Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Maisteriksi valmistunut Kristiina Salonen kertoo tajunnan räjäyttäneestä kokemuksesta – ”Olin sellaisessa pöydässä, jossa 10 vuotta sitten eduskuntaan tullessani kuvittelin olevani”

Jukka-Pekka Flander
Kristiina Salonen on SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

SDP:n eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kristiina Salonen on Wikipedia-artikkelin mukaan ”koulutukseltaan sosiaaliohjaaja ja hän on myös opiskellut sosiaali- ja terveyshallintotiedettä Vaasan yliopistossa”.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Tämä kaikki pitää paikkansa, mutta sitä Wikipedia ei tiedä, että Salonen on jo valmistunut hallintotieteiden maisteriksi. Eduskunnan sivuille tieto on sentään päivittynyt.

Kansanedustajan työ on raakaa puurtamista aamusta iltaan. Harva jaksaa suorittaa tutkintoa sen aikana.

Kuitenkin esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin on kerrottu valmistuneen valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016, joten koulutus näyttäisi olevan arvossaan SDP:n eduskuntaryhmän johdossa.

– Samoin ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ilmari Nurminen on kansanedustajana ollessaan valmistunut hallintotieteiden kandidaatiksi, Salonen huomauttaa.

– Myös eduskunta on myös eräänlainen korkeakoulu kansanedustajille. Jokainen päivä on uusiin asioihin sukeltamista ja isoista tietomääristä oleellisen sisäistämistä. Se varmaan edesauttaa, että kaikkea täällä oppimaansa voi käyttää. Ehkä se myös kannustaa opiskeluun, Salonen pohtii.

Hän myös muistuttaa kansanedustajan työn realiteetista. Työtä on kerrallaan luvassa neljäksi vuodeksi ja sen jälkeen oma työpaikka on jälleen äänestäjien kädessä. On hyvä, että on koulutus taskussa.

”Ajattelin, että katson eduskuntavaalit ennen kuin päätän, lähdenkö opiskelemaan.”

Salonen kertoo olleensa Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuonna 2009, kun hän luki yliopiston pääsykokeisiin. Paikka aukenikin vuodeksi 2010.

– Silloin ajattelin, että katson eduskuntavaalit ennen kuin päätän, lähdenkö opiskelemaan. Vuodella siirsin päätöstä.

– Tulin valituksi eduskuntaan vuonna 2011. Sitten olinkin useamman vuoden karkuteillä eduskunnassa enkä tiennyt mitä opiskelujen suhteen teen. Muutama kansanedustajakollega kuitenkin kannusti, että opinnot kannattaa tehdä. Sillä tiellä olen. Olen koko tutkinnon tehnyt kansanedustajan työn ohella, Salonen kertoo.

Salonen on yhä aidon innoissaan gradutyöstään ja sen aiheesta. Se liittyy myös elimellisesti hänen kansanedustajan työhönsä ja kiinnostuksen kohteisiin eduskunnassa.

Hänen pääaineensa Vaasan yliopistossa oli sosiaali- ja terveysjohtaminen. Kandidaatiksi valmistumisen jälkeen hän teki kuitenkin tietoisen päätöksen keskittyä gradussa yleisjohtamiseen.

Samaan aikaan graduaan puurtaessa Salonen on istunut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Aina tätä valiokuntaa ei osata arvostaa, mutta Salonen näkee ja tietää sen arvon. Häntä tulevaisuusajattelu kiehtoo ja kiinnostaa.

– Se on ollut minulle tajunnan räjäyttävä kokemus. Siellä minulle oikeastaan tuli ensi kertaa olo, että nyt olen sellaisessa pöydässä, jossa 10 vuotta sitten eduskuntaan tullessani kuvittelin olevani joka päivä. Ehkä kaiken kiireen ja arkitohinan keskellä eduskunnassa liian harvoin pääsee nousemaan katolle ja katsomaan sieltä vähän kauemmas. Tulevaisuusvaliokunnassa tämä ikkuna avautui minulle.

Työ valiokunnassa sai Salosen myös kiinnostumaan tulevaisuusajattelusta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Hän sanoo olevansa kiitollinen valiokuntaneuvos Olli Hietaselle siitä, että tämän kanssa keskustellessa avautui gradun aihe: tulevaisuuslukutaito.

Salosen gradututkielman nimi on Tulevaisuusjohtaja edistää työntekijöidensä tulevaisuussivistystä : ”Tulevaisuuslukutaito on viime kädessä nimenomaan sivistystä.” Työ on luettavissa myös netistä.

Tulevaisuuslukutaito voisi Salosen mielestä olla jopa oppiaine koulussa. Tulevaisuuslukutaidon hahmottamiseen oppimisessa myös johtajuudella on iso merkitys.

– Miten olla tulevaisuusjohtaja, joka edistää työntekijöiden tulevaisuuslukutaitoa? Tästä kysymyksenasettelusta graduni lähti liikkeelle.

”Täytyy nyt antaa mielen ja kropan levätä.”

