Lindtman korosti, että EU:n tulisi ulkopolitiikassaan olla ”edes itsensä kokoinen toimija maailmalla, ja tämä edellyttää siirtymistä yhä vahvemmin määräenemmistöpäätöksiin”.

– USA:n ja Kiinan välinen suurvaltakilpailu, digitaaliset palvelut, tekoäly, kriittiset mineraalit, ilmastonmuutos sekä esimerkiksi Draghin ja Lettan papereissa laajasti käsitellyt teemat – on vaikea nähdä näihin vastattavan nykyisen päätöksentekojärjestelmän voimin, Lindtman sanoi puheessaan.

Tiedotteen mukaan hän käsitteli laajasti myös Suomen asemoitumista EU:n sisällä, Ukrainan tilannetta, tulevaa MFF-rahoituskehystä sekä kasvu- ja ilmastopolitiikkaa.

– Me tarvitsemme enemmän, emme vähemmän Eurooppaa.

Samana vuonna Suomesta tuli unionin jäsen.

– Suomen EU-jäsenyys on tullut varttuneeseen ikään. Olemme 30 vuotta olleet jäsen arvoyhteisössä, joka on niin omalla mantereellaan kuin ulkosuhteissaan puolustanut demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia, hän sanoi.

Lindtman muistutti, että EU-jäsenyys oli Suomelle sekä talous- että turvallisuuspoliittinen valinta.

– Kauppa- ja kilpailupolitiikan jättiläisenä olemme yhdessä Eurooppana piirtäneet syvän jäljen kansainvälisen talouden lähihistoriaan kylmän sodan lämmettyä 1990-luvun kehitysoptimismiksi, vauhdikkaaksi talouskasvuksi, kiihtyväksi kansainvälistymiseksi sekä Euroopan syvemmäksi integraatioksi. Tänään tilanne on tyystin toinen, mutta valintamme entistä ajankohtaisempi ja EU:n rooli tärkeämpi, hän linjasi puheessaan.

YHTEISTEN ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjausten sekä määräenemmistöpäätösten lisäksi Lindtman peräänkuulutti laajempia ja radikaalisti paremmin toimivia sisämarkkinoita ja unionin talouden sekä omien varojen vahvistamista.

– Neuvotteluihin EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä tiivistyvät lähivuosien merkittävimmät kysymykset. Neuvotteluista saattaa tulla hyvinkin vaikeat. Ratkaisun hetket voivat olla edessä kevätkesällä 2027 eli juuri eduskuntavaalien jälkeen, mutta ennen seuraavan hallituksen muodostamista. Ratkaisu voi hyvin siirtyä myös seuraavalle hallitukselle, hän kommentoi puheessaan.

Lindtman esitti, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsuisi vielä tämän syksyn aikana puolueet neuvottelemaan yhteisistä rahoituskehyksen MFF-tavoitteista.

– Suomen näkökulmasta keskeisiä elementtejä tulee olla vahva oikeusvaltioperiaate, jonka myötä rahoituksen ehdollisuutta on vahvistettava edelleen ja laitettava keskeisiä eurooppalaisia arvoja vastaan rikkovat valtiot paremmin kuriin. Vahvistaminen on myös tärkeä askel valmistauduttaessa EU:n edelleen laajentumiseen, Lindtman sanoi.

Yleislinjauksena hän totesi, että Suomen etujen mukaista olisi ohjata vähemmän EU-rahaa vanhaan ja säilyttävään, mutta enemmän kestävään kasvuun, uudistumiseen ja puolustukseen.