Kokoomuksen puheenjohtajistosta uhottiin viikonloppuna Porissa myös Marinin (sd.) hallituksen kaatamisella.

– Uhkaus voi tarkoittaa vain sitä, että kokoomus on valmis liittoutumaan perussuomalaisten kanssa jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja, Lipponen muun muassa sanoi kirjoituksessaan.

Lipponen myös kirjoitti, että kokoomus oli hallituksessa 2007–2015, jolloin Suomen “kilpailukyky romutettiin”

– SDP edustaa länsimaista sosialidemokratiaa, kokoomus ja elinkeinoelämän herrat ovat viemässä Suomen itäeurooppalaiseen autoritarismiin, entinen pääministeri jatkoi.

– Itse näen kyllä, että oppositiopuolueen ponteva uhkaus hallituksen kaatamisella menee ennemminkin normaalin oppositiopolitikan piiriin. Siihen ainakin itse tällä tavalla suhtauduin, Sanna Marin toppuutteli.

Marinkin noteerasi kuitenkin sen, että “kaiken kaikkiaan viesti kokoomuksen puoluekokouksesta oli kyllä hyvin synkkä”.

– Itse kyllä varmasti näkisin myös näin, että suomalaiset ihmiset kaipaavat myös toivon näkymiä ja näkymiä siitä, miten asioita ratkaistaan eikä vain pinottuja ongelmia. Hallitus pyrkii ratkaisuja tilanteeseen löytämään. Olemme poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa yhä. Meidän on pakko tässäkin tilanteessa pyrkiä toimimaan niin, että vauriot jäisivät pieniksi ja että tästä selviäisimme ja saisimme ihmisille myös niitä toivon näkymiä siitä, että meillä on edessämme valoisampi tulevaisuus.

Oma käsityksensä kokoomuksen puoluekokouksen viestistä Marin kertoi liittyvän puhtaasti puheenjohtajan ja vastavalitun puoluejohdon puheenvuoroihin.

– Se on kansalaisten tehtävä arvioida omalta osaltansa nämä puheenvuorot. Oppositiopuolue tietenkin toimii oppositioroolista käsin ja en pitänyt niinkään yllättävänä näitä viestejä, joita sieltä tule tavoitteista kaataa hallitus. Mielestäni se on aika tavanomaista oppositiopolitiikan tekemistä enkä itse sitä sen kummemmin kavahtanut. Hallitus keskittyy omaan tekemiseensä ja toimintaansa.

Marin lisäsi, että pyrkii käymään myös oppositiopuolueiden kanssa keskustelua niistä asioista, jotka vaativat yhteisiä näkemyksiä.

– Ei se politiikan tausta ole aina aivan niin synkkä kuin mitä julkisista ulostuloista annetaan ymmärtää. Esimerkiksi viime viikollakin kokoonnuimme kaikkien eduskuntaryhmien kanssa jälleen yhdessä pohtimaan koronatilannetta ja toimenpiteitä, joita tarvitsemme. Eli kyllä tätä vuoropuhelua parlamentaarisesti yli hallitus–oppositiorajojen on käyty koko korona-aika. Sitä jatketaan tästäkin eteenpäin, Marin painotti.

Marin kertoi tentissä myös toisenlaisesta yhteistyöstä: Kun Suomessa suunnitellaan EU:n elpymispaketin rahojen käyttöä, hallitus on kutsumassa tätä pohtivan vaikuttajafoorumin koolle jo todennäköisesti tässä kuussa. Siihen tulee niin elinkeinoelämän, yritysten, suurimpien kaupunkien ja kuntien kuin työmarkkinajärjestöjenkin edustajia mukaan.

Pääministerin mukaan nyt Suomessa täytyy ensi sijassa hakea kasvun eväitä. EU:n elpymisväline on tässä isona apuna.

Samalla ensi viikon budjettiriihtä ennakoiden on Marinin mukaan tehtävä myös rakenteellisia uudistuksia, joilla hän viittasi työllisyystoimiin, soteen ja esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämiseen.

Hallitusohjelmassa on myös määritelty reunaehdot, joiden puitteissa paikallista sopimista voidaan edistää. Marin sanoi, että soisi, että paikallisen sopimisen kanssa päästäisiin tällä kaudella eteenpäin. Tässä hän suuntasi katsetta työmarkkinajärjestöihin ja vetosi, että ne löytäisivät ratkaisuja.

Marinin mukaan todennäköisesti myös meno- ja tulosopeutusta tarvittaneen, mutta sen aika ei ole vielä ja niistä päätetään kun suhdannetilanne oikenee. Nyt on Marinin mukaan kasvuhakuisen politiikan aika.

