Politiikka
18.11.2022 08:18 ・ Päivitetty: 18.11.2022 08:18
Lindéniltä kiitosta hallituksen päätökselle: ”Erittäin tärkeää lääketieteellisen tutkimuksen ja potilashoitojen kehittämiseksi”
Kansanedustaja, entinen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén kiittää tiedotteessaan hallituksen päätöstä, jolla esitetään lisärahoitusta maamme viittä yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille.
116 miljoonan euron rahoitus varataan jo aikaisemmin päätetyn hyvinvointialueiden rahoituksen ulkopuolelta.
– Tämä on erittäin tärkeää lääketieteellisen tutkimuksen ja potilashoitojen kehittämiseksi, jossa yliopistollisten sairaaloiden rooli on aivan keskeinen. Esimerkiksi HUSin sairaaloissa on tehdyn selvityksen mukaan otettu vuosittain käyttöön kliinisen tutkimuksen perusteella jopa 70 uutta hoitoa lääketieteen eri erikoisaloilla. Tämä hyödyttää suuresti potilaita ja yliopistosairaaloista hoidot leviävät koko terveydenhuoltoon, Lindén toteaa tiedotteessaan.
Lindén muistuttaa, että sote-uudistuksen toteutuksen alkaessa 1.1.2022 on yliopistollisia sairaaloita ylläpitävillä hyvinvointialueilla käytössä lähtötilanteessa rahoitus, jolla kunnat aikaisemmin joutuivat rahoittamaan tutkimusta ja opetusta yli suoran valtionrahoituksen. Nyt päätetyltä lisärahoituksella turvataan Lindénin mukaan jatkuva rahoitus.
– Jo aikaisemmin tehdyllä päätöksellä sisältyy vuoden 2023 talousarvioon 20 prosentin kasvu valtion terveystieteellisen tutkimuksen erilliseen rahoitukseen, jonka pääasiallisia saajia ovat olleet yliopistolliset sairaalat.
– Toinen tärkeä asia on hyvinvointialueiden tarveperäiseen rahoitukseen siirtymisessä vuoteen 2029 mennessä sisältyvä niin sanotun siirtymätasauksen muutos, jolla minkään alueen tarveperäinen rahoitus asukasta kohti ei voisi suhteellisesti pienentyä 50 euroa enempää nykyiseen rahoitukseen verrattuna. 50 euroa tarkoittaa noin 1,3 prosenttia koko sote-rahoituksesta, joka on noin 3800 euroa per asukas. Aikaisempi raja oli 100 euroa per asukas, joten kyseessä on merkittävä muutos esimerkiksi Uudellamaalla. Rahoitus kasvaa kaikilla hyvinvointialueilla, mutta kasvu on suurempi alueilla, joilla sairastavuus on suurinta ja hitaampaa alueilla, joilla väestö on terveintä, Lindén sanoo tiedotteessaan.
Hän toteaa myös, että kunnat ovat selvästi alibudjetoineet vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen, esimerkiksi Varsinais-Suomessa kyse on 70-80 miljoonasta eurosta.
– Tämä tulee huomioida laadittaessa hyvinvointialueiden vuoden 2023 talousarvioita. Rahoitus tulee myöhemmin kokonaisuudessaan hyvinvointialueille kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten valmistuttua ja siksi ei tämän perusteella pidä tehdä virheellisiä palveluiden leikkauksia. Kyse on noin 3-4 prosentista hyvinvointialueiden budjeteissa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.