– Koko toisen asteen koulutus on isojen uudistusten kohteena. Lukiokoulutuksen säilymisen turvaamiseen myös pienemmillä paikkakunnilla on monia perusteita. Se kertoo paikkakunnan elinvoimaisuudesta. Se pitää perheet paikkakunnalla ja lisää kunnan elinvoimaisuutta. Lukioiden keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö yli kuntarajojen on tarpeen, Ihalainen sanoi puhuessaan tänään Pihtiputaan lukion 50-vuotisjuhlassa.

Ihalainen painotti, miten lukiokoulutuksen sisältöä uudistettaessa sirpaletiedon keskellä tarvitaan enemmän kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää oppimista.

– Hyvä, että ilmiöpohjaista oppimista on lisätty niin, että se leikkaa läpi monia lukio-oppiaineita ja asioiden syy- ja seurausyhteyksiä voidaan arvioida. Lukiokoulutus kaipaa lisää mahdollisuuksia tutustua käytännön tekemiseen ja eri ammatteihin. Lukoissa voisi olla myös työelämään tutustumisjaksot – tet-jaksot. Lukiolaisilla voisi olla kummiyrityksiä.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan Ihalaisen mukaan vahvaa yleissivistävää osuutta muun muassa jatko-opintokelpoisuuden varmistamiseksi. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi digitaalisten taitojen, sosiaali- ja vuorovaikutustaitojen ja ongelmaratkaisutaitojen alueella.

– Oikeus erityisopetukseen tulee sisällyttää uudistettavan lukiolakiin. Selvitysten mukaan lukiolaisten
kohdalla tarve erityisopetukseen koskee noin 16% opiskelijoista. Lukioiden ja korkeakoulujen välille tulee rakentaa vahvempi vuorovaikutus. Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä voisi kehittää lisäämällä mahdollisuuksia suorittaa tutkintojen osia ja opintokokonaisuuksia lukioissa.

– Nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja koulutakuun onnistumisen kannalta oppivelvollisuuden- ja oikeuden
ulottaminen maksuttomana koko toiselle asteelle on tärkeää.

Ihalainen totesi Pihtiputaalla, että nykyinen hallitus on heikentänyt monin tavoin opiskelijoiden taloudellista asemaa.

– Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin oli myönteinen asia. Muutos kuitenkin johtaa joidenkin opiskelijaryhmien kohdalla kohtuuttoman toimeentulon heikkenemiseen.

– Menettäjiä ovat yhteisasunnoissa asuvat, puolison kanssa asuvat opiskelijat ja lapsiperheet. Ensi vuonna käyttöön otettava huoltajakorvaus ei riitä kompensoimaan hallituksen tekemiä leikkauksia. Esitys leikkaa
erityisesti kimppa- ja soluasujien asumistukea. Muutos koskee lakiesityksen perustelujen mukaan yli 18 000 opiskelijaa. Opiskelijabarometrin mukaan noin 40 000 opiskelijaa asuu asunnon osissa.

– Hallituksen esitys johtaa myös Pihtiputaalla opiskelija-asunnoissa asuville lukiolaisille huomattavaan asumiskustannusten kasvuun. Hallituksen ei tule kimppa-asunnoissa asuvien opiskelijoiden asumistukea heikentää. Opiskelijoiden taloudellista asemaa on heikennetty jo liikaa muutoinkin.