Keskimäärin luotonantajat kyselivät otteita noin 20 000 päivässä. Rekisteri avautui huhtikuun alussa.

-  Odotamme vielä, mille tasolle otteiden kyselymäärät asettuvat pidemmällä aikavälillä, sanoo rekisterin hankejohtaja Aino Sarakorpi tiedotteessa.

Positiivisen luottotietorekisterin tarkoituksena on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Rekisteriin kerätään tietoja kansalaisten luotoista ja tuloista.

Pankit ja muut rahoituslaitokset ovat ilmoittaneet rekisteriin luottoja yli 11 miljoonaa kappaletta ja noin 150 miljardin euron arvosta. Yli 90 prosenttia 256 ilmoittautuneesta luotonantajasta on ilmoittanut luottoja rekisteriin.

REKISTERI myös auttaa yksityishenkilöitä hallitsemaan omaa talouttaan. He voivat halutessaan asettaa rekisterin avulla itselleen maksutta vapaaehtoisen luottokiellon. Luottokielto suojaa ylivelkaantumiselta sekä voi auttaa esimerkiksi identiteettivarkauden uhreja.

Luottokieltoja on asetettu rekisterin avautumisesta lähtien noin 4  600 kappaletta. Sarakorven mukaan he odottivat, että kieltoja olisi asetettu enemmän.

Positiivisen luottotietorekisterin tiedotteessa kerrotaan, että yksityishenkilöt ovat ilmoittaneet virheellisistä tai puutteellisista luottojen tiedoista. Luottojen tiedot tulevat rekisteriin luotonantajilta eli pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta.

-  Vastuu luottojen ilmoittamisesta ja asiakkaiden neuvonnasta on luotonantajalla. Jos huomaat virheellisiä tietoja rekisterissä, sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä luotonantajaasi tietojen korjaamiseksi, Sarakorpi sanoo.

Positiivista luottotietorekisteriä ylläpitää Verohallinto. Rekisterin tulotiedot ovat peräisin tulorekisteristä, ja ne sisältävät tiedot palkoista, etuuksista ja eläkkeistä. Tulorekisterissä ei ole tietoja pääomatuloista eikä yritystuloista.

Hannu Toivonen/STT