”Ihmisten perustuslaillinen oikeus sosiaaliturvaan vaarantuu, jos maksatuksen ongelmaa ei pystytä ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti”, toimitusjohtaja Sanna Alamäki kirjoittaa YTK:n sivuilla.

YTK:ssa on yli 460 000 jäsentä. Jäsenistön työttömyysprosentti on tällä hetkellä 8,5 %.

”YTK:n jäsenistölleen tekemien kyselyjen perusteella on syytä odottaa, että YTK:lle tulee huhtikuun aikana käsiteltäväksi yli 100 000 hakemusta. Nykyisin järjestelyin tällainen hakemusmäärä saadaan käsiteltyä ensi vuoden alkuun mennessä. Jos kolminkertaistamme käsittelijöiden määrän, olisi käsittelyaika rekrytoinnin ja perehdytyksen jälkeen yli 100 päivää, mikä yhä ylittää lainsäädännössä asetetun rajan päätösten antamiselle (30 päivää).”

”Lyhyessä ajassa ei ole mahdollista lisätä nyt tarvittavaa määrää käsittelijöitä. Samalla elämme aikaa, jossa on jatkuvasti riski sille, että YTK:n työntekijöitä sairastuu. Tyypillisesti käsittelemme vuodessa noin 40 000–50 000 ensimmäistä hakemusta. Nyt olemme siis kohtaamassa yhden kuukauden aikana kahden vuoden työt. Päälle tulevat vielä kuukausittaiset 130 000 jatko- ja sovitteluhakemusta.”

Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula muistuttaa puolestaan blogissa, että työttömyyskassoja valvoo Finanssivalvonta ja jokaisella työttömyyskassalla ovat tarkat säännöt sekä tasoitusrahastot, joilla varaudutaan juuri tällaisiin tilanteisiin.

”Ja vaikka olemme historiallisestikin poikkeuksellisessa tilanteessa, työttömyyskassojen palvelut on rakennettu nimenomaan tällaisia tilanteita varten. YTK:n ilmoitus herättää huolta myös muiden kassojen jäsenissä, joissa asiat on hoidettu hyvin.”

Rantamaulan mukaan YTK:n aggressiivinen ja osin harhaanjohtava markkinointi on tuottanut vuosien mittaan valtaisan jäsenkasvun, minkä perusteella moni on valinnut työelämän turvakseen pelkän työttömyyskassan ilman ammattiliittojen palveluja.

”Nyt suuri osa kassan jäsenistä on tilanteessa, jossa mainostettuja palveluja tarvitaan akuutisti. Toivottavasti kassan kylkeen aikanaan perustettu YTK-yhdistys nyt kykenee tarjoamaan jäsenilleen muun muassa riittävän juridisen avun – josta toki pidemmälle menevänä prosessina jäsenen pitää maksaa lisää.”

Rantamaula kirjoittaa, että kassan jäsenen kannalta tilanne on kestämätön, koska jäseneksi on liitytty, jotta kassan lupaamaa tukea ja turvaa saa hädän hetkellä.

”Maksatuksen viivästyminen lisää jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevien murhetta ja huolta. Herää kysymys, onko YTK:lla edellytyksiä jatkaa toimintaansa – puhumattakaan kassaan liittyvästä YTK-yhdistyksestä? Saattaa olla, että tässä yhteydessä puhkeaa vähän suurempikin kupla.”

Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja korostaa, että ammattiliitot kantavat nyt vastuutaan tehostamalla jäsenpalvelujaan muun muassa työttömyysturvaan ja työsuhdeneuvonnan osalta. Samalla liitot ratkovat lainsäädännöllisiä asioita, jotta vaikeassa tilanteessa voitaisiin säilyttää mahdollisimman monta työpaikkaa.

”Lupausten lunastamisen sijaan YTK nostaa kädet pystyyn, pyrkii kaatamaan vastuut valtion ja muiden kassojen syliin. Kaiken lisäksi kassa politikoi vaikealla tilanteella omien intressiensä edistämiseksi.”

Rantamaula kysyy blogissa, olisiko aika antaa arvoa myös sille vuosia tehdylle järjestelmälliselle työlle, jonka toiminnan laatu mitataan nyt.