia.

– Nykyiselläänkin marjojen hintoja arvostellaan. Lisäkustannuksia ei haluta, koska pienetkin muutokset näkyvät marjojen myyntihinnoissa voimakkaasti. Alamme menestyksen kannalta on myös tärkeää, että pystymme säilyttämään kilpailukyvyn suhteessa tuontimarjoihin. Koska hinnoilla on vaikea kilpailla, on kilpailuetua pyrittävä saamaan kilpailukykyisellä laadulla, joka sekään ei ilmaiseksi synny.