Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Maksuton ehkäisy koskee jo suurinta osaa alle 25-vuotiaista – 2-vuotisen kokeilun tavoite on tasa-arvoistaminen

LEHTIKUVA / IRENE STACHON
Kuvassa ehkäisypillereitä.

Suurin osa Suomen alle 25-vuotiaista nuorista saa tällä hetkellä maksuttoman ehkäisyn uuden kokeilun ansiosta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kokeiluun osallistuvat alueet ja kunnat tarjoavat alueillaan alle 25-vuotiaille maksuttoman raskauden ja seksitautien ehkäisyn, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän neuvonnan ja seksuaalikasvatuksen. Tarjolla ovat kaikki raskauden ja seksitautien ehkäisyyn käytettävät välineet eli pillerit, kapselit, kierukat, renkaat, laastarit sekä suuseksisuojat ja kondomit.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa maksuttoman ehkäisyn kokeilussa on mukana 16 tulevaa hyvinvointialuetta sekä Helsinki. Kokeilu on käynnissä vuosina 2022-2023.

Tähän mennessä ehkäisyn tarjoaminen on vaihdellut kunnasta toiseen. Osa kunnista on tarjonnut maksutonta ehkäisyä jo vuosia, osassa ei ole ollut tarjolla mitään maksutonta ehkäisyä, osa taas on tarjonnut sen esimerkiksi alle 21-vuotiaille tai vain vuodeksi.

Helsingin yliopiston tutkijat huomauttivat vuonna 2021 julkaistun tutkimuksensa yhteydessä, että kunnasta riippuen eri tavoin järjestetty ehkäisy epätasa-arvoistaa nuoria. Lisäksi tutkijat suosittelivat maksutonta ehkäisyä kaikille nuorille asuinkunnasta riippumatta. Tutkimuksissa on myös todettu, että ehkäisyn maksuttomuus vähentää raskaudenkeskeytysten määrää etenkin nuorissa ikäryhmissä.

Myös THL on suositellut maksutonta ehkäisyä jo sekä vuosina 2007 ja 2014 julkaistuissa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmissa.

THL:n tutkimuspäällikön Reija Klemetin mukaan kokeilussa on tärkeää, että kyse ei ole vain välineiden jakamisesta vaan siitä, että nuoret voivat keskustella aikuisen kanssa seksuaalisuudestaan. Tavoitteena on myös tasoittaa alueellisia eroja.

- Vaikka Suomessa on alhaiset raskaudenkeskeytysluvut, niissä on kuitenkin alueellista vaihtelua. Tiedämme myös, että nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystietämyksessä on puutteita, Klemetti sanoo STT:lle.

Lisäksi tarkoitus on hänen mukaansa jakaa tietoa myös hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Tavoitteena on kohdata nuori kokonaisvaltaisesti. Klemetti myös korostaa, että palvelut tarjotaan kaikille nuorille sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

NYT toteutettava kokeilu on osa hallituksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa, ja kokeilu on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Siihen on osoitettu sosiaali- ja terveysministeriöstä yhteensä 10 miljoonaa euroa. Kunnat ja alueet ovat voineet hakea kokeiluun osallistumiseen valtionavustuksia. Avustuksia ei voi käyttää jo olemassa olleen maksuttoman ehkäisyn kattamiseen, vaan niiden kohteena täytyy olla palvelun laajentaminen esimerkiksi uusille alueille tai uusiin ikäluokkiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy sote-uudistuksessa hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.

Tähän mennessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ollut tärkeässä asemassa nuorten aikuisten ehkäisypalvelujen tarjoajana. YTHS huolehtii suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta.

Klemetti kertoo, että koska YTHS on säätiö, se ei voi toimia samanlaisena yhteistyökumppanina kokeilussa kuin hyvinvointialueet.

- Tässä on tavoitteena tehdä yhteistyötä YTHS:n kanssa, ja olemme käyneet paljon palavereita YTHS:n kanssa siitä, miten tämä toteutuisi.

Opiskelijat voivat hakea ehkäisypalveluja joko YTHS:n tai kotipaikkakuntansa kautta, mutta Klemetti huomauttaa, että jos kaikki korkeakouluopiskelijat hakevat palveluja julkisesta terveydenhuollosta, palvelut ruuhkautuvat entisestään.

MAKSUTTOMAN ehkäisyn kokeilussa on mukana suurin osa hyvinvointialueista, mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet eivät ole mukana kokeilussa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka kirjoittaa STT:lle sähköpostitse, että koska alueella yli puolet väestöpohjasta oli jo katettu maksuttomalla ehkäisyllä, ei hankkeeseen haettu erikseen rahoitusta. Hänen mukaansa maksuton ehkäisy nostetaan osaksi talousarviota koko hyvinvointialueella vuonna 2023.

Hyvinvointialueet ovat ottaneet kokeilun käyttöön eri tavoin. Reija Klemetti kertoo, että 25 vuoden ikäraja ja se, että mukana olisivat kaikki ehkäisykeinot, ovat THL:n suosituksia, mutta käytännössä päätökset on tehty alueilla.

