Kokouksen puheenjohtajana toimi EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini.

Mogherini ehdotti kokouksessa strategista pidemmän tähtäimen asiakirjaa eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä.

– Jos aloite konkretisoituu, meidän täytyy Suomessakin miettiä suhtautuminen siihen. Aika paljon tehdään tällä hetkellä puolustusyhteistyön piirissä, mutta ehkä tavoitteiden kirkastaminen saattaisi olla paikallaan, mutta tästä on vielä poliittinen harkinta Suomessa käymättä, Antti Kaikkonen kuvasi Demokraatille tänään eduskunnassa.

Tarkemmin Kaikkonen ei osaa Mogherinin avausta luonnehtia, sillä edes mitään paperia ei ole vielä käsittelyssä.

– Se oli keskustelunavaus tässä vaiheessa. Katsotaan nyt, konkretisoituuko se jollakin tavalla.

Puolustusministerikokouksessa puhuttiin myös EU:n Nato-yhteistyöstä.

– Natossahan tietysti on sikäli mielenkiintoinen tilanne, että siellä on huippukokous tulossa joulukuussa ja Naton tilanteesta on käytetty aika värikkäitäkin puheenvuoroja viime aikoina, Kaikkonen sanoo.

Hän viittaa luonnollisesti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin haastatteluun The Economist -lehdessä. Macronin mukaan Eurooppa ei voi enää luottaa siihen, että Yhdysvallat puolustaisi liittolaisiaan.

Macronin sanoin Nato on ”aivokuollut” ja Yhdysvaltojen ja sen Nato-liittolaisten väliltä puuttuu koordinointi.

Kaikkosen mukaan puolustusministereitä eivät kuitenkaan Macronin lausunnot puhuttaneet ”isommin”.

– Oletan, että siitä keskustellaan varmaan enemmän Naton sisällä, Kaikkonen sanoo Naton huippukokoukseen viitaten.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma sanoi eilen Demokraatille pitävänsä Macronin lausuntoa pysäyttävänä.

– Macronin kannanoton ääreen pitäisi Suomessakin pysähtyä eikä jatkaa vanhojen rukousnauhojen pyörittämistä. Nato-sanakirjaa on aihetta päivittää uusilla sivuilla, Heinäluoma totesi.

Lue lisää: Heinäluoma jyrähtää Macronin kohulausunnosta: ”Suomessakin pitäisi pysähtyä eikä jatkaa vanhojen rukousnauhojen pyörittämistä – Nato-sanakirjaa aihetta päivittää”

Heinäluoman mielestä Macron sanoo ääneen sen, mitä moni on jo jonkun aikaa ajatellut:

– Yhdysvaltain sitoumus puolustaa eurooppalaisia Nato-jäsenmaita ei ole ollenkaan selvä. Presidentti Trumpin lausunnot ja toiminta ovat kaivaneet maata Naton alta jo pidemmän aikaa.

Heinäluoman mukaan Naton uskottavuuden kannalta oma ongelmansa on Turkin hyökkäys Syyriaan.

– Naton johdon lausunnot, joiden mukaan Turkilla on omien rajojensa ulkopuolella oikeutettuja turvallisuushuolia, ovat hämmentäviä. Yhdysvallat ja Nato ovat vuosia sanoneet, ettei Venäjällä voi olla mitään turvallisuusintressejä omien rajojensa ulkopuolella. Nyt Nato sanoo ääneen, että tämän kerhon jäsenmailla on tällaisia turvallisuusintressejä, jotka oikeuttavat yksipuoliseen ja kansainvälisen oikeuden vastaiseen toimintaan.

– En toki itse tällaista ilmaisua käyttäisi, mutta varmaan tämä tilanne on haastava Natolle sisäisesti, puolustusministeri Antti Kaikkonen vastaa kysymykseen Macronin ”aivokuollut”-ilmaisusta ja Turkin sooloilusta Natossa.

Voidaanko Euroopassa luottaa vähemmän Naton puolustustakuuseen, artikla 5:een? Onko tilanne muuttunut?

– En sellaistakaan johtopäätöstä vetäisi. Tämän Macronin puheenvuoron näkisin ehkä pikemminkin osana Ranskan pyrkimystä vahvistaa eurooppalaista puolustusta ja Ranskalla näyttää olevan halua ottaa siinä entistä vahvempaa roolia, Kaikkonen painottaa.

Myös SDP:n kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa, että Macron varmaan haluaa vahvistaa nimenomaan eurooppalaista puolustusta.

– Parhaiten hän tekisi sen sillä, että hoitaisi sen, että Ranskan interventioaloite tulisi osaksi EU-rakenteita, Erkki Tuomioja sanoo kantanaan.

Interventioaloitteen, jossa Suomi ja reilut kymmenen maata on mukana, tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisten kykyä vastata sen omaan turvallisuuteen vaikuttaviin kriiseihin EU:n ja Naton toimien ohella. Se on hallitustenvälistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on nähty osaltaan myös vahvistaa EU:n rakenteellista yhteistyötä.

Kaikkonen kommentoi Tuomiojan ehdotusta tuoda interventioaloite EU-rakenteisiin.

– Tässä on erilaisia yhteistyörakenteita, joista yksi on Ranska-vetoinen Euroopan interventioaloite. Aika oikeastaan näyttää, mihin ne tulevat kehittymään. Jos ajatellaan näin, voisiko ajatella niin, että sitten pitäisi saada jokseenkin kaikki EU-maat mukaan siihen hankkeeseen. Tässä vaiheessa tilanne ei ole tämä. Tulevaisuudessa luulen, että jotkut näistä aloitteista, jotka ovat päällä, kehittyvät vahvemmiksi ja jotkut saattavat sitten kuolla poiskin, Kaikkonen sanoo.

Puolustusministeriö päätti hiljattain Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön vuonna 2020.

Ministeriön mukaan Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa kansainvälissä harjoituksissa sekä sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.

– Minun mielestäni perusasetuksissa ei ole mitään merkittäviä muutoksia. Aika lailla samaan tapaan harjoitellaan kuin viime vuosinakin. Harjoitusten kokonaislukumäärä laskee kyllä jonkin verran, Antti Kaikkonen toteaa.

– Siinä kyllä taustana on aika paljon sitä, että meillä on nyt kokemusta erilaisista harjoituksista. Osaamme paremmin valita ne, joista on Suomelle hyötyä ja jäädä pois niistä, jotka eivät ole välttämättä niin hyödyllisiä.