Marin kertoi, että hallitus on valmistautunut tekemään tänä vuonna myös lisää lisätalousarvioita, joilla voitaisiin vastata eri alojen tilanteisiin kuten tapahtuma-alan ahdinkoon. Myös kunnat saattavat saada tulevasta lisäbudjetista, joka olisi järjestyksessään kuudes, kipeästi tarvitsemaansa rahaa.

Budjetin menokehyksissä aiotaan pysyä muutoin, mutta välittömät koronakustannukset voivat tehdä poikkeuksen. Tällöin koronaan liittyvien toimien pitää olla kohdennettuja ja tarkkarajaisia.

Kun hallitus budjettiriihessä päättää 30 000 päätösperäisestä lisätyöpaikasta tai näkymästä siihen, pohjana ja kovana ytimenä on Marinin mukaan valtiovarainministeriön laskelma synnytettävistä työpaikoista. Myös muiden ministeriöiden ja tiedeyhteisön ammattitaitoa hyödynnetään laskennassa. Todennäköisesti eri toimenpiteille lasketaan haarukka ja arvio millä aikavälillä työllistyminen tapahtuu.

Politiikan toimittajat palasivat Marinin kanssa myös Kaipolan tehtaan sulkeutumisesta aiheutuneeseen kiivaaseen keskusteluun sekä keskusteluun työajan vähentämisestä.

Marin toisti, että hän esitti taannoin kysymyksen siitä, minkä takia Kaipolan tehdas haluttiin ajaa alas juuri nyt tässä tilanteessa syvässä kriisissä. Hallitus on samalla tehnyt mittavia päätöksiä yritysten ja elinkeinoelämän auttamiseksi.

Marin sanoi, että kysymys heräsi hänelle ja varmaan monelle muullekin tässä tilanteessa. Marinin tietojen mukaan Kaipolan tehdas on kuitenkin pitkällä aikavälillä ollut kannattava.

Marin sanoi senkin, että toki pörssiyhtiö tekee itse omista lähtökohdistaan ratkaisuja ja varmasti paperin kysynnän väheneminen on vaikuttanut päätöksen. Hän peräsikin tehtaan sulkevalta UPM:ltä nyt yhteiskuntavastuuta.

Kaipolan sulkemispäätöksestä ei ollut hallituksessa etukäteistietoa. Siitä luettiin mediasta. Marin vakuutti, että hallitus käy monien yritysten kanssa aktiivista keskustelua.

– Tietenkin jokainen yritys itse arvioi sen, ketä toimijoita haluaa informoida ja millä tavalla, Marin sanoi ja kertoi saaneensa varoituksia monilta muilta yrityksiltä ja monien yritysten suunnitelmista on myös pyritty käymään etukäteen keskustelua.

Tässä mielessä UPM:n tapa toimia Kaipolan suhteen on siis ollut jonkinlainen poikkeus.

Marin sanoi kantavansa huolta Jämsän seudun ihmisten tilanteesta. Valtio muun muassa pyrkii saamaan tehdasalueelle uutta elinkeinotoimintaa, mihin Marin kaipaa UPM:n apua.

Marin tapasi viime viikolla metsäteollisuuden edustajia. Hän uskoo, että metsäteollisuus jatkossa myös investoi Suomeen, vaikka luvassa voi olla myös huonoja uutisia.

Kuumana velloneeseen Marinin käynnistämästä keskustelusta työajan lyhentämistä pääministeri sanoi lukeneensa joitakin arvioita. Niissä ei hänen mukaansa ei ole selvästi luettu, mitä hän SDP:n Tampereen puoluekokouksessa sanoi.

Marin kertasi todenneensa, että kun työn tuottavuus pitkällä aikavälillä paranee, vauraus pitää jakaa paitsi omistajille ja sijoittajille myös tavallisille työntekijöille. Eli tuottavuuden noustessa olisi pidettävä myös työntekijän puolta ja yhtenä keinona tässä voisi olla myös vähentää työaikaa siten ettei työntekijän palkka huonone.

Puhuttaessa reaktioista venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tapaukseen, Marin sanoi Venäjän tilanteen ja kehityksen olevan huolestuttava.

Siitä, että Navalnyi on myrkytetty, on Saksan mukaan kiistattomat todisteet.

Marin sanoi, että nyt odotetaan ja oletetaan, että Venäjä antaisi asiasta täyden selvityksen.  Tätä on peräänkuuluttanut koko Suomen valtion johto ja tämän takana Marin sanoi itsekin seisovansa.

Suomi on Fortumin kautta Uniperin omistaja ja Uniper on mukana Nord Stream II -kaasuputkihankkeessa, jota kautta kaasua virtaisi Venäjältä Eurooppaan. Hanketta on nyt muun muassa Saksassa vaadittu jäihin. Tästä asiasta hallitus ei ole Marinin mukaan Suomessa vielä keskustellut.

Marin ennakoi, että asia puhuttanee hallitusta kuin ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa tp-utvaa, jossa on mukana tasavallan presidenttikin.