Lindtmanin mukaan esityksestä puuttuvat aidot kasvu- ja työllisyystoimet. Hallituksen esittelemä kasvupaketti ei siis hänen mielestään vakuuta.

– Suomi olisi nyt tarvinnut aitoa korjausliikettä, kun nyt on nähty tämän hallituksen tulokset. Suurista puheista huolimatta loppua velkaantumiselle ei näy, Lindtman toteaa Demokraatille.

Lindtmanin mielestä hallitus laiminlyö edelleen kasvutoimet erityisesti rakennusalalla, mikä uhkaa vetää koko Suomen taloutta alas.

Lindtman viittaa ainakin paikallisen sopimisen uudistamiseen, jota hän kutsuu “työelämän taksiuudistukseksi” sekä työmarkkinamallin uudistamiseen, joka heikentäisi Lindtmanin mukaan naisvaltaisten alojen tilannetta ja vaikeuttaisi valtakunnansovittelijan työtä.

– Konkurssien määrä uhkaa ylittää jo finanssikriisin aikaisia lukemia.

LINDTMAN kritisoi hallitusta myös arvovalinnoista.

– Kun leikkauksia suomalaisten perusturvaan eli terveydenhuoltoon ja toimeentuloon jatketaan erittäin suurilla saksilla, samaan aikaan hallitus kylvää rahaa omille etupiireilleen. Puoli miljardia on varaa laittaa yksityisen terveydenhuollon tukemiseen. Leikkaukset kohdistuvat tavallisiin suomalaisiin pienyrittäjistä palkansaajiin, lapsiperheistä eläkkeensaajiin, kun suurituloiset ja varakkaat nauttivat jatkossakin tämän hallituksen erityissuojeluksesta, Lindtman katsoo.

Yksityisen terveydenhuollon tukemisella Lindtman tarkoittaa muun muassa hallituksen päätöksiä nostaa Kela-korvauksia. Tässä riihessä päätettiin 70 miljoonan euron satsauksista, ja hallituskaudella summan on tarkoitus nousta 400 miljoonaan euroon.

Lindtman pahoittelee, että Kela-korvauslinjassa näy muutoksia erittäin laajasta kritiikistä huolimatta. Lindtman ei pidä Kela-korvaustoimea vaikuttavana toimena.

Käytännössä rahat valuvat heille, joilla on jo ennestään ollut mahdollisuus käyttää yksityistä terveydenhuoltoa. Kelasta todettiin tänään hallituksen tähänastisista Kela-korvausten nostoista, että hyvätuloisille kohdentui enemmän lisäeuroja kuin pienituloisille. Myöskään hyvinvointialueiden jonoihin lisäyksillä ei luultavasti ole ollut merkittävää vaikutusta.

Riihessä hallitus viesti voimakkaasti sitä, miten sote kuitenkin nielee koko ajan lisää rahaa säästöistä huolimatta. Hallituksesta todettiin myös muun muassa, että verotusta kevennetään painottaen pieni- ja keskituloisia.

LINDTMANIN näkemys on, että kokonaisuutena jo tehdyt ja tulevat leikkaukset osuvat laajalla skaalalla pienituloisiin. Hän nostaa esiin muun muassa asumistuen ja työttömyysturvan heikennykset.

– Eivät nämä päätökset täällä veropuolella millään riitä oikaisemaan tätä tilannetta. Monen suomalaisen ostovoima ja arki on erittäin tiukoilla ensi vuonna.

Lindtman toteaa, että myös pienyrittäjät ovat arvonlisäveromuutosten vuoksi vaikeuksissa.

– Kyllä siinä on monella pienyrittäjällä erittäin tiukat ajat.

– Nyt tehdyn arvonlisäveron jättikorotuksen lisäksi on tulossa lääkkeiden, liikenteen, kulttuurin ja kirjojen jopa neljänkymmenen prosentin korotus 10 prosentin arvonlisäverokantaan eli neljä prosenttiyksikköä. Tässä sakset ovat iskemässä monien suomalaisten ahkerien pienyrittäjien arkeen ja toimeentuloon. Näillä päätöksillä Suomi tuskin nousee.

Hallituksen merkittävä säästötoimenpide on myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kohdistuva, noin 80 miljoonan euron vähennys valtionavustuksiin yhdistyksille ja säätiöille. Se on pois terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä. Lindtman kritisoi tätä.

– Samaan aikaan, kun hallitus kylvää puoli miljardia euroa yksityiseen terveydenhuoltoon, julkisen sektorin hoitojonoja pidennetään eikä lukuisista vetoomuksista huolimatta arvokasta työtä tekevien suomalaisten terveysjärjestöihin kohdistuvia säästöjä valtaosin suostuttu edes kohtuullistamaan, hän ihmettelee.

– Pahoin pelkään, että tästä tulee iso lasku suomalaisille maksettavaksi.

Korjattu kello 23.46 Lindtmanin sitaatista sana verot sanaksi ajat, kuten Lindtman haastattelussakin sanoi.