Jollain alueilla mukana on vain osa alueen kunnista tai ikäraja on suositeltua 25 vuotta alhaisempi. Pohjois-Savo tulee mukaan muita alueita myöhemmin ja osallistuu kartoittamalla alueen tilannetta.

Myös maksuttoman ehkäisyn käyttöönottoajankohdassa on ollut vaihtelua: osa on ottanut sen käyttöön jo tämän vuoden keväällä, osa vasta nyt syksyllä ja esimerkiksi Kainuussa se otetaan käyttöön tammikuussa 2023.

VARSINAIS-SUOMESSA kokeilu otettiin käyttöön 1. marraskuuta koko alueella ja se jatkuu vuoden 2023 loppuun. Aiemmin alueen kunnista kymmenessä oli käytössä maksuton ehkäisy jo ennestään ja 17 kuntaa lähti kokeiluun mukaan nyt.

Varsinais-Suomen ehkäisypalveluiden kehittämisen projektipäällikkö Taru Elo kertoo, että alue osallistuu valtakunnalliseen kokeiluun alueellisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Varsinais-Suomessa valtion avustuksia käytetään Elon mukaan ehkäisyvälineiden hankintaan ja ammattilaisten koulutukseen ja lisäksi niillä kehitetään palveluita, jotka edistävät seksuaaliterveyttä.

Elo kertoo, että osassa kunnista kokeilu on otettu innoissaan vastaan, toisissa taas on oltu huolissaan siitä, riittääkö henkilökunta jo ennestään tiukassa tilanteessa.

- Välillä on ollut vaikeitakin hetkiä näin ison uudistuksen läpiviennissä, koska resurssipula on niin käsinkosketeltava. Kaikki kunnat ovat kuitenkin halunneet lähteä mukaan.

ELON mukaan asiakkaat ovat ottaneet kokeilun vastaan tyytyväisinä.

- Nuoret ja vanhemmat ovat soittaneet todella paljon neuvoloihimme ja kouluihin ja varanneet aikoja jo etukäteen. Se on yllättänyt ja tuntunut mukavalta.

Kanta-Hämeessä kokeilu otettiin käyttöön maaliskuussa muissa kunnissa paitsi Hämeenlinnassa. Hyvinvointialueen maksuttoman ehkäisyn suunnittelija Outi Koskinen kertoo, että syyskuun alusta myös Hämeenlinna saatiin mukaan, ja kokeilu on nyt käytössä koko alueella.

Kokeiluun osallistumisen syynä oli Koskisen mukaan tarve saada yhdenvertainen asema alueen kaikille nuorille taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Tähän mennessä palveluihin ei ole vielä rynnätty, mutta tietoisuus niistä on kasvanut pikku hiljaa.

- Todella moni nuori on kertonut, että se (maksuttomuus) lisää sitoutumista ehkäisyn käyttöön. Ennen on esimerkiksi annettu kolmen kuukauden tuotteet maksutta ja käyttö on loppunut siihen, kun ne on täytynyt itse maksaa. Olemme voineet sitouttaa nuoria edistämään terveyttään niin, että he voivat nyt käyttää sitä ehkäisyä. Se on iso asia, Koskinen kertoo.

Päijät-Hämeessä kokeilu on ollut käytössä kesäkuun alusta. Hanketiimin asiantuntijalääkäri Anniina Malava kertoo, että palvelu on ollut etenkin nuorten keskuudessa tervetullut. Myös palvelun tuottajat pitävät tärkeänä, että nuoret saavat samanlaista palvelua asuinpaikkakunnasta riippumatta.

KOKEILU päättyy vuoden 2023 lopussa. THL kerää koko kokeilun ajan tietoa alueilta sen onnistumisesta ja erilaisista toimintamalleista. Myös kokeilun vaikutusta esimerkiksi raskaudenkeskeytysten määrään seurataan. Lopuksi tuloksista ja esimerkiksi parhaista käytännöistä kootaan vielä raportti. Reija Klemetti kertoo, että THL:llä on vuoden 2024 huhtikuuhun asti aikaa koota hankkeen tulokset ja toimittaa ne sosiaali- ja terveysministeriölle.

- Niiden perusteella tehdään päätöksiä jatkosta. Jos jotain lakisääteistä tulee, se jäänee seuraavan hallituksen päätettäväksi. Silloin päätökset koskevat kaikkia. Nähtäväksi jää, mitä korkeammalla tasolla tehdään. Me toivomme, että hyvinvointialueet tekevät sitä ennen jo omia päätöksiään.

Ainakaan Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen tai Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla ei vielä tiedetty, mitä maksuttomalle ehkäisylle tapahtuu alueella vuoden 2023 jälkeen. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueen projektipäällikkö Taru Elon mukaan alueella odotetaan, tuleeko asiasta poliittinen päätös vai jääkö asia hyvinvointialueen itsensä ratkaistavaksi.

Stina Alapirtti / STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE