– Luonnonsuojeluliitto on pettynyt siihen, että hallitus ei edes suunnitelman tasolla aio tehdä riittävää ilmastopolitiikkaa, käytännöstä puhumattakaan, tiedotteessa sanotaan.

Liiton mukaan kesällä lausunnoilla olleiden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisu) ja maankäyttösektorin toimilla täydennetyn energia -ja ilmastostrategian luonnokset osoittavat, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen karkaaminen ei huoleta hallitusta.

Hallituksella olisi kuitenkin yhä mahdollisuus lisätä strategioihin vaikuttavia ilmastotoimia.

Jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, näiden toimien tekeminen jää seuraavan hallituksen harteille.

SUOMEN ilmastopolitiikan suuria haasteita ovat esimerkiksi hiilinielujen romahtaminen ylisuurten hakkuiden takia sekä liikenteen ja maatalouden päästöt, jotka eivät vähene.

Ratkaisut näihin ongelmiin ovat Luonnonsuojeluliiton mukaan olemassa, mutta hallitus on linjannut, että metsätalouden ilmastotoimien ensisijaisena tavoitteena on turvata metsien hakkuumäärät, eikä vahvistaa hiilinieluja.

– Myös liikenteen päästövähennystoimissa on otettu takapakkia, ja tätä alhoa hallitus aikoo syventää entisestään valmistelemalla parhaillaan polttoaineverotuksen keventämistä. Maataloudessa päästövähennyksiin voitaisiin panna vauhtia esimerkiksi satsaamalla kosteikkoviljelyyn, mutta hallitus leikkasi kautensa aluksi tältä rahoituksen, tiedotteessa sanotaan.

– On täysin kestämätöntä, että uusien maankäyttösektorin ilmastotoimien ensisijainen tavoite on metsätalouden hakkuumahdollisuuksien turvaaminen. Metsätaloutta on myös tulevaisuudessa, mutta Luonnonsuojeluliitto esittää, että hakkuita kohtuullistettaisiin noin 55-60 miljoonaan kuutioon vuodessa, kun tällä hetkellä metsiä hakataan yli 70 miljoonaa kuutiota”, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.

LIITON mukaan metsien hakkuutavoitteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa. Nielujen korjaaminen ja hakkuumäärien maltillistaminen vaativat välittömiä toimia, joita Luonnonsuojeluliitto on esittänyt aina maankäytön muutosmaksusta metsälain päivittämiseen ja hiilen sidonnan tukemiseen. Lisäksi puun polton verokannustinta pitäisi karsia.

– Ilman johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä ilmastotoimista tulee jatkuvasti epäoikeudenmukaisempia ja kalliimpia. Näyttää siltä, että hallitus jättää seuraavalle kaudelle kaikki vaikuttavat päätökset, jotka olisi tehtävä nyt. Tämä on täyttä vastuunpakoilua, Nelli Immonen kommentoi.

Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin kansainvälisesti ja kansallisesti. Tavoitteiden saavuttaminen on Luonnonsuojeluliiton mukaan edelleen mahdollista, mutta se vaatii määrätietoisia tekoja, ja myös Suomen talouden kannalta ilmastotoimien tekeminen on kannattavaa.