Mielipiteet
30.4.2024 11:00 ・ Päivitetty: 30.4.2024 09:11
Lupaukset koulutuksen erityissuojelusta voi unohtaa – ovatko nämä niitä laarinpohjia, joista pääministeri Orpo puhuu?
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) hallitus päätti kehysriihessään kolmen miljardin lisäsopeutuksista. Nämä sopeutukset eivät kohdennu oikeudenmukaisesti. Tällä kertaa leikkaukset koskevat myös koulutusta.
Jo hallitusohjelmassa päätetyn aikuiskoulutustuen lakkautuksen lisäksi hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa sekä päätti lyhentää toisen asteen maksuttomuutta.
Turhia ovat olleet hallituspuolueiden puheet siitä, että koulutus on hallituksen erityissuojelussa. Ammatillisen koulutuksen 100 miljoonan leikkaus on tarkoitus kohdentaa aikuisiin opiskelijoihin. Heihin, joilla on jo jokin aiempi tutkinto. Eli ensin aikuiskoulutustuen poisto ja nyt tämä leikkaus.
Tiedämme, että Suomessa on työvoimapula ja moni aikuinen tarvitsee osaamisen päivittämistä, lisäämistä ja joskus myös ammatin vaihtamista. Näillä päätöksillä maan hallitus vaikeuttaa osaavan työvoiman saatavuutta. Leikkaus vastannee yli 8 000 tavoitteellista opiskelijavuotta.
Kehyspäätöksessä korostetaan, että leikkaus ei koske oppivelvollisuuden suorittavia tai vailla ammatillista perustutkintoa olevia. Vielä on epäselvää, miten tämä leikkaus kohdennetaan. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei erottele nuoria ja aikuisia, vaan valtionosuusrahoitus on koulutuksen järjestäjälle yleiskatteellinen. Joka tapauksessa osa koulutuksen järjestäjistä tulee saamaan vähemmän rahaa.
Ovatko nämä niitä laarinpohjia, joista pääministeri Orpo puhuu?
TOISEN asteen maksuttomuuden lyhentäminen tuntuu käsittämättömältä. Päätöksen mukaan oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu maksuton oppimateriaali rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta.
Yleensä nuoren toisen asteen opinnot eivät ole valmiit 18-vuotiaana, eivätkä varsinkaan niiden, jotka jostain syystä ovat aloittaneet toisen asteen opinnot myöhemmin. Leikkauksen kustannusvaikutukseksi on laskettu 6 miljoonaa vuonna 2025 ja 12 miljoonaa euroa vuodesta 2026 eteenpäin. Ovatko nämä niitä laarinpohjia, joista pääministeri Orpo puhuu? Voi vain kuvitella minkälaista sotkua syntyy lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, kun parin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen aletaan laskuttamaan ja maksamaan oppimateriaaleista eli esimerkiksi tietokoneista ja ylioppilaskirjoituksista.
Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että hallituksen leikkausten taloudelliset vaikutukset eivät koske vain valtiontaloutta vaan myös kuntia. Kaikki kunnat rahoittavat toisen asteen koulutusta (lukio- ja ammatillinen koulutus) asukasmääränsä suhteessa. Tuo 100 miljoonan euron leikkaus tuo säästöjä kuntatalouteen 57,4 miljoonaa euroa ja valtiontalouteen 42,6 miljoonaa euroa. Oppimateriaalien osalta sekä kunnat että valtio säästävät kumpikin kokonaiset 6 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien rahoitusosuus toisen asteen koulutukseen vähenee siis reilut 60 miljoonaa euroa vuodessa. Voisivatko kunnat käyttää tuon osuuden pehmentämään hallituksen leikkauksia?
Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri Pietarsaaresta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.