Eduskunnassa on tehty myös yli sadan kansanedustajan lakialoite, joka vapauttaisi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten palkkaamista. Allekirjoittajissa on liki kaikkien puolueiden kansanedustajia, joitakin myös SDP:stä.

Viimeksi tänään Rakennusliitosta on vastustettu voimakkaasti tarveharkinnasta luopumista.

Työministeri Jari Lindström (s.) totesi tänään Demokraatille eduskunnassa, että tarveharkinnasta luopumista ei edistetä.

Vastaus tarveharkinnan höllennyksiin on samankaltainen.

– Sanon edelleen, että se on siellä (hallitusohjelmassa) ja minä istun sen päällä, hän vastaa.

Lindström on päättänyt kutsua työmarkkinakeskusjärjestöjen, keskeisten liittojen ja ministeriöiden edustajat pyöreän pöydän keskusteluun työvoiman maahanmuuton lupaprosessien kehittämisestä.

Tavoitteena on muodostaa yhteinen tilannekuva, mitkä ovat ulkomaisen työvoiman tarpeet Suomessa.

– Yksi taho puhuu yhdestä kulmasta ja toinen toisesta. Minä haluan, että nyt käydään saman pöydän ääreen. Ensinnäkin hahmotetaan, mikä on tilannekuva, mitä tarkoittaa tarveharkinta, mitä tarkoittaa, kun siitä luovutaan. Mitä siitä seuraa? Esimerkiksi mitä työsojelupiirit tekevät sen jälkeen, kun on luovuttu, Lindström luettelee.

– Meillä on nyt ihan tuore tapaus, Uudenmaan elyn päätös siitä, että rakennusalan puolelta tarveharkinnasta luovuttiin, mitä siitä seurasi. Haluan tietää sen, jotta tulee tilannekuva oikeaksi. Tämä ei ole sellainen tilaisuus, jossa tehdään jotain päätöksiä, vaan tämä on enemmän tilaisuus, jossa käydään asioita läpi, Lindström kuvaa.

Hän toteaa, ettei halua kaivaa esiin vain tarvehankinnasta syntyviä ongelmia.

– Minä haluan saada oikeaa, ajantasaista tietoa ja myös että kaikki tietävät sen saman ajantasaisen tiedon.

Vaikkei aio tarveharkinnasta luopumista edistää, Lindström sanoo menevänsä keskustelemaan avoimin silmin.

– Keskustelua käydään koko ajan sillä lailla, että joku sanoo, että luovutaan siitä (tarveharkinnasta). Silloin samaan aikaan pitäisi sanoa, että ok, kaikki tietää että meillä on harmaata taloutta, meillä on alipalkkausta. Niistä pitää puhua yhtä aikaa.

Lindströmin mukaan tarveharkinnan vapauttaminen johtaisi siihen, että suomalainen duunari saa vastaansa lukemattomat ulkomaiset työntekijät tai vähintäänkin tämä on riski.

Hän jatkaa, että Rakennusliitosta on kerrottu hänelle, ettei ongelma ole EU-alueelta tulevat työntekijät siinä tapauksessa, jos suomalaiset eivät riitä. Sen sijaan ongelma olisivat EU:n ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevat.

– He eivät näe tarvetta avata sitä kolmansiin maihin. Siinä on nimenomaan riskit olemassa sille, että ihmisten hyväksikäyttö lisääntyy. Siellä on muun muassa tällaisia tapauksia, olen kuullut, että maksetaan tessin mukainen palkka ja nämä ihmiset joutuvat maksamaan jollekin välittäjälle sen rahan, Lindström sanoo.

Suomessa työmarkkinoilla käydään ja käynnistellään paraikaa liittokierrosta. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden neuvottelut ovat käynnistyneet tahmeasti.

SAK:stakin on jo paheksuttu, että Metsäteollisuus on kieltäytynyt neuvottelemasta Paperiliiton kanssa palkankorotuksista.

– Näyttää siltä, että työnantajapuoli pyrkii ajamaan nollakorotuksia kaikille aloille, mutta nollakorotuksilla ei sopimuksia SAK:laisille aloille synny, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painotti tänään.

Lindström sanoo seuranneensa Metsäteollisuuden ja Paperiliiton tilannetta vain julkisuuden kautta.

– En tiedä, mitä siellä tapahtuu. En oikeastaan muuta voi sanoa kuin että palaisivat pöytään ja neuvottelisivat sopimuksen, koska kaikki odottavat sitä.

Kun ollaan siirtymässä liittokierroksiin yksi luonnollinen puheenaihe on se, millaista tietoa hallitus jatkossa työmarkkinoilta saa oman politiikkansa tueksi.

Onko tilanne tyydyttävä?

– Siihen en ota kantaa, onko se tyydyttävä vai epätyydyttävä, mutta se, että nyt ollaan tässä tilanteessa, johtuu tietenkin siitä, että nyt ei tehdä enää keskitettyjä sopimuksia.

– Tämä on oppiprosessi myös heille. Tupojen aika on ohitse ja nyt pitää pystyä liittotasolla asiat sopimaan.

– Nimenomaan senkin takia, että ei ole enää keskitettyjä, hallitus pysyy vähintäänkin kilometrin päässä näistä pöydistä. Eli todella kaukana. Mutta totta kai vuoropuhelu, mikä on ihan normaalia työmarkkinajärjestöjen ja liittojen kanssa, totta kai sitä käydään. Mutta nyt kun me olemme tässä prosessissa, ei minulla ainakaan ole eikä hallituksella ole mitään halua sotkeentua. Mutta totta kai ajatuksenvaihto on jossain vaiheessa ihan paikallaan, että missä mennään.