tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Luokkakokouksen ohjaaja lypsää legendaa — Bodom (2016): Salkkarit-kauhua ja seksiobjekteja

Metsässä. Mörkö vaanii legendan perässä juoksevia nuoria.

Bodominjärven murhat kesällä 1960 hiertävät yhä suomalaisten kollektiivista tajuntaa yhtenä rikoshistoriamme hämärimpänä rikosmysteerinä. Kolmen nuoren edelleen selvittämättömät surmat ja reissulta ainoana elossa palanneen vangitseminen yli 40 vuotta tapahtuneesta ja vapauttaminen heti seuraavana vuonna jättävät spekuloitavaa myös viihteen kolportööreille, joilta näyttää kuitenkin menneen sisu kaulaan.

Nimeämällä elokuvansa pelkäksi Bodomiksi (2016) ja toistamalla tapahtumat uudelleen nykyajassa he voivat väittää jutun vain saaneen inspiraationsa eilisen tragediasta, vaikka he kalastavat läpinäkyvästi vanhan tragedian arkulla. Lopputulos ei kerro mitään puolen vuosisadan takaisesta arvoituksesta muttei kanna omillaankaan.

Taneli Mustonen ohjasi toisella yrittämällään vuosikymmenen katsotuimman kotimaisen elokuvan, keskenkasvuisten miesten sekoilua alleviivaavan räävittömän komedian Luokkakokous (2015). Amerikkalainen viihdelehti Variety näki törkyssä ainesta ja nimesi suomalaisen kymmenen lupaavimman pohjoismaisen ohjaajan joukkoon. Meillä kehujia ei ole jonoksi asti. Eikö kukaan ole vieläkään profeetta omalla maallaan?

ELOKUVA:
Bodom
Ohjaus: Taneli Mustonen
Pääosissa: Mimosa Willamo, Mikael Gabriel, Nelly Hirst-Gee,Santeri Helinheimo Mäntylä
2016, 85 minuuttia
Ensi-ilta 19.8.
Bodom on Mustosen ensimmäinen yritys lunastaa odotuksia. Luokkakokoukselle tulee jatkoa jo kuluvan vuoden puolella. Myös tällä kertaa hän tarjoaa välineensä myös muista kuin elokuvayhteyksistä tutuille nimille. Tämä kuulostaa paperilla ja kotimaisen elokuvan usein teatterimaista näyttelemistä vasten hyvältä, mutta tuottaa käytännössä kankeaa lausumista ja pällistelevää ilmeilyä.

Etenkin räppäri Mikael Gabriel taannee silti elokuvalle jonkin sortin nuoriso-uskottavuutta ja ehkä sellaistakin yleisöä, joka ei muutoin suosisi juttuja. Kaikki tarpovat silti suossa huonon käsikirjoituksen vetäminä, eikä Mustonen vaadi ohjaajana paljon.

Jossain Keski-Espoon metsissä asuu jättiläiseltä vaikuttava mykkä kostaja, joka ei vieläkään siedä mölyävän nuorison hauskanpitoa.

Luokkakokouksen saamia syytöksiä muun muassa räikeästä seksismistä Mustonen torjuu nyt korostamalla Mimosa Willamon ja Nelly Hirst-Geen rooleja myös fyysisinä toimijoina. He määrittävät tahdin, vaikka nilkkimäisillä klopeilla on omia suunnitelmiaan. Parhaiten selviää Santeri Helinheimo Mäntylä, mutta hänelle suodaan vähiten valkokangasaikaa.

Mustosen musiikkivideomaisen muovinen, tirkistelevä tyyli ei vain tue tasa-arvoista ideaa, sillä nuoria naisia kuvataan toistuvasti vähäpukeisina hilluvina seksiobjekteina, kun taas tarinan pojat voivat säilyttää arvokkuutensa. Räppärin pulahdus järveen ei saa alkuunkaan vastaavaa huomiota osakseen kuin juoniaan punovien tyttöjen erogeeniset ruumiinosat jostain vähän kiusallisesta kuvakulmasta.

Varsinaiseen juoneen Mustonen ja toinen käsikirjoittaja Aleksi Hyvärinen ymppäävät mukaan Bodominjärven legendaa niin paljon kuin kehtaavat. Murhaaja on edelleen vapaalla jalalla.

Jossain Keski-Espoon metsissä asuu jättiläiseltä vaikuttava mykkä kostaja, joka ei vieläkään siedä mölyävän nuorison hauskanpitoa. Uskovaisen perheen siveän tyttären paljastuskuvista syntyneestä perhe- ja koulukohusta paisutellaan överi veruke Salkkarit-tasoiseen säikyttelyyn, jossa mukamas tyrmäävät tehosteäänet ja väsyneet yllätyskäänteet työntävät todellisen kauhun järveen.

Shokeeraavaksi lopuksi aiottu huipennus verisine takaa-ajoineen yön pimeydessä luiskahtaa puolestaan juuri sellaiseksi huonoksi vitsiksi, millaiseksi Jussi-voittaja He ovat paen­neetkin (2014) olisi saattanut luiskahtaa ilman JP Valkeapään silmää.

Visuaalisesti Bodom on samasta puusta veistettyä teflonpintaa kuin Luokkakokous, mikä voi tuntua yllättävältä, koska lajityypit ovat kaukana toisistaan. Yhtä teennäisiltä kalskahtavat kuvaus ja valaistus vain korostavat käsikirjoituksen yhtäaikaisesti ali- ja ylikehiteltyä ideaa pimeässä vaanivasta vaarasta, jossa ei ole rahtuakaan jonkin Blair Witch Projectin (1999) alkukantaisuudesta.

Bodomin mahdollisuudet toistaa Luokkakokouksen temppu suuriin massoihin vetoavana elokuvana lienee puolestaan rajallinen, sillä teinikauhuksi typistyvää onttoa kummittelua ei katsota lainkaan vanhemmissa ikäryhmissä. Näin laiskasti kirjoitettuja elokuvia en suosittele nuoremmillekaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vähemmälle huomiolle jääneet huippuelokuvat saavat toisen mahdollisuuden

Kavin kesäsarjassa nähdään muun muassa tanskalaiselokuva Land of Mine.

Helsingissä 2000-luvulla vähentynyt elokuvasalien määrä ja digitalisoituminen on lyhentänyt monien elokuvien kiertoa teatterilevityksessä. Erityisesti pienempien yleisöjen laatuelokuvat jäävät monesti useita saleja vaativien hittien jalkoihin. Elokuvat, joilla ei ole isoa markkinointibudjettia, voivat tippua nopeasti harvoihin näytöksiin ja monille hankaliin näytösaikoihin.

Elokuvateatteri Orionin kesäsarjassa tuodaan esille viimeisen vuoden aikana levityksessä olleita elokuvia, jotka ansaitsevat tulla nähdyksi valkokankaalla. Sarjan elokuvat ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suunnittelijoiden käsin poimimia, nykyelokuvan huippuja. Suomen katsojatilastoissa valtaa pitää amerikkalainen ja kotimainen tuotanto, joten Jatkoaika-sarjaan on nostettu teoksia muista elokuvamaista.

Kesäsarjan kuudella elokuvalla on kullakin kolme näytösaikaa Orionissa. Ensimmäisenä nähdään australialaisen Jocelyn Moorhousen komediallinen kostodraama ”The Dressmaker”(2015), jossa nainen (Kate Winslet) palaa pieneen australialaiskaupunkiin auttamaan äitiään (Judy Davis), jonka terveys alkaa reistailla. (Näytökset ti 27.6. klo 17, to 6.7. klo 18.50 ja ti 11.7. klo 21.)

Hillitty ”Siskokset”(2015) on koskettava elokuva laatudraaman mestarilta Koreeda Hirokazulta. Isän kuolema tuo jännitteitä kolmen tokiolaissiskoksen perheharmoniaan: he joutuvat kohtaamaan uuden sisarpuolensa. (Näytökset to 29.6. klo 17, ti 4.7. klo 18.40 ja to 13.7. klo 20.50.)

Unkarilaisen László Nemesin järisyttävä ”Son of Saul” (2015) sai sekä parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin että Golden Globe -palkinnon. Saul on keskitysleirivanki, jonka natsit ovat pakottaneet siivoamaan kansanmurhan jälkiä. (Ti 18.7. klo 17, to 27.7. klo 21 ja to 10.8. klo 19)

Thomas Vinterbergin 1970-luvun alkuun sijoittuva tanskalaiselokuva ”Kommuuni” (2016) kuvaa kepeästi kommuuniasumisen iloja ja suruja. Tv:n uutisankkuri (Trine Dyrholm) ja hänen miehensä haluavat vaihtelua elämäänsä. (Ke 19.7. klo 17, ke 26.7. klo 19.05 ja pe 4.8. klo 18.45)

Sarjan toisessa tanskalaiselokuvassa nuoret saksalaissotilaat pakotetaan toisen maailmansodan päätyttyä purkamaan Tanskan rannikolle kylvämänsä miinat. Martin Zandvlietin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva ”Land of Mine” (2015) on klassisen eeppinen ja syvästi intiimi, elegantti, mutta ankara. (To 20.7. klo 21, ti 1.8. klo 17 ja  ti 8.8. klo 17)

Pakolaisvirta koettelee pientä Lampedusan saarta Välimerellä italialaisohjaaja Gianfranco Rosin dokumentissa ”Fuocoammare – tuli merellä” (2016). joka voitti Berliinin elokuvafestivaalin pääpalkinnon. (Ti 25.7. klo 18.50, ke 2.8. klo 21 ja pe 11.8. klo 17)

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Uuden Tuntemattoman sotilaan traileri julki

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JUHA MUSTONEN
Näyttelijä Jussi Vatanen nähdään uudessa Tuntemattomassa sotilaassa vänrikki Koskelana.

Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan virallinen traileri, eli lyhyt esittelyfilmi, julkaistiin torstaina.

Puolitoistaminuuttinen traileri alkaa tunnetuilla Hietasen sanoilla ”Mihin täst sit ollenkka lähretä? Vissii helvettii ast.”.

Trailerin voit katsoa täältä.

Vuosina 2016 ja 2017 kuvatun elokuvan pääosia näyttelevät Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen ja Aku Hirviniemi.

Elokuva saa ensi-iltansa 27. lokakuuta 2017.

Louhimiehen ja Jari Olavi Rantalan käsikirjoitus pohjautuu Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan lisäksi myös Linnan Sotaromaaniin, eli klassikkoteoksen alkuperäiseen, sensuroimattomaan versioon.

 

Lätkäelokuvan roolitus julki: Oma poika esittää isäänsä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lauri Tilkanen esittää maalivahti Jukka Tammea tulevassa elokuvassa.

Jääkiekon maailmanmestaruudesta kertovassa 95-elokuvassa Janne Ojasen roolissa nähdään hänen oma poikansa Oskari Ojanen. Muissa pelaajarooleissa nähdään muun muassa Lauri Tilkanen ja Jon-Jon Geitel. Jälkimmäinen tunnetaan paitsi Roskisprinssi-elokuvasta myös Roope Salminen ja Koirat -yhtyeen laulajana. Tuotantoyhtiö julkisti näyttelijät tänään jääkiekon MM-kisojen puolivälierän kynnyksellä.

Tilkanen esittää maalivahti Jukka Tammea ja Geitel Saku Koivua. Geitelin lisäksi ”Tupu-Hupu-Lupu” -ketjun näyttelijöinä nähdään Akseli Kouki Ville Peltosen roolissa ja nuorten SM-liigaa Jokereissa pelaava Kustaa Tuohimaa Jere Lehtisen roolissa.

Ohjaaja Aleksi Mäkelä kertoo, että MM-joukkueen näyttelijävalinnat tehtiin etenkin yhdennäköisyyden, mutta myös jääkiekkotaitojen perusteella.

Leijona-joukkueen päävalmentajaa Curt ”Curre” Lindströmiä esittää ruotsalainen Jens Hultén, joka tunnetaan etenkin poliisisarjasta Johan Falk.

– Jääkiekon ensimmäinen maailmanmestaruus merkitsi suomalaisille paljon, siksi minulle on suuri kunnia näytellä Currea 95-elokuvassa. Rooli on aivan erilainen aiempiin rooleihini verrattuna. Lisähaastetta tuo se, ettei minulla ei ole mitään ulkoisia yhtäläisyyksiä Curreen, Hulten kertoo tiedotteessa.

