Lomalla sairastamiseen tulee kuuden päivän omavastuu – SDP ja vasemmistoliitto arvostelevat vuosilomalain muutosta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan täysistunnossa tänään.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen vuosilomalain muutoksesta. Muutokseen sisältyy perhevapaan lomakertymän pieneneminen. Lisäksi lomalla sairastamiseen tulee kuuden päivän omavastuu.

Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vuosilomakertymää siten, että lomaa kertyy vapaan aikana enintään kuuden kuukauden ajalta, kun nykyisin lomaa kertyy koko ajalta.

Lomalla sairastamisen omavastuusta huolimatta työntekijöille turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on kertynyt ansaintavuodelta vähintään 24 arkipäivää.

Hallitus tavoittelee vuosilomalain muutoksilla julkisen talouden säästöjä.

Vasemmistopuolueet ovat kritisoineet vuosilomalain muutosta erityisesti siltä osalta, että se lyhentäisi vuosilomien kertymistä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla.

SDP:n ja vasemmistoliiton mukaan ehdotus leikkaisi naisten ja äitien etuja, ja uhkaisi kasvattaa sukupuolten välistä palkkakuilua.

Lain on määrä tulla voimaan 1. huhtikuuta.

 

”Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät” – SDP vetosi vielä kerran kovapäiseen hallitukseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion ensi vuoden talousarvion käsittely alkoi eduskunnassa tutuin kuvioin. Hallituspuolueet puolustivat esitystä kynsin hampain, oppositio löysi siitä runsaasti korjattavaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (kuvassa) kiinnitti ryhmäpuheenvuorossa huomiota keskeiseen epäkohtaan hallituksen budjettiesityksessä:

– Yksi huutaa esityksessä poissaolollaan ja sen mukana sydän: esityksestänne ei käy ilmi, miten estämme eriarvoisuuden kasvun, pidämme kiinni yhteisen yhteiskuntamme eheydestä. Ja ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta budjetti on kuin talo ilman lämmintä liettä.

Lindtman muistutti SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viestistä ennen ja jälkeen viime eduskuntavaalien: vientivetoinen kasvustrategia on Suomelle parasta lääkettä.

– Talous kasvaa, mutta leikkaukset jatkuvat. Häviäjiä ovat pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja lapsiperheet, Lindtman luetteli.

Hallituksen oman arvion mukaan kaikkein pienituloisimmilta viedään noin 40 euroa ja suurituloisimmille annetaan noin 400 euroa. Ja tämä on vain yhden vuoden saldo, Lindtman huomautti.

Hän muistutti myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esiintymisestä viime viikolla A-studiossa. Sipilä myönsi tuolloin ensimmäistä kertaa, että hallituksen politiikka iskee eniten pienituloisiin ja lisää eriarvoisuutta.

– Eikö nyt olisi aika tunnustaa, että hallituksen linja kaipaa korjaamista? Eriarvoisuuden kasvu ei ole mikään välttämätön luonnonlaki missään suhdannetilanteessa. Kuten eturivin sosiaalipolitiikan professorimme Heikki Hiilamo totesi, tuloerojen kasvu ei ole väistämätöntä, Lindtman totesi.

Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän painotti ryhmäpuheessa, että suomalaisen yhteiskunnan vakaus on perustunut luottamukseen siitä, että jokainen on arvokas.

– Menestyvän Suomen taustalla on ollut perustavanlaatuinen arvo, joka on pitänyt tämän maan koossa sen vaikeimpina kohtalonhetkinä. Se arvo on oikeudenmukaisuus.

Meno on kuitenkin Lindtmanin mukaan mennyt toisenlaiseksi.

– Samaan aikaan kun pienituloisten leikkaukset jatkuvat, hallitus jatkaa veronkevennysten suuntaamista omille taustaryhmille. Apteekkarit, miljoonaperintöjen saajat ja suurmetsätilojen omistajat voivat nukkua yönsä rauhassa. Eikö tässä olisi jakovaraa, ministeri Orpo?

Hän huomautti, että sen sijaan lähihoitajat, keittäjät, lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat kysyvät, kenelle nyt nähty kasvu kuuluu.

– Reilu vuosi sitten hallitus otti vallan ajaa ensin kaikkien palkansaajien ja sitten julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden lomaetuihin leikkauksia. Nyt sillä on valta perua ne.

Lindtman arveli, että kansakunnan muistiin on jäämässä sivumerkintä: Kokoomus leikkasi opettajien ja hoitajien lomarahoja. Hän vetosi vielä kerran valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.):

– Perukaa lomarahaleikkaus. Ahkerat hoitajat kiittävät, viisaat miljonäärit ymmärtävät. Laittakaa budjettiesityksenne sydän kohdalleen.

Lindtman muistutti, että hallitus on luvannut aloittaa SDP:n pitkään toivoman, tasa-arvon ja työllisyyden kannalta tärkeän perhevapaauudistuksen. Lapsiperheille myönteistä on myös päivähoitomaksujen uudistus, joka vie eteenpäin SDP:n toista pitkäaikaista perhetavoitetta: maksutonta päivähoitoa.

– Onkin vaikea käsittää, miksi ensi vuoden talousarviossa hallitus kaikista väestöryhmistä on päätynyt kiristämään juuri pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotusta. Tämä kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin, myös niihin, jotka eivät saa hyötyä päivähoitomaksujen alenemisesta.

Lindtman laskee, että hoitajan ja huoltomiehen kaksilapsinen perhe maksaa ensi vuonna yli 200 euroa enemmän veroa kuin tänä vuonna.

– Jään kysymään, miksi tällainen ratkaisu tehdään.

Kiitostakin hän jakoi poliisin ja tuomioistuinten lisäresursseista. Näistä hyvistä päätöksistä huolimatta Lindtmanin mielestä budjettiesitys kaipaisi lisää rohkeutta vastata maailman muutokseen ja sydäntä pitää tässä muutoksessa kaikki mukana.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään?

SDP haluaa palauttaa Suomen työlinjalle ja haluaa uudistuksia, jotka lisäävät työtä ja yrittämistä.

– Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja, jotka kääntävät osaamistason nousuun. Ja tämä kaikki on tehtävä kestävällä tavalla ympäristö huomioiden, kansainvälinen vastuumme tuntien. Näissä asioissa ministeri Orpon budjettiesitys kaipaa korjaussarjaa.

Lindtman tarjosi hallituspuolueiden käyttöön SDP:n vastuullisen vaihtoehdon, jossa kasvu kuuluu kaikille.

SDP haluaa uudistaa koulutusta. Puolue nostaisi oppivelvollisuusiän asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti 18 ikävuoteen.

– Koulutuksen keskeyttäminen oppimateriaalikustannusten takia on suurta tuhlausta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa on myös jatkettava. Hallituksen on turha puhua nuoriin satsaamisesta, kun samaan aikaan 20 miljoonan euron leikkaus uhkaa jättää heitteille kipeästi koulutusta ja tukea tarvitsevat nuoret. Koulutukseen on satsattava tosissaan leikkausten sijaan, Lindtman vaati.

Myös työttömyys vaatii SDP:n mielestä edelleen toimia. Työttömyystuki pitää saada aktiivisempaan käyttöön ihmisten työllistämiseksi, kuten olemme jo pitkään esittäneet.

Vaatimuslistalla on myös, että pienten yritysten tukemiseksi arvonlisäverovapaan toiminnan alaraja on nostettava 30 000 euroon ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa tuntuvalla verohelpotuksella.

– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Mitä rajauksella säästetään? Ensi vuonna vaivaiset kymmenen miljoonaa euroa. Se on noin 15 senttiä kuukaudessa jokaista suomalaista kohden. Lapsiin panostaminen on tehokkain tulevaisuusinvestointi, Lindtman korosti.

Eläkeläisköyhyyden torjumiseksi on SDP:n mielestä laadittava kattava ohjelma.

– Eläkeläiset ovat yhteiskunnan voimavara. Heidän aktiivisuudestaan on pidettävä huolta, Lindtman totesi.

Lisäksi SDP haluaa riittävät resurssit luontojärjestöille, toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä Itämeren suojelemiseksi. Pieni lisäys Metso-ohjelmaan on sen mielestä hyvä alku, mutta senkin hallitus ottaa ympäristöministeriön sisältä.

– Kehitysavun tasoa on nostettava, kuten yhteisesti YK:ssa olemme sopineet. On turha puhua tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta tai terrorismin torjumisesta, jos emme ole valmiita itse tekemään omaa osuuttamme, Lindtman huomautti.

Lindtmanin mukaan valtion ensi vuoden budjettiin täytyy tehdä muutoksia, koska siitä puuttuu sydäntä pitää huolta heikommasta.

