Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on ajautunut tilanteeseen, jossa se uhkaa joutua henkitoreihinsa runsaan puolen vuoden sisällä. Syynä on Venäjän, Valko-Venäjän ja Viron välinen kiista siitä, voiko Viro olla järjestön puheenjohtajamaa.

Järjestö toimii konsensusperiaatteella, joten kiertävän puheenjohtajan täytyy olla kaikkien järjestön 57 valtion hyväksymä. Venäjä ja Valko-Venäjä eivät kuitenkaan ole hyväksyneet Viroa ensi vuoden puheenjohtajaksi, ja Viro ei ole valmis luopumaan ehdokkuudestaan.

Euroopan unionin jäsenmaiden ulkoministerit setvivät vaikeaa tilannetta kokouksessaan viime maanantaina. Suomen pitäisi olla puheenjohtajana vuonna 2025, ja toimitusministeristön ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kuvaili tilanteen vakavuutta kokouksen jälkeen Brysselissä.

Järjestön selviytymisestä tosin on muitakin ajatuksia. Esimerkiksi, että järjestö sinnittelisi tuossa tilanteessa pahimman kriisivaiheen yli erilaisten hallinnollisten poikkeusjärjestelyjen ja muun tekohengityksen avulla.

Etyj operoi useilla politiikkalohkoilla asevalvonnasta ihmisoikeuksiin ja ympäristöasioista terrorismin torjuntaan. Väitöskirjatutkija Johanna Ketola Turun yliopistosta sanoo, että Etyjin mukana menetettäisiin keskeinen työkalu, joka vahvistaa eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria.

Ketola on työskennellyt ennen tutkijan työtään ulkoministeriölle ja EU:n ulkosuhdehallinnolle. Hän uskoo ongelmista huolimatta, että pahimmassakin tapauksessa Etyj korkeintaan näivettyy ja muuttuu yhä vaatimattomammaksi.

Järjestö syntyi vuonna 1994 Budapestissä, kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousten sarja laajeni järjestöksi. Sen toiminnan perustana ovat yhä muun muassa Helsingissä vuonna 1975 järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin eli Etykin päätösasiakirjat.

Etyk oli Suomen ja presidentti Urho Kekkosen suurponnistus, joka symboloi kylmän sodan aikana keskusteluyhteyttä ja pienempien valtioiden rinnakkaiselon mahdollisuutta suurvaltojen kanssa. Puhuttiin Helsingin hengestä.

-  Etyj muuttui 1990-luvun alussa liberaalin kansainvälisen järjestön elementtejä sisältäväksi järjestöksi, jolla on päämaja Wienissä, kenttätoimistoja ja organisatorista kapasiteettia tehdä asioita, Ketola sanoo.

Jos Etyjille ei löydy puheenjohtajaa ennen ensi vuotta, järjestöllä ei ole myöskään hyväksyttyjä operaatioita tai esimerkiksi budjettia palkkojen maksuun.

Muun muassa Saksa on ollut aktiivinen asian ratkaisemisessa, Haavisto kertoi ulkoministerikokouksen jälkeen.

-  Siinä on erilaisia ehdotuksia: voiko Pohjois-Makedonia hoitaa vähän pidempään omaa mandaattiaan, voiko Suomi tulla vastaan ja muuta. Mutta pitäisin parhaana, että vielä löytyisi joku puheenjohtajamaa, joka vuoden 2024 täyttäisi.

Asiaa tuntevien lähteiden mukaan Suomella ei ole halukkuutta ottaa tehtävää liian aikaisin itselleen muun muassa, koska puheenjohtajuus vaatii resursseja ja uuden hallituksen kasaaminen on neuvotteluvaiheessa.

Itävalta olisi ilmeisesti valmis tulemaan viimeisenä vaihtoehtona vastaan, mikä voisi pattitilanteessa tarkoittaa myös teknistä tukea, kuten tilojen tarjoamisen Wienissä. Myös Kazakstan on ollut puheissa, ja se saattaisi olla Venäjälle helpompi vaihtoehto kuin osa muista maista.

Samalla muut joutuvat miettimään, kuinka paljon ne haluavat antaa Venäjälle myöten nykytilanteessa.

Tekijä: Mikko Gustafsson / STT