– Suomen julkinen talous on rankasti alijäämäinen ja velkaantuminen on kasvamassa niin paljon, että näyttää siltä, että hallitus joutuu tänä vuonna nostamaan eduskunnan jo hyväksymää velkakattoa.

– Suhtaudun hiukan epäillen siihen, että velkaantuminen loppuu suurilla puheilla tai uusilla laeilla. Kansainväliset esimerkit tästä eivät ole kovin rohkaisevia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sikäläinen lainsäädäntö ei ole velkaantumista lopettanut vaan tuonut monia murheita ja välillä epävakauttakin talouteen, Lindtman sanoi toimittajille eduskunnassa.

Lindtmanin mukana velkaantumisen pysäyttäminen ja julkisen talouden vahvistaminen vaativat ennen kaikkea kasvutoimia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) esitti lakiin kirjattua velkakattoa torstaina Uutissuomalaisen haastattelussa.

ORPON mukaan yhtenä pohjana lakiin kirjatulle velkajarrulle voisivat olla Euroopan finanssipolitiikan kriteerit, jotka tällä hetkellä lähtevät 60 prosentin velkakatosta.

– Suomen velkamäärähän on tällä hetkellä 80 prosenttia eli siihenkin on työtä, mutta jokainen hallitus joutuisi tekemään selkeän suunnitelman miten sinne päästään.

Myös Lindtman mainitsi presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuheen. Hän muistutti Niinistön sanoneen, etteivät dynaaminen talous ja työelämän perusturva ole toisiaan poissulkevia.

– Jos nyt katsotaan, että mikä tällä hetkellä Suomen talouden akuutein haaste on, niin se on työmarkkinakriisi. Tässä jos missä tarvittaisiin enemmän yhteistyötä ja neuvottelua sen ohella, että tarvitaan kasvutoimia tässä ja nyt.

KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi puolestaan pitävänsä Orpon ideaa lakiin kirjattavasta velkakatosta kiinnostavana.

– Ajatus velkakatosta on kiinnostava ja minusta keskustelua siitä kannattaa jatkaa. Yksityiskohtia on tietysti lukuisia. Pelkästään viime vuosien kriisit muistuttavat meitä siitä, että yllättävienkin tilanteiden varalle tuonkin lainsäädännön pitäisi löytää ratkaisut. Siksi pidän välttämättömänä, että emme puhuisi vain velkakatosta vaan myös veroista, menoista ja talouskasvusta.

– Tälle hyvä paikka olisi presidentti Niinistön perintö eduskunnalle, ajatus työryhmästä, jossa ylivaalikausien ja puoluerajojen sopisimme yhteiset säännöt taloudelle, Saarikko sanoi.