Siviilipalvelusvelvollisista noin kolmasosa hakee lykkäystä jossain vaiheessa, arvioi siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen Siviilipalveluskeskuksesta STT:lle. Varusmiehistä vastaavaa dataa ei ole, kerrotaan Puolustusvoimista sähköpostitse STT:lle.

Puolustusvoimien mukaan opiskeluperusteessa taustalla voi olla esimerkiksi toisen asteen opintojen pitkittyminen.

LISÄKSI Puolustusvoimissa on joitakin sellaisia erityistehtäviä, joihin vaaditaan aiempia opintoja. Näitä ovat esimerkiksi oikeudellisen, kirkollisen tai lääkinnällisen alan tehtävät.

Moni siviilipalvelusvelvollinen taas saattaa hakea palveluksesta tukea omille opiskeluilleen tai uralleen ja aloittaa siksi opintonsa ennen palveluksen suorittamista, kertoo Siviilipalveluskeskuksen Reijonen.

-  Kyllä se aika ilmeistä on, että varsinkin nuoremmat ikäluokat hakevat sitä, että ensin opiskelut ja sitten palveluksen suorittaminen, Reijonen kertoo.

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN siviilipalvelus voi olla mahdollisuus saada työkokemusta sekä niin sanottua jalkaa oven väliin.

-  Ihan positiivisesti tietysti suhtaudutaan yleensä tähän lykkäyksen hakemiseen, koska on tärkeää, että nuoret opiskelevat, Reijonen sanoo.

Puolustusvoimat määrää asevelvollisen lähtökohtaisesti aloittamaan varusmiespalveluksen mahdollisimman pian toisen asteen jälkeen.

-  Tämä on sekä asevelvollisen että Puolustusvoimien etu, kerrotaan Puolustusvoimista.

Uudet alokkaat astuvat varusmiespalvelukseen tänään.

VIIME vuonna Siviilipalveluskeskus teki noin tuhat myönteistä lykkäyspäätöstä ja 61 kielteistä. Yhteensä siviilipalvelushakemuksia vastaanotettiin noin 2  300. Joukkoon kuuluu monena eri vuonna siviilipalvelukseen hakeutuneita velvollisia.

Siviilipalveluksen lykkäyspäätösten määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2021 noin 600 velvollista lykkäsi siviilipalvelustaan.

Varusmiespalveluksen aloittamisajan tai palveluspaikan muutosta haetaan samalla lomakkeella, joita Puolustusvoimat vastaanottaa vuosittain noin 7  800. Puolustusvoimat ei kuitenkaan erikseen tilastoi, kuinka moni näistä hakemuksista on koskenut aloittamisaikaa ja kuinka moni palveluspaikkaa.

Siviilipalveluskeskuksen Reijosen mukaan siviilipalvelus aloitetaan keskimäärin hieman vanhempana kuin varusmiespalvelus. Yhtenä syynä on se, että moni siviilipalvelusvelvollinen on alun perin hakeutunut armeijaan: viime vuonna siviilipalvelukseen hakeutuneista miltei puolet oli aloittanut varusmiespalveluksen, Reijonen kertoo.

-  Eli oli astuttu inttiin, ja yleensä siellä ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana oli tullut ajatus, että suoritan velvollisuuteni siviilipalveluksena. Jolloin se siviilipalveluksen aloittaminenkin sitten menee vähän myöhäisemmäksi.

Varusmies- tai siviilipalveluksen aloittamisajan siirtämisen perusteeksi käy opiskelun lisäksi esimerkiksi taloudellisen tilanteen järjestäminen. Se voi tarkoittaa muun muassa töiden tekemistä, koska esimerkiksi velkoja ei juuri pysty palveluksen aikana hoitamaan, Reijonen kertoo.

MYÖS tuore perheenlisäys tai muu henkilökohtainen syy voi olla pätevä peruste lykätä palvelusta.

Palveluksen aloittamisajankohta voi siirtyä myös terveydellisistä syistä, mutta silloin kyseessä on määräaikainen vapautus eli E-palveluskelpoisuusluokkaan määrääminen, ei aloittamisajan muutos. C-luokasta puolestaan puhutaan, kun velvollinen vapautetaan terveyssyistä palveluksesta kokonaan rauhan aikana.

Aloitusajan muutosta voi hakea maksimissaan siihen vuoteen asti, kun velvollinen täyttää 29. Sen jälkeen palvelus on aloitettava, jos ei ole saanut vapautusta terveyssyillä.

TOISINAAN siviilipalveluksen lykkäyshakemuksesta on mahdollista nähdä, että tarve olisi oikeastaan vapautukselle, kertoo Reijonen. Hakija saa silloin kielteisen lykkäyspäätöksen, jossa kuitenkin kerrotaan, miten vapautusta voi hakea.

-  Joskus voi olla elämäntilanne sillä tavalla solmussa, vaikka se ei ole ihan yksinään vapautusperuste, mutta jos on kaikki raha-asiat ja muut asiat sekaisin, niin harvoin terveyskään priimaa on. Tilannetta voi arvioida myös niin, että palveluksen suorittaminen ja normaalista arjesta pois repäiseminen saattaa olla vahingollista velvolliselle ja läheisille, Reijonen sanoo.

Eevi Grönlund/STT