Työn alkuvaiheessa Salonen ajetteli, että tulevaisuuslukutaito on väline, jota voi opiskella. Lähtöoletus kuitenkin muuttui, kun hän haastatteli tulevaisuusasiantuntijoita. Jos osaa hahmottaa tulevaisuutta, se ei vielä välttämättä tarkoita, että ymmärtää sitä tai osaa olla sitä kohtaan kriittinen. Salonen päätyikin gradussaan siihen, että tulevaisuuslukutaidon sijaan pitäisi puhua tulevaisuussivistyksestä.

– Kyse on pitkäkestoisesta työntekijän mahdollisuudesta opetella tulevaisuusajattelua, joka samalla muokkaa tapaa ajatella työtä ja tehdä työtä.

Tulevaisuussivistys vaatii myös aina ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöä. Se ei synny umpiossa. Johtajan taasen on osattava johtaa työyhteisöä vuorovaikutuksen, jossa tulevaisuussivistys voi kehittyä.

Eräs Salosen tutkimuksen johtopäätöksistä on, että tällä hetkellä ei ole johtamisoppia, joka katsoisi tulevaisuusjohtamista työntekijän osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Tästä aiheesta Salosta onkin kehotettu jatkamaan kohti väitöskirjaa.

– Gradun teko oli kansanedustajan työssä ja pienen lapsen vanhempana niin vaativa prosessi, että täytyy nyt antaa mielen ja kropan levätä. Eittämättä joku tulee ehkä lähiaikoinakin viemään asiaa eteenpäin, hän sanoo.

Salonen tiivistää, että tulevaisuussivistys on tapa suhtautua ja toimia tässä hetkessä. Se vaatii tiedollista osaamista, jotta ymmärtää, miten erilaisia tulevaisuuksia voidaan hahmottaa. Täytyy hahmottaa isoja kehityskulkuja, megatrendejä. Tarvitaan myös kyky visioida, ajatella asioita tätä päivää pidemmälle. Tällaisen ajattelutavan hän näkee myös politiikassa nousseen viime vuosina ilahduttavasti esille.

Salosen mukaan tulevaisuusuajattelu tai -sivistys ei liity vain johtamiseen. Kaikissa työpaikoissa voi nähdä, että omalla toiminnalla on vaikutus tulevaisuuteen.

Vaikkapa tehdastyössä voi alkaa miettiä, että voiko siinä muuttaa jotakin, voiko työllä olla vaikutus siihen, miten ihmiset tulevaisuudessa tekevät tätä työtä ja mikä on tämän tehtävän työn vaikutus yhteiskunnan tulevaisuuteen. Jos työssä muuttaa jonkin osan, mikä muutos sillä on tulevaisuuden kannalta. Eli ymmärretään, että vaikka oma työ tuntuu arkipäiväiseltä ja tavanomaiselta, siinäkin voi vaikuttaa siihen, mikä on tulevaisuuden suunta.

– Työyhteisössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten osaaminen nähdään, kuullaan ja kannustetaan työn kehittämiseen. Valtaosa ihmisistä haluaa vaikuttaa siihen, että tulevaisuus olisi positiivinen.

Jos keskustelemme vaikkapa maahanmuutosta, monilla on…”

Tulevaisuusajattelua voi soveltaa ja laajentaa esimerkiksi ympäristöön ja luontoon vaikuttamiseen tai vaikkapa nuorten hyvinvointiin tai yhteisöllisyyden kehittymiseen.

– Se on tiedollista taitoa mutta myös ymmärrystä siitä, että minun tämän päivän toiminnallani on aina vaikutus tulevaisuuteen. Vaikka päättäisin, että en vaikuta tulevaisuuteen niin silläkin on vaikutus. Tulevaisuus on oikeastaan ainut asia, mihin aidosti voimme vaikuttaa. Menneisyyteen emme voi.

Salonen on esittänyt tulevaisuusvaliokunnalle koulutusprosessia, jossa valiokunnan jäsenet altistetaan tulevaisuussivistys- tai tulevaisuuslukutaitokoulutukselle.

– Tulemme eri taustoista, koulutuksista ja työtehtävistä. Väistämättä tämä kaikki vaikuttaa siihen, miten tulevaisuuden näemme.

Myös emotionaalinen osaaminen on yksi tulevaisuussivistyksen osa-alueista. Esimerkiksi tunnetaidoilla ja omien arvojen ja asenteiden tiedostamisella on vaikutus tulevaisuuskuvaamme. Kyse on siitä, mitkä tekijät kunkin omassa historiassa ja menneisyydessä vaikuttavat siihen, miten tulevaisuus nähdään.

Tulevaisuuteen näkeminen tai tulevaisuussivistyksen kehittäminen voi siis tarkoittaa myös esimerkiksi omien pelkojen ja ennakkoluulojen läpikäymistä ja jopa poisoppimista.

– Jos keskustelemme vaikkapa maahanmuutosta, monilla on vahva mielipide siitä, mistä ilmiössä on kysymys. Positiivinen tai negatiivinen tulevaisuuskuvamme maahanmuutosta pohjautuu varmasti tutkittuun tietoon. Mutta väitän, että aika harva on käynyt itsensä kanssa läpi, miten oma henkilökohtainen elämä vaikuttaa vaikkapa tässä kysymyksessä tulevaisuusajatuksiin, Salonen toteaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE