Teollisuusliiton mukaan yhteisöveron alennus ei ole oikea lääke Suomen talouden ongelmiin eikä veronkevennys vahvista myöskään teollisuuden kasvuedellytyksiä, koska sen vaikutukset investointeihin ja uuden henkilöstön palkkaamiseen ovat vähäiset ja toteutuvat hitaasti.

– Erityisesti teollisuusyritysten toimintakulttuuria on leimannut jo pidemmän aikaa epäsuhta osingonjaon ja investointien välillä. Tähän talouskasvun kannalta epäterveeseen tilanteeseen yhteisöveron alennus ei tuo muutosta.

– Yritykset kanavoivat suuren osan veronalennuksesta seuraavasta kannattavuuden noususta osinkoihin, ei investointeihin. Näin toivotut dynaamiset vaikutukset jäävät toteutumatta, kannanotossa sanotaan.

– Vaikutuksiltaan se jää lähinnä tulonsiirroksi yritysten omistajille. Yritysten verotukseen liittyvä toimintaympäristö on jo Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyinen. Investointien ja kasvun kannalta tehokkaampia toimia ovat investointikohtaisesti päätettävät täsmätoimet, joiden vaikuttavuus on todennettavissa, Teollisuusliitto kommentoi.

Kannanotossa muistutetaan, että yhteisöveron alennus vähentää julkisia tuloja 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Päätös lisää säästöpaineita julkisessa taloudessa.

– Miljardiluokan tehottomien veronkevennysten jakaminen yrityksille samaan aikaan, kun julkinen talous velkaantuu voimakkaasti, on vastuutonta.

AKAVAN Erityisalat taas huomauttaa, että hallitus on heikentänyt suomalaisten hyvinvointia laajoin sopeutustoimin, ja tutkimukset kertovat heikentyvästä tulevaisuudenuskosta.

– Suunnanmuutokselle on tilausta. Kehysriihen päätösten on vahvistettava kansalaisten toimeentuloa ja uskoa siihen, että kouluttautuminen ja työnteko kantavat tulevaisuudessakin, kannanotossa sanotaan.

– Julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Hallituksen tähänastiset keinot ovat kuitenkin olleet yksipuolisesti leikkaavia ja osuneet erityisen kipeästi julkiseen sektoriin ja järjestöihin, jotka turvaavat hyvinvointia ja osallisuutta.

Järjestön mukaan hyvinvointia rapauttavat leikkaukset heikentävät luottamusta ja johtavat pitkällä aikavälillä kasvaviin kustannuksiin. Erityisesti nuorten tulevaisuususko on heikentynyt, kuten Nuorisobarometri ja Sitran Tulevaisuusbarometri osoittavat. Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät myös suoraan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada apua.

– Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja täydentävät julkisen sektorin turvaverkkoa tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ja kunnat kamppailevat resurssipulan kanssa.

Kuntaliitto on todennut, että kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen toiminnan supistumisesta syntyviä aukkoja.

KANNANOTON mukaan kehysriihessä on turvattava koulutuksen rahoitus kaikilla asteilla.

– Koulutukseen panostaminen ei ole menoerä vaan investointi, joka vahvistaa maan henkistä pääomaa, tuottavuutta, työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä.

– Hallituksen on varmistettava, että korkeakoulutuksen laajentamista koskevat tavoitteet toteutetaan riittävällä rahoituksella. Ilman lisäresursseja esimerkiksi aloituspaikkojen lisääminen heikentää opetuksen laatua ja kuormittaa henkilöstöä ja opiskelijoita.

Akavan Erityisalat yhtyy keskusjärjestö Akavan vaatimuksiin työhyvinvoinnin vahvistamisesta ja psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä.

– Jäsentutkimuksemme osoittavat, että työelämän kuormitus on monilla aloilla kestämätöntä. Kehysriihessä on tehtävä päätöksiä, joilla vahvistetaan työkyvyn tukemista ja tiukennetaan kuormitusta koskevaa sääntelyä.

Työhyvinvointiin panostaminen vähentää sairauspoissaoloja, ehkäisee työkyvyttömyyttä ja säästää pitkällä aikavälillä merkittävästi julkisia varoja.

– Kehysriihessä on tärkeä palauttaa suomalaisten luottamus tulevaisuuteen. Se onnistuu vain tekemällä päätöksiä, jotka rakentavat kestävää kasvua ja hyvinvointia – eivät murenna niitä.