– Olemme valmiita yhteistoimintaan niin oppositioryhmien kuin hallitusryhmien kanssa, Antti Lindtman tarjosi yhteistyön kättä.

Aamulehden Jouko Jokinen Ylen uudeksi päätoimittajaksi

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson
Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi on nimitetty Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Kuvassa Jokinen Porin Suomi-areenan tilaisuudessa heinäkuussa 2013.

Ylen uudeksi päätoimittajaksi on valittu Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, 58. Hän aloittaa tehtävässä joulukuun alkuun mennessä.

Jokinen on työskennellyt Aamulehdessä vuodesta 2010. Alma Median palvelukseen hän tuli 2001 Helsingin Sanomista. Vuodet 2001-2010 Jokinen työskenteli Satakunnan Kansan vastaavana päätoimittajana ja kustantajana.

Yleisradion hallitus painotti valinnassa nimenomaan Jokisen pitkää journalistista kokemusta.

Ylen uutistoiminnan johtaja vastaa suomenkielisestä uutis- ja ajankohtaistoiminnasta. Hän toimii yksikön vastaavana toimittajana ja Ylen johtoryhmän jäsenenä. Hän raportoi Ylen toimitusjohtajalle Lauri Kiviselle.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan tehtävää on hoitanut 1.6.2017 lähtien Marit af Björkesten vt. johtajana. Häntä ennen paikalla oli Atte Jääskeläinen. Julkisen kohun keskelle joutunut Jääskeläinen erosi tehtävästä toukokuussa.

Aamulehden vastaavan päätoimittajan rekrytointiprosessi käynnistyy välittömästi.

Juttua on päivitetty klo 9.54. Jouko Jokisen kuva lisätty kello 10.04. Pääkuva vaihdettu klo 10.20.

Uusi kirja tuo esiin Johannes Virolaisen roolia kansainvälisessä politiikassa

Kuva: LEHTIKUVA / JORMA PUUSA
Presidentti Mauno Koivisto antaa juhlallisen vakuutuksensa virkaanastumistilaisuudessaan eduskunnassa tammikuun 27. 1982. Vieressä eduskunnan puhemies Johannes Virolainen.

Valtioneuvos Johannes Virolainen (1914–2000) tunnetaan etenkin sisäpoliittisesta roolistaan, mutta Virolaisesta elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto haluaa nostaa esille myös hänen rooliaan kansainvälisen politiikan kentillä.

Virolainen vaikutti muun muassa pitkään Parlamenttienvälisessä liitossa (IPU) ja toimi jonkin aikaa jopa sen presidenttinä.

IPU:ssa Virolainen oli Katajiston mukaan Neuvostoliiton hyödyllinen yhteiskumppani, mutta Suomessa Tehtaankadun suhtautuminen Virolaiseen oli syrjivää varsinkin vuoden 1968 maailmanpoliittisten tapahtumien jälkeen.

Sisäpolitiikassa Virolainen muistetaan varsinkin siirtokarjalaisten asuttamisesta, hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta, koulutuspoliittisista uudistuksista ja maatalousväen aseman puolustamisesta.

Vaikka Virolainen kunnioitti perinteisiä arvoja, hän oli Katajiston mukaan ajatuksiltaan liberaali. Virolainen ei myöskään ollut nurkkapatriootti, vaikka isänmaa hänelle tärkeä olikin.

Suomalaisten täytyi Virolaisen mielestä pitää yllä yhteyksiä niin itään kuin länteen.

– Virolainen piti tärkeänä kertoa maailmalle, että Suomi oli puolueeton länsimainen demokratia, Katajisto sanoo.

Kati Katajiston teos Verraton Virolainen (Otava) julkistettiin tänään.

Keskustelua aiheesta

”On eduskunnan roolin kanssa ristiriidassa, jos avoimuutta ryhdytään vahvasti rajoittamaan” – perustuslakiasiantuntija: Ne ovat julkisia asiakirjoja

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Eduskunta rikkoo vierailijalistakiistassa sekä julkisuus- että arkistolakia, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

– Minusta on aika huolestuttavaa, että eduskunta ei noudata itse säätämiään lakeja. Ja sitä paitsi jättää noudattamatta myös ylimmän tuomioistuimen ratkaisun näkökohdat, Mäenpää sanoo STT:lle.

Korkein hallinto-oikeus määräsi viime joulukuussa listat eduskunnan vierailijoista julkisiksi. Päätöksen mukaan vierailijalistat ovat henkilörekistereitä, joiden julkisuus määräytyy julkisuuslain mukaan. Ne ovat siis julkisia asiakirjoja, Mäenpää sanoo.

– Henkilörekisteriluonne ei rajoita niiden julkisuutta. Se ei estä niiden tulemista julkiseksi.

Rekisteriselosteen mukaan listaan kirjataan vierailijan nimi, vastaanottaja eduskunnassa, saapumis- ja poistumisaika ja vierailijakortin numero.

– Mikään niistä ei ole salassa pidettävä tieto, Mäenpää lisää.

”Ei mitä tahansa tietoa, jonka voisi noin vain hävittää.”

Listojen salaamisen lisäksi Mäenpää pitää ongelmallisena sitä, että eduskunta hävittää tiedot vierailijoista. Eduskunnalla on arkistolain mukaan velvollisuus säilyttää asiakirjoja, jos niillä on merkitystä yleisen tiedonsaantioikeuden ja tutkimustiedon saatavuuden kannalta, Mäenpää sanoo.

– Se ei ole mitä tahansa merkityksetöntä tietoa, jonka voisi noin vain hävittää. Siinä on ihan merkityksellistä tietoa, muun muassa lobbausrekisteriajatuksen ja muutenkin yleisen tiedonsaantioikeuden kannalta.

Eduskunnan toiminta on Mäenpään mukaan myös perustuslain kannalta arveluttavaa.

– Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Tämä demokratia-aspekti edellyttää, että eduskunnan pitäisi olla mahdollisimman avoin toiminnassaan. On eduskunnan roolin kanssa ristiriidassa, jos avoimuutta ryhdytään vahvasti rajoittamaan.

Mäenpää huomauttaa, että julkisuus- ja arkistolain mukaan viranomaisella ei pelkästään ole velvollisuus pitää julkisia asiakirjoja saatavilla, vaan myös tukea oikeutta saada tietoa julkisista asiakirjoista.
– Arkistoinnin perustehtävä on, että julkisuusperiaate voi toteutua.

Hallintojohtaja ei näe perusteita tietojen säilyttämiselle.

Vieraslistoista syntyi viime viikolla kohu, kun Svenska Yle kertoi eduskunnan hävittävän tiedot vierailijoista aina päivän päätteeksi.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio perusteli tällöin lyhyttä säilytysaikaa sillä, että pidemmälle säilyttämiselle ei ole perusteita.

Listaa vierailijoista pidetään Rauhion mukaan vain sen varmistamiseksi, että päivän päättyessä kaikki vieraat ovat poistuneet talosta.

– Kun on kysymys henkilörekisteristä, sellaisen kerääminen ja ylläpitäminen täytyy olla aina jollakin tavoin perusteltua, Rauhio sanoi STT:lle.

STT–JECATERINA MANTSINEN

Sipilän hallitus kyykyttää työttömiä, entiseltä työministeriltä täyslaidallinen: ”Hullun hommaa!”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Entinen työministeri, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov on kirjoittanut harvinaisen tiukkasanaisen päivityksen työttömien kohtelusta. Filatov arvostelee Sipilän hallitusta Facebook-sivuillaan.

Hän huomauttaa, että jatkossa työttömän saattaa olla pakko löytää töitä voidakseen saada täyttä työttömyysturvaa.

”Lueskelen hallituksen esityksiä työttömyysturvamuutoksiksi. En kertakaikkiaan voi ymmärtää esitystä, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä.”

Filatov hämmästelee logiikka, jonka mukaan kolmessa kuukaudessa pitää tehdä kolme päivää työtä, jotta turva säilyy ennallaan. Uhkana on, että turvaa leikataan 4,65 prosenttia.

”Työtön voi hakea töitä tai yrittää päästä palkkatuettuun työhön tai muihin aktiivitoimiin, mutta kaikista näistä leikkauksen estävistä toimista päättää joku muu kuin työtön itse. Hullun hommaa!”

Filatov huomauttaa, kuinka hallitus arvioi, että asumistuki- ja toimeentulotukimenot kasvavat.

”Minä luulen, että moni vaikeasti työllistyvä luovuttaa kokonaan ja siirtyy toimeentulotuelle.”

Keskustelua aiheesta