Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan nyt valmisteltu malli eroaa Suomessa aiemmin kokeilluista selvästi siinä, että se koskee kaikkia elinkeinotoimintaa ja maataloutta harjoittavia yrityksiä.

– Tätä ei pidä mennä vertaamaan aiemmin voimassa olleisiin tuplapoistoihin, koska ne ovat koskeneet vain tehdas- ja työpajatoiminnassa käytettäviä koneita. Tämä koskee kaikkea yritystoimintaa ja myös palvelualoja, mitä pidän tärkeänä, Lintilä sanoi STT:lle puhelimitse.

Hallitus päätti budjettiriihessään, että yrityksille sallitaan määräajaksi kaksinkertaisten poistojen tekeminen kone- ja laiteinvestoinneista. Tuplapoistojen avulla yritykset pystyvät lykkäämään veronmaksuaan, minkä toivotaan vauhdittavan tuotannollisia investointeja.

Poisto-oikeuden tuplaaminen on yksi keino, jolla pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus yrittää tuuppia suomalaisia yrityksiä investoimaan. Investointien kaksinkertaisia poistoja on Suomessa kokeiltu viimeisten kymmenen vuoden aikana kahdesti ennenkin, vuosina 2009–2010 ja 2013–16, ja silloin niiden hyötyjä on moitittu vaatimattomiksi.

Esimerkiksi Sami Grönbergin VATTille tekemän tutkimuksen mukaan vain vähäinen osa yrityksistä hyödynsi tuplapoistoja vuosina 2009–2010. Toisaalta ulkomailta on saatu näyttöä, että korotetuilla poistoilla voi olla merkittävääkin vaikutusta yritysten investointeihin.

Lintilän mukaan tuplavähennysoikeus on vain yksi konsti hallituksen työkalupakissa, ja sen vaikutukset riippuvat paljon yrityksistä itsestään.

– Olen tavannut paljon yrittäjiä, joista osa sanoo, ettei tämä tule olemaan heille ratkaiseva tekijä, osa taas sanoo, että tuplapoistot helpottaisivat heti, Lintilä sanoi. Hän lisäsi, että investointimahdollisuudet riippuvat toki paljon siitä, millaista tulosta yritys tekee.

Tuplapoistojen lisäksi hallitus valmistelee Lintilän mukaan muun muassa keinoja kasvuyritysten henkilöstön sitouttamiseksi ja lisävähennysoikeutta yrityksille, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa.

STT–Raisa Kivilahti-Leppänen