Aktiivimalli 1 alentaa työttömyysetuutta 4,65 prosenttia, jos työtön ei kykene täyttämään vaadittua aktiivisuusehtoa. Aktiivimalli 2:ssa työttömän olisi haettava noin yhtä työpaikkaa viikossa työttömyysetuuden saadakseen. Jos tämän lyö laimin ilman riittävää syytä työttömälle napsahtaisi 60 päivän korvaukseton karenssi.

Työministeri Jari Lindström (sin.) toteaa nyt, että kakkosmallin julkisuudessa kommentoitu versio on ollut lausuntokierroksella oleva versio.

– Olemme katsoneet sen sisältöä, sehän voi olla aivan jotakin muuta kuin mitä on ollut lausuntokierroksella. Totta kai niihin lausuntoihin on reagoitu. Tästä sisällöstä ei ole mitään vielä päätetty eikä oikeastaan ole lyöty mitään tasan tarkkaa aikatauluakaan sen suhteen, Lindström sanoo.

Onko siis mahdollista, että aktiivimalli 2 perutaan kokonaan?

– En lähde mieluummin arvioimaan yhtään mitään sen kohtalosta, tuleeko vai eikö. Meillä on ollut se yhden kerran kilpailukykyministeriryhmässä vasta, että siinä vaiheessa ollaan. Sen sisältö vaikutti hyvältä, enempää en voi avata.

Toisaalta Lindström sanoo myös, ettei hallitus ole tällä hetkellä vetämässä kakkosmallia pois.

– Mutta korostan, että se mitä työmarkkinajärjestöt ovat kommentoineet sisällöllisesti oli lausuntokierroksella oleva malli ja se ei ole välttämättä samansisältöinen nyt, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan nyt on sovittu myös, että työmarkkinaosapuolten kanssa jatketaan vuoropuhelua. Tapaaminen on lähipäivinä ja siitä oli puhetta perjantaina Kesärannassa hallitus-trion ja Lindströmin tavatessa SAK:n johtoa.

Lindströmin mukaan hallitus ei peru jo voimaanastunutta aktiivimalli ykköstä. Sen toimimista seurataan ja sitä rukataan. Ministeri viittaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä työstössä olevaan ohjeistukseen etuuksien maksajille. Sen odotetaan selventävän ja tarkentavan muun muasa sitä, miten työttömän aktiivisuutta seurataan.

– Sieltä lähtee ohjeistus, mitä kaikkia toimenpiteitä katsotaan aktiivisiksi toimenpiteiksi.

Isoiksi ongelmiksi on nähty muun muassa aktiivimallin alueellinen eriarvoisuus. Kaikkialla töitä tai kouluttautumismahdollisuuksia ei ole yhtä lailla tarjolla. Vaikka osoittaisi aktiivisuutta, työttömyysturva saattaa silti joutua leikkuriin, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla.

Lindströmin mukaan aktiivimallin ongelmat kulminoituvat siinä, että vaikka työtön olisi kuinka aktiivinen, saattaa käydä niin, ettei hän saa työtä tai pääse muihin toimiin aktiivisuutensa osoittamiseksi.

– Kun minä olen keskustellut tästä niiden kanssa, jotka tätä vastustavat, suurin osa ei vastusta sitä, että tulee sanktio, jos on passiivinen. Mutta sitä vastustetaan, jos teet kaikkesi ja silti (sanktio) tulee. Se todetaan totta kai epäoikeudenmukaiseksi ja niin minä olen itsekin sanonut. Toivon, että se menisi siihen suuntaan, että kaikille annettaisiin mahdollisuus näyttää aktiivisuutensa ja sen jälkeen, jos vieläkään ei pysty siihen, sitten tulee sanktio, Lindström sanoo.

– Minä sanoin, kun ensi kerran kuulin aktiivimallista salissakin, että ei voi olla niin, että jos ihminen tekee kaikkensa, että silti tulee sanktio.

Ministerin toiveet eivät tietenkään paljon työtöntä lohduta.

Lupaatteko tähän muutoksen?

– Minä en voi luvata yhtään mitään, mutta minä näen tämän asian näin. Minä olen tätä puhunut koko ajan ja tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys.

– Uskon, että tämä voidaan saada parempaan suuntaan kuin laki oli eduskunnasta lähtiessään. Nyt tehdään niitä toimenpiteitä ja ennen kaikkea seurataan sitä, mitä tulee tapahtumaan. Ratkaiseva hetki on huhtikuussa, kun tulee ensimmäiset ihmiset, jotka ovat siinä paikassa, jossa lakia sovelletaan. Soveltamisohjeilla on kiire.

Myös sitä on toivottu, että vapaaehtoistyö voisi kelvata aktiivisuuden osoittamiseen.

Lindströmin mukaan aktiivisuuden osoittaminen vapaaehtoistyöllä on ongelmallista, koska  vapaehtoistyön määrittely on hankalaa.

– Kysymys kuuluu, jos laajennettaisiin vapaaehtoistyön puolelle, mitkä vapaaehtoistyöt – kaikkiko, vai jokin tietty järjestö? Tämä ei ole lainkaan yksinkertaista, mutta kyllä me ihan avoimin mielin katsotaan senkin takia, että eduskunta edellyttää meiltä sitä, Lindström sanoo.

Eduskunta velvoitti hallituksen seuraamaan aktiivimallin vaikutuksia.

Sen verran oppositiosta, ay-liikkeestä ja ja työttömiltä tullut kritiikki on jo hallitukseen vaikuttanut, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi jo tammikuun puolivälissä, että työvoimapalveluihin voidaan käyttää viime vuonna säästyneitä työllisyysrajoja. Rahaa on 70 miljoonaa, mutta kaikkia ei ole työvoimapalveluihin luvattu.

Työllisyysmäärärahojen kohdentaminen on Lindströmin mukaankin a ja o.

– Kun puhuun resursseista, en tarkoita, että me rupeamme työntämään TE-hallintoon lisää rahaa. Tarkoitan sitä, että esimerkiksi ostopalveluiden kautta, voitaisiin keventää niin, että TE-hallinnon ihmiset pystyisivät keskittymään olennaiseen. Nyt jos laittaisimme 70 miljoonaa ja palkkaisimme TE-toimistoihin lisää ihmisiä, mitä joutuisimme vuoden päästä tekemään? Me joutuisimme irtisanomaan, koska meillä tulee kasvupalvelut ja TE-toimistot loppuvat.

– Tämä täytyy miettiä fiksusti, että ei tehdä niin, että ensin palkataan ja sitten työt loppuvatkin. Kun puhun resursseista, se voi olla TE-palvelut mutta se voi olla myös ostopalvelut, molempia, Lindström sanoo.