Elokuvassa ovat mukana myös esimerkiksi suomalaistähdet Laura Birn, Samuli Edelmann ja Mikko Leppilampi.

Trumpista tekeillä elokuva – asialla ohjaaja, joka osaa hätkähdyttää

Kuva: Lehtikuva

Kärkkäästi kantaa ottavista elokuvistaan tunnettu ohjaaja Michael Moore työstää elokuvaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista.

Moore vahvisti Twitterissä työstävänsä dokumenttielokuvaa, josta on julkisuudessa käytetty nimeä Fahrenheit 11/9. Nimi viittaa marraskuun 9. päivään, jona Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos ja Trumpin vaalivoitto selvisi.

– Kyllä, teen elokuvaa saadakseni meidät pois tästä sotkusta, Moore tviittasi liittäen viestiinsä linkin Variety-lehden artikkeliin, jonka mukaan tuottajat Bob ja Harvey Weinstein ovat saaneet elokuvan kansainväliset oikeudet.

Saman tuottajakaksikon yritys tuotti myös Mooren kenties tunnetuimman elokuvan Fahreinheit 9/11. Se kuvasi presidentti George W. Bushin presidenttikautta New Yorkin syyskuun 11. päivän terrori-iskun sekä Afganistanin ja Irakin sotien jälkimainingeissa. Elokuva palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisella palmulla vuonna 2004.

Moore kampanjoi Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan Trumpia vastaan.

Maxim palaa Helsingin elokuvateatterikartalle

Helsingin Kluuvikadulla on ollut elokuvateatteri jo viime vuosisadan alusta, Maxim-nimisenä 1930-luvulta lähtien. Nykyinen rakennus on vuodelta 1974.

Suomen vanhin elokuvateatteri, Helsingin Kluuvikadulla sijaitseva Maxim avaa marraskuussa 2017 ovensa uudelleen Finnkinon luotsaamana. Tarkoituksena on jatkaa Maximin entisellä linjalla esittämällä elokuvateatterissa art-house -painotteista ohjelmistoa. Finnkino ja kiinteistön omistava Ilmarinen remontoivat teatteria ennen elokuvatoiminnan uudelleen aloittamista.

– Olen todella iloinen ja helpottunut, että pääsemme avaamaan Maximin uudelleen yleisölle. Maximin sulkemisen jälkeen Helsingistä on puuttunut aito art house -elokuvateatteri, sanoo Finnkinon toimitusjohtaja Veronica Lindholm.

Maximin kiinteistössä on kaksi elokuvasalia, joista toinen on suojeltu. Ennen elokuvatoiminnan aloittamista molemmat salit kunnostetaan, ja samalla kiinteistön talotekniikkaa uusitaan nykypäivän tasolle suojelun sallimissa rajoissa. Remontti toteutetaan vanhaa teatteria kunnioittaen ja asiakkaita kuunnellen. Suunnitelmien mukaan Maxim-elokuvateatteri avataan uudelleen remontin jälkeen marras–joulukuussa 2017.

Maximin elokuvasalit suljettiin alkuvuonna 2016 remontin vuoksi. Kiinteistöä oli tarkoitus laajentaa ja rakentaa siihen hotelli, jonka yhteydessä elokuvateatteri olisi jatkanut toimintaansa. Ilmarisen ja Kämp Collection Hotelsin yhteishanke osoittautui kuitenkin jatkoselvityksissä liian kalliiksi.

Hotellihankkeen kariutumisen jälkeen Ilmarinen haki tilaan elokuvatoiminnan jatkamisesta kiinnostunutta pitkäaikaista vuokralaista.

Kluuvikadun Maxim on toiminut yhtäjaksoisesti samassa osoitteessa jo vuodesta 1909. Alkuperäisen, upean teatterisalin suunnitteli arkkitehti David Frölander-Ulf ja se avattiin Olympia-nimisenä, mutta vaihtoi nimensä myöhemmin Piccadillyksi. 1930-luvulta lähtien teatteri on toiminut Maxim-nimisenä. Nykyinen rakennus on vuodelta 1974.

Maximissa on kaksi elokuvasalia, joista toinen on museoviraston suojelema. Teatteri hyväksyttiin Europa Cinemas -verkoston jäseneksi vuonna 